Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Turisto, ne sijoittavat, joilla on kykyjä ja taitoja urakoida millä valitsemallaan alalla hyvänsä. Ja se vaatii ammattitaitoa, vakavaraisuutta, sitoutumista,paineensietokykyä,joustavuutta ja ihmissuhdetaitoja.
Odotellessa voi sijoittaa vaikka uuteen rattoriin, käytettykin käy. Sitten voikin ihmetellä palstoilla, että metsänkasvatus ei tuota.
Tosiasiassa traktori on täysin turhake metsätaloudessa, pääasiassa useimmilla lumikoneena. Hyvä kaivinkone paljon tarpeellisempi sellaiselle, joka ei harrasta jk:ta. Näin metsävähennyksen korotusta odotellessa…
Käsipelin koneet riittää minulle. Hyvät kaivuri- ja puukuskit omassa verkostossani ovat minulle paras vaihtoehto raskaampiin hommiin. Myös murskeen toimittaja.
”Metsänomistajat saavat valtiolta suuren potin, joka heikentää luonnon tilaa. Metsävähennyksen korottaminen hidastaa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista ja maksaa 30 miljoonaa euroa.”
Kommentti 1:
Näissä metsäkeskusteluissa on hämmentävää huomata, että metsätalous ja metsäteollisuus kyetään lokeroimaan muusta yhteiskunnasta erilliseksi saarekkeeksi, johon voi kohdistaa sääntelyä ilman seurauksia. Hakkuiden vähentämisellä on kuitenkin kansantaloudellinen hinta, joka on kertaluokkaa suurempi kuin metsävähennyksen määrä. Juuri nyt vaikuttaa EU-hiilinielutavoitteista tuleva miljardilasku hyvin epätodennäköiseltä. Sen sijaan hakkuiden vähentämisestä seuraava miljardilasku on täysin varma: yritysten mahdollisuudet työllistää ja tuottaa vienti- ja verotuloja heikkenevät.
Ovatko metsät päästölähde vai eivät – sitä on vaikea sanoa, kun maaperäpäästöjen arvio on niin epävarma. Se tiedetään melko varmasti, että puusto kasvaa edelleen enemmän kuin mitä hakataan, eli puuston hiilivarasto kasvaa. Pitkällä aikavälillä olisi kuitenkin kasvun ennallaan pitämiseksi hyvä, jos kovin suurta hiilinielua ei olisi, eli metsiä ei yleisesti vanhennettaisi. EU:nkin hiilinielupolitiikan tulisi keskittyä kasvun lisäämiseen ja uusien metsien perustamiseen eikä nykyisten metsien näivettämiseen.
Ekologisen kestävyyden haastetta pitää ratkoa muilla keinoin kuin hakkuiden tasoa säätämällä. Niin sanottu kestävästi ylläpidettävä hakkuiden taso ottaa huomioon kaikki metsien käytön rajoitteet, eli kaikki täysin tai osittain puuntuotannon ulkopuolella olevat alueet. Näiden kokonaispinta-alaksi on arvioitu jo noin neljännes metsämaasta valtakunnallisesti. Hiljaisen eli ei-virallisen suojelun määrästä PTT tekee juuri arviota.
Metsänomistajia ohjeistetaan turvemaiden käytössä. On mahdollista että viisaasti ennallistamalla ja peitteisinä kasvattamalla saadaan alennettua vesistö- ja ilmastopäästöjä. Ravinteiden yms. osalta pitää muistaa myös luonnonhuuhtoumat eli perustaso, jonka alle ei kenties ole mahdollista päästä. Lisäksi meidän pitää muistaa tehdä parannuksia myös entisillä turvetuotantoalueilla ja turvemaan pelloilla.
Kommentti 2. (Energiapuun korjuun tuki arvioitiin lukijan kommentissa 100 miljoonaksi vuodessa. Ainakaan Metkan kautta ei näin suuria summia kerry, mutta maksaako Energiavirasto lisäksi muita tukia?)
Kaikki Metka-työlajit yhteensä vuotuinen tuki metsänomistajille on ollut suuruusluokkaa 40 miljoonaa euroa vuodessa. Sitä tietoa en löytänyt mikä tuosta on energiapuun osuus. Energiapuun korjuun tuki on mahdollistanut nuorten metsien hoitorästien purkamista ja energiapuun käyttöä kaukolämpölaitoksilla. Nyt puun hinnan noustua puun käyttö energiaksi vähenee luonnollista tietä ja siirrytään jonkin verran sähkökattiloihin. Muutos energian varastointiin ja joustavaan sähkön käyttöön vie aikaa, joten energiapuuta ei kannata vielä hylätä. Huoltovarmuussyistä sähkölämmitys vaatisi myös rinnalleen varajärjestelmän, ettei mahdollinen sabotaasi johda taajaman kylmenemiseen.
Kommentti 3:
Kuten on moneen kertaan käyty läpi, me (metsäammattilaiset, metsänomistajat ja tutkijat) yritämme parhaamme mukaan muuttaa käytäntöjä, eli mielestäni emme ole välinpitämättömiä. Muutosten vaikutukset näkyvät kuitenkin viiveellä ja puolen miljoonan omistajan käytännöt eivät muutu heti.
Metsien hakkuut pitää voida tehdä metsänomistajan ja metsänhoidollisten tarpeiden mukaan eikä sen mukaan kuinka paljon hiilinielua valtio tarvitsee. Jos valtio sitten tarvitsee lisää, hiilinielut pitää rahoittaa joko verovaroin tai yksityisin varoin hiilimarkkinoilla. Samaan tapaan järjestyy suojelun rahoitus – verovaroin tai luontoarvomarkkinoilla.
Hakkuiden maltillinen vähentäminen ei aiheuta välttämättä heti näkyviä haittoja metsissä, mikäli vältymme Keski-Euroopan metsätuhoilta, mutta riski niille on nyt ilmaston lämmetessä kohtalaisen suuri. Olisi turvallisempi vaihtoehto hoitaa vanhojen metsien suojelu kuntoon, ja pitää sen jälkeen jäljelle jäävä metsäala kohtuullisen nuorena ja hyvin kasvavana.
No, jos mittarissa alkaa olla reilusti km.jä, eikä jatkajia tilan pidolle ole, kyllä niitä myydäänkin. Epäilen kyllä, että myydessä tuo prosentti olisi 75. Eiköhän saadun hyödyn mukaan palauteta verottajalle.🤔
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään