No ei kyllä kannata taimia näin keväällä suoristella. Jos taimet eivät itse itseään suoristaisi, niin ei meillä montaa suoraaa puuta Suomessa kasvaisikaan. Lumi on painanut taimia ja latvoja hiukan vinoon ja kyllä ne siitä korjaantuvat. Männyn viimeisin vuosikasvain on talven jäljiltä usein aivan vinossa, mutta kesällä puussa ei huomaa enää mitään erikoista.

Taimikoissa on mukava keväällä kävellä, mutta täysin tekemätön paikka on taimia suoristella jos taimikkoalaa on vaikkapa useampi kymmenen hehtaaria. Sama juttu kyllä heinäämisen suhteen tekee sitä sitten keväällä tai kesällä.

Taimien ruskistumista on tämän kevään aikana tapahtunut vissiin tavallista enemmän. Syynä ehkä kevätahava ja/tai sienitaudit? Näistäkään ei kannata ressiä ottaa tässä vaiheessa.

Suorittavalla on hyviä huomioita metsäluonnosta.
Luonto tosiaan tekee aika rajua ala-harvennusta hoitamattomissa ja tieheissä taimikoissa ja nuorissa metsissä. Jos näin ei tapahtuisi, ei luonnontilaisissa metsissä olisi lainkaan isoja puita, vaan ne olisivat läpitunkemattonia tiheikköjä.
Siten ihmisten toimesta tehty ala-harvennus on luonnonmukainen metsänhoitomenetelmä.

Kuis nyt tunnuis et metsänvartija sepittelee aivan päinvastoin kuin lähimenneissä jutuissa?
Olin huomaavinani että kertalaakilla mentäs kuusikoita maaliin ja repäistäis hirveän kauhhian kova, oliko peräti 7-800mottia kuusta kumoon.
Kuis ny kelkka käännyi vai onko mielistely tärkeämpää kun periaate?

Kun olen tarkastanut taimikoita viime päivinä, niin tuollainen ikävä huomio on tullut eteen männyn osalta, että latvakasvu männyntaimilla taipuu helpommin kuin kuusella. Viime talven jälkeen on myös paljon männyntaimien latvoja mennyt poikki siten että ovat lumenpainamina nyt vaakasuorassa eivätkä enää nouse mitenkään siitä asennosta pystyyn.
Eritoten tuo vaiva on taimikon keskipuuden alittavilla taimilla eli luonto sitten kuitenkin tasoittaa taimikon. Sitten on kasvupaikkaeroja eli rehevällä pohjalle esim. aurausalueelle istutustaimikkoon ei kasva juurikaan yhtään suorarunkoista petäjää, josta saisi tyvitykin.
Metsähallitus hakkaa nykyisin 50 vuotiset kauheimmat räkämänniköt (paljasjuuri mäntyntaimilla istutetut) paljaaksi täällä Länsi-Kainuussa. Mielenkiintoista nähdä miten nuo alueet uudistetaan.

Kävin n.1ha kuusen istutusalla penkomassa heinikon sisältä taimia alle 0,5m. Kyllä heinikon sisällä olevia taimikoita pitää käydä oikomassa ja penkomassa esiin, muuten tuhoutuu liian suuri määrä kalliita taimia. Onneksi tuo heinittyvä alue ei ollut kuin kolmasosa tuosta alasta. Muutama aari oli niin tiheän ei kyllä pitkän heinän peittämä, että viime keväänä täydennettyjä kuusen taimia en löytänyt käsipelillä. Pitää vielä vielä käydä rautaharavan kanssa penkomassa heinikkoa josko löytyisivät ja merkitsemässä kepeillä, sillä kyllä ne taimet siellä ovat, kun vuosi sitten ne istutin. Muokkaamattomaan ja jo valmiiseen heinikkoon ei pitäisi taimia istuttaa ilman että merkitsee ne ja löytyvät sitten helpolsti.