Tutkitaanpa vielä tuota metsävähennystä:

Kuvitellaan tilanne, jossa tänä vuonna on sovittu 30 000 euron puukauppa ja viiden vuoden kuluttua on tulossa 50 000 euron puukauppa. Metsänomistajalla on käytössään 20 000 eur metsävähennystä ja muita vähennyksiä ei tässä kuvitteellisessa tapauksessa ole käytettävissä.

Metsänomistaja A miettii niin, että hän säästää metsävähennyksen myöhempään suurempaan puukauppaan.  Hän maksaa veroja ensimmäisestä puukaupasta 30 000 eur x 0,30 = 9 000 eur (saa nettona 21 000 eur). Jälkimmäisessä puukaupassa hän maksaa veroja 50 000 eur – metsävähennys 20 000 eur = 30 000 eur  x 0,30 = 9 000 eur. Yhteensä metsänomistaja A saa nettona kahdesta puukaupasta 21 000 eur + 41 000 eur = 62 000 eur.

Metsänomistaja B käyttää metsävähennykset mahdollisimman nopeasti eli hän maksaa veroa ensimmäisestä puukaupasta 30 000 eur  – metsävähennys 18 000 eur = 12 000 eur  x 0,30 = 3 600 eur.  Hän saa nettona tästä kaupasta 26 400 eur eli 5 400 eur enemmän kuin metsänomistaja A. Hän päättää sijoittaa tämän ”ylimääräisen” 5 400 eur 5 %:n nettokorolla tuottavaan sijoitukseen (tällaiseen nettokorkoon kaikki metsänomistajat halutessaan pääsevät, lisäksi tämän palstan sijoittajavirtuoosit pääsevät tietenkin paljon korkeampiinkin tuottoihin). Jälkimmäisestä puukaupasta metsänomistaja B saa bruttona 50 000 eur ja käyttää loput metsävähennykset 2 000 eur eli saa metsävähennyksen jälkeen 50 000 eur – 2 000 eur = 48 000 eur. Tästä summasta metsänomistaja B maksaa veroja (30 000 eur x 0,30)+ (18 000 eur x 0,34) = 15 120 eur. Täten metsänomistaja B saa nettona näistä kahdesta puukaupasta yhteensä 61 280 eur eli 720 eur vähemmän kuin metsänomistaja A. Mutta metsänomistajan B:n ensimmäisestä puukaupasta tekemä 5 400 euron sijoitus 5 %:n nettokorolla on tuottanut nettona viidessä vuodessa 1491,9 eur eli hänen kokonaisnettotulonsa on 61 280 + 1491,9 = 62 771,9 eur, mikä onkin 771,9 eur enemmän kuin metsänomistaja A:n kokonaisnettotulos. Menovarauksen käytöllä jälkimmäisen kaupan yhteydessä tuo ero saadaan vieläkin suuremmaksi.

Eli kannattaako metsävähennystä ”säästellä” ainakaan tämänkaltaisessa tapauksessa? Onko metsätalouden tavoitteena minimoida verot vai maksimoida tulos? Mikä merkitys on ”rahantarpeella” ja ”inflaatiolla”?

Ja edelleen, jos puukauppatilanne on hinnan, kelien, kysynnän ym. seikkojen vuoksi jo saatu hollilleen, saattaa teoreettinen satasten kyttäys tuottaa tonnien tappiot.

Kun metsän luovutusvoiton yhteydessä on maksettu 8400e  käytettyä metsävähennystä,niin muuttaako se metsänomistajan metsävähennyspohjaa Tilan hankintahinta 14000e(84000mk).Muuttaako myös myöhempää käytettävissä olevaa metsävähennyksen määrää ?

Taitaa olla Harjavallan ostokiintiö täysi ja kääntyy myynnin puolelle.