› Keskustelut › Metsänhoito › Metsätyön kilpailutus ja harmaa talous

Esillä 8 vastausta, 41 - 48 (kaikkiaan 48)
1 2 3 4 5

  • Metsätyön kilpailutus ja harmaa talous

    Lähetetty: 14.2.2018, 14:00

    Merkitty: 

    Uuden Teollisuusliiton jäsenlehden, TEKIJÄ, numerossa 2 /2018 on iso artikkeli koskien metsätyön harmaata vyöhykettä.  Tämä ja työturvallisuus oli ay aktiiviurani ajan ykkösteemoinani. Tuntuu niin pahalta, että metsähallitus etunenässä avasi pandoran lippaan ja hyväksyy epäsuorasti orjatyön. Laitoin noi lainaukset, tuttua. Ihan samaa olen itsekin sanonut Puuliiton valtuustoaikoinani. Näennäisyrittäjyydestäkin.

    Harmaa talous rapauttaa metsäalaa

    ****METSÄHALLITUSLAKI AVASI KÄYTÄVÄN

    Suomen suurin metsänomistaja on valtio. Sen metsien hoidosta vastaa Metsähallitus, jonka metsätalousliiketoiminta siirrettiin huhtikuussa 2016 valtion omistaman osakeyhtiön Metsätalous Oy:n haltuun.

    Metsähallituksen työsuojeluvaltuutetun ja Teollisuusliiton hallituksen jäsenen Reijo Kontisen mukaan harmaa talous Metsähallituksen ulkoistamissa urakoissa lähti liikkeelle tai se lisääntyi merkittävästi sen jälkeen, kun osakeyhtiö aloitti toimintansa.

    – Metsähallituslaki uudistui niin, että työllistämisvelvoitetta ei enää ole siinä muodossa kuin se oli aikaisemmin. Se mahdollisti työnantajaa käyttämään hankintayrityksiä. Metsätalous määritteli yhtiön linjan johtajan suulla niin, että jatkossa tullaan käyttämään ulkomaisia yrityksiä ja työntekijöitä.

    Uudistus johti Kontisen mukaan ulkomaisen työvoiman tuloon työmaille taimikon hoitoon ja istutuksiin. Samalla Metsähallituksen omiin metsureihin kohdistettiin toistuvia kolmen kuukauden lomautuksia, jollainen on parhaillaankin käynnissä.****
    <h2>****IHMISTEN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ</h2>
    Ulkomaisten työntekijöiden lisäksi harmailla markkinoilla käytetään kotimaista työvoimaa.

    – On paikallisia yrityksiä, jotka käyttävät kausityövoimaa ja sellaisia ihmisiä, jotka ovat työmarkkinoilla huonossa asemassa: heikolla ammattitaidolla varustettuja, tietämättömiä ja järjestäytymättömiä.

    – Siellä on sukulaisia ja naapureita mukana. Osaa pidetään töissä säälistä. Käsittämätöntä on, että ihmiset alistuvat sellaisiin ehtoihin.

    Velvoitteitaan laiminlyövien yrittäjien toimintatavat ovat monet. Työntekijöiden palkat maksetaan puutteellisesti. Yleistä Vertasen mukaan on se, että kulkemiskorvauksia eli työntekijän kilometrejä työmaalle ja sieltä pois ei makseta lainkaan. Toisinaan palkka maksetaan sahakorvauksena ja toisinaan pimeästi setelirahalla.

    Yleistynyt ilmiö on myös se, että työntekijöitä painostetaan firman alihankintaa tekeviksi yrittäjiksi vasten tahtoaan ulkoistamalla työ.

    – Näennäisyrittäjyys on yksi yhteiskuntavelvoitteiden järjestelemismuotoja. Sekin aiheuttaa kestävyysvajetta, Vertanen mainitsee.***

    Kannattaa lukea koko juttu alusta loppuun. Kukin voi sitten miettiä, pystyisikö osaltaan tehdä jotain harmaan talouden karsimiseksi ja ihmiskauppamaisia piirteitä saaneen kilpailutuksen lainsäädännön muuttamiseksi, jotta metsätyöt toteutuisivat  reilun pelin säännöillä.

    Tekijä
    MIISU4F
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli 9.3.2020, 14:07

    Yrittävetoinen metsänhoitotyö tilaajalle yksinkertaita, pitää maksaa vain yksi lasku. Mielenkiintoista, mutta kun etsin tekijää joku vuosi sitten, niin ei ollut kukaan tarjoamassa ”ilman kuittia työtä”.

    Jos valtion liikelaitos näyttää esimerkkiä työolojen ja palkan polkemisen suhteen, on jo sairasta. Jokainen, joka tälläisiä tietoja tietää, voisi ilmoittaa niistä työsuojelu viranomaisille ja myös omalle kansanedustajalleen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puuki 9.3.2020, 14:09

    Joillakin on sellanen taksoitus th:lle ja varhaishoidoille, että ei auta vaikka kuinka oltasiin ajoissa liikkeellä.  Kustannuslaskentaa osaa tehdä muutkin kuin esim. metsäyhtiön metsäpalvelupuoli.    Toiseksi asiaan vaikuttaa omistajien vieraantuminen metsistään. Kaupunkilainen eläkeläinen tai metsän perinyt kiireinen liikehenkilö tms. ei yleensä ymmärrä tai ei ole kiinnostunut metsänhoidosta , ei ainakaan taimikonhoidon tärkeydestä.

    Koneelliisen th:n tutkimuksen mukaan sopivalla koneella tehtynä th onnistuu ja metsä tuottaa sen jälkeen vähintään yhtä hyvin kuin metsurin jäljiltä . Liian isoa konetta ei kannata th:hin käyttää.  Varhashoito jotenkin toimisi , jos kitkennän jälkeen ei tarvi enää tehdä varsin. taim. hoitoa , ei muuten.  Siinä esteenä on yleensä ha-hinnan korkeus kauan ennen ensimmäistä puutiliä kohteelta.

    Yrittäjävetoinen th ilman liikoja välikäsiä toimii hyvin. Jos varhaishoidon hinnat on alk. 500 /ha , ei hommapaikat lisäänny vaan vähenee entisestään.

    Metsuri motokuski 9.3.2020, 14:39

    Olen miisun kanssa samaa mieltä. Tämänkin lehden viime numerossa ja tuossa blogissa oli kirjoitus että taimikonhoidot ovat kallistuneet huomattavasti. Ei ne ainakaan metsureiden palkkapusseissa ole näkynyt. Minäkin viimeiset 10v on raivannut samoilla taksoilla jopa laskenut niitä.

    Kannattaa ostaa palveluita metsäpalveluyrityksiltä ja muilta vastaavilta joissa on riittävästi ”työnjohtokulua” jolla hehtaari hinnat on saatu nostettuna pilviin. Toinen hyvä kikka on tietenkin myydä leimikko ja ostaa samalta toimijalta taimikonhoitoja. Taatusti hinta on kohdallaan.

    Timppa 9.3.2020, 15:22

     

    – On paikallisia yrityksiä, jotka käyttävät kausityövoimaa ja sellaisia ihmisiä, jotka ovat työmarkkinoilla huonossa asemassa: heikolla ammattitaidolla varustettuja, tietämättömiä ja järjestäytymättömiä.

    – Siellä on sukulaisia ja naapureita mukana. Osaa pidetään töissä säälistä. Käsittämätöntä on, että ihmiset alistuvat sellaisiin ehtoihin.

    Onhan ihan pöyristyttävää, että ihmisiä pidetään töissä säälistä.  Tai palkataan sukulaisia tai naapureita.  Tai ammattitaidottomia.  Tai järjestäymättömiä.  Voi hirveätä.  Tuollainen pitää lailla kieltää.  Minäkin olen palkannut yhteismetsän istutustöihin sukulaisia, naapureita ja heikolla ammattitaidolla varustettuja.  Ja itsekin olen niitä ja perkaustöitä tehnyt.  Tiettävästi kukaan ei ollut myöskään ainakaan metsäalan ammattiliiton jäsen.  Säälistä en ole kuitenkaan ketään palkannut.  Joskus olen säälitellyt, kun ovat kurjalla kelillä louhikoissa joutuneet kantamaan painavia taimivakkoja.

    Tässä Miisu sotketaan suloisesti puurot ja vellit.  Liiton porukka pyrkii omimaan näemmä  työt itselleen eikä suvaitse kilpailijoita.  Ei siis esimerkiksi metsänomistajien perheenjäseniä tai naapureita tai muuten huonosti työllistyviä.  Onko tämä mielestäsi oikein??

    Eri juttu on sitten, että urakoitsijoita palkatessa pitää huolehtia siitä, että saa maksamalleen työlle vastinetta ja että tekijät noudattavat lakeja.  Onkohan muuten varmaa, että aina saa maksamalleen palkallekaan vastinetta?  Kerran minulla oli istutustöissä pohjoisesta kotoisin oleva tyttönen, joka kertoi olleensa Metsähallituksella istuttamassa ja työpäivät olivat leppoisia.  Heillä oli tuntityö ja pitkät tauot.

    Siis ammattitaitoinen työn tilaaminen ja valvonta on yksi yritystoiminnan perusteista.  Siinä saattaa Metsähallituksella toki olla opettelemista.  Valitettavasti nykypäivänä mennään joskus siitä missä aita on matalin ja sallitaan tuo harmaa talous.  Usein syynä on tilaajan liian kireät tulostavoitteet.  Kuten tiedetään tavoitteen saavuttamista useimmiten palkitaan.  Joskus sitten tulee noita pitkiä aliurakointiketjuja, joiden lopullinen tekijä tekee enemmän tai vähemmän sutta ja sekundaa.  Tai jättää kokonaan tekemättä.  Hyvin tuntemani metsuri joutui parsimaan tuollaisen alaurakoitsijan alaurakoitsijan hommaa, jossa paljon oli jätetty tekemättä.

     

    Metsuri motokuski 9.3.2020, 15:34

    Kyllä metsään kuuluu kilpailutus niin kuin mihinkä tahansa. Täytyy vain muistaa että kun kilpailuttaa niin pelkällä hinnalla ei tahdo hyvää työtä saada. On myös hyvä tietää mistä maksaa. Maksaako valvonnasta,lippalakeista, kylpypyyhkeistä, kahvipaketeista vai ammattityöstä. Uskon että kun itse valvoo ja löytää luotettavan urakoitsijan suoraan niin saa hinnalleen parasta laatua järkevään hintaan.

    Näissä metsurin hommissa kuten konekuskin hommissakin niin aina ei edullisin ole paras.

    MIISU4F 9.3.2020, 19:40

    Timppa: ***..sotketaan suloisesti puurot ja vellit.  Liiton porukka pyrkii omimaan näemmä  työt itselleen eikä suvaitse kilpailijoita.  Ei siis esimerkiksi metsänomistajien perheenjäseniä tai naapureita tai muuten huonosti työllistyviä.  Onko tämä mielestäsi oikein??***

    Nostamani juttu on lähtenyt vuodesta 2016 Metsähallituksen toimista liikkeelle. Artikkeli on kahden vuoden takaa. Ulkomaisen työvoiman käytöstä ja ammattitaidosta jo v. 2008 ollut juttua. Ei minulla silloinkaan ollut yrittäjiä tai ulkomaalaisia tekijöitä vastaan, kunhan työsuhde-edut ja muut seikat kohdallaan sekä ammattitaito riittävä. Eikä ole nytkään, kun em ehdot täyttyvät.

    Juu, puurot ja vellit, jellit ja tellit, mutta alvia ei saa unohtaa 😉

    Omatoimiset metsänomistajat tekee itse, perheensä kanssa tai tilattuna mh-työt. Kemeratuki ohjaa tekemään vielä niitä mutta kaikkea  vuosittain kemeraankaan varattua rahaa ei olla käytetty. Sehän on vain hyvä, kun  perheensä kanssa yhdessä toimii metsäomaisuutensa eteen. Olisikin  ideaalitilenne, kun metsänomistajat pystyisivätkin itse hoitamaan ja oppi kulkisi näin sukupolvelta toiselle. Kaikki tällä metsälehden palstalla varmasti hoitavat ja hoidattavatkin.

    Kokonaisuudessaan tuossa asiassa on kyse ihan eri asiasta kuin perheen ja/tai suvun kanssa omien palstojensa hoidosta.

    1,8 miljoonaa ha taimikon-ja nuorenmetsänkunnostus alaa tarvitsee nyt tekijöitä.  Jos tulevaisuudessa ei saada jalostusarvoltaan korkelaatuista puuta, hakkuutuloilla vaikea kattaa hoitotoimia, ei palkata uusia työntekijöitä, innovaatiot vähenevät, se on pitkän pitkä ketju ja heijastuu moneen teollisuudenalaan. Puun tuonti ulkomailta saattaa kasvaa. Se johtaa kestämättömään kierteeseen. Kai me haluamme, että Suomi seisoo puujaloillaan pitkään, tekee paljon uusia keksintöjä koko biotalouden saralla sekä hyötyy kansantaloudellisesti hyvin hoidettujen metsien hedelmistä.

    Enkä ole istutus tai perkauskoneita vastaan. Uuden Metsälehden artikkelin huoli on siitä, että koneet ei ratkaisseet metsänhoidon ongelmia ja nyt on pula työntekijöistä. Mitäs nyt sitten tehdään?

    A.Jalkanen 9.3.2020, 20:12

    Suomi seisoo puujaloillaan pitkään, tekee paljon uusia keksintöjä koko biotalouden saralla sekä hyötyy kansantaloudellisesti hyvin hoidettujen metsien hedelmistä.

    Oli harvinaisen hienosti muotoiltu, Miisu! Näin tosiaan toivomme käyvän, ja näistä nykyhetken myllerryksistä huolimatta katsomme luottavaisina tulevaisuuteen. Puulle pitää saada innovaatioista lisää jalostusarvoa, niin että sen kasvattajalle ja metsätyön tekijöille on varaa maksaa kunnon korvaus.

    MIISU4F 9.3.2020, 20:57

    A.J. <3 kiitos kaunis, joskus löytyy  timanttinen ydin massasta!

Esillä 8 vastausta, 41 - 48 (kaikkiaan 48)
1 2 3 4 5