Verottajan chattirobotti neuvoo metsäveroasioissa ja kertoo, että puun myyntiveron maksuvuosi määräytyy kauppakirjan allekirjotusajankohdan perusteella. Eipä taida kuitenkaan mennä niin. Ennen ainakin ratkaisevaa oli saadun kauppahinnan pv-määrä.  Eihän kauppakirjan perusteella kukaan tiedä pystykaupan loppuhintaa ennen mittausta eikä  perittävää veroakaan.  Nyt se pitänee ilm. arvata etukäteen ja maksaa kiltisti verot summassa .

Selkeä ohje ja helppo meidän noudatettavaksi, mutta miten saisi verottajan noudattamaan? 🙂 Tuo noudattaa sitä samaa lain perusperiaatetta, että käyttötarkoitus ratkaisee verokohtelun. Ja siitä sitten tarkennettu, että asemakaava määrittää käyttötarkoituksen suoraan, muutoin käyttötarkoitus on alueen tosiasiallisen käytön perusteella.

Kaikenlaista kummallista on. Itsellä on yhdellä tilalla joku mystinen maatalouden rakennuspaikka, josta lätkäistään joka vuosi ruhtinaalliset 70 senttiä veroa. En tiedä missä se on, mutta luultavasti joku vanha ladonpohja, jota ei enää löytäisi arkeologikaan. En viitti alkaa sen kanssa värkkään – menköön samaan konkurssipesään.

Maatilaan kuuluva muu kuin asemakaava-alueella oleva rakennusmaa (esimerkiksi ranta-asemakaavassa tai yleiskaavassa rakennusmaaksi varattu alue) katsotaan arvostamislain 29 §:n 2 momentin mukaan rakennusmaaksi vasta siitä lähtien, kun verovelvollinen aloittaa rakennuspaikkojen myynnin. 

Selvä ohjeistus.  Eli jos vuokraa rakennuspaikan jollekin , niin kiinteistöverotus ei koske esim. n. 1 ha:n aluetta rakennuksen vaatiman välittömän tonttialueen ulkopuolella.  Mikähän olisi verottajan kanta asiaan ?

Tuohon on lohdullista, että ainakin joku verotoimistossa on lukenut ohjeet.