› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 129)
1 2 3 … 6 7 8 … 11 12 13

  • Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

    Lähetetty: 2.12.2017, 14:34

    Merkitty: 

    Olen ”juurille paluun” myötä alkanut vasta tänä vuonna seurata ostomielessä metsätilakauppaa ja tuntuu ainakin Etelä-Karjalassa julkisessa välityksessä (Metsätilat.fi) olevista tiloista maksettavan vähintään 10-20 % yli summa-arvon käyvän arvon 5-30 ha tiloista. Tarjouksia kuulemma jättävät kovasti metsärahastot ja tuntuu kuplaa olevan näiden toiminnassa. Onkohan muillakin alueilla vastaavaa ilmiötä? Muista sijoituskohteista tuttu malli menee, että rahastot pumppaa ostoilla hintaa ylös, kun niihin sijoittajia tulee, mutta laskusuhdanteessa sitten osakkaiden lunastusten myötä niiden on pakko omaisuutta myydä. Olisiko nyt viisasta myydä liikenevät tilat ja ostaa sitten laskusuhdanteessa metsää takaisin järkevämpään hintaan?

    Tekijä
    Mardy
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Taviokuurna 7.12.2017, 19:27

    Onkos joku keskustelija kukaties sijoitusrahaston metsän naapuri? Miltä näyttää hakkuiden jälki? Onko raakakin otti vaiko ”paremmassa kunnossa tulevalle sukupolvelle kuin meidän aloittaessa”?

    jees h-valta 7.12.2017, 19:29

    Epäilen tosiaan vahvasti ettei noilla Glan laskelmilla ainakaan metsätaloutta laajenneta piiruakaan. Toki saa olla näsäviisas ekonomi mutta jos perintömetsä on se temmellyskenttä jossa sitten saa laskutointa laajan kaavan mukaan harjoittaakkin niin mitään ulkoistumista noista noin ahtaista raameista ei ole näköpiirissä.

    mehtäukko 7.12.2017, 19:33

    Kun aikain saatossa tutuksi tullut mäntykangas leivotaan tukin tapaiseen pinoon ( ja jopa kiireesti teriin), ei tarvitse arvuutella.

    hatelo 7.12.2017, 20:02

    Meikäläinen on kahdenkin eri rahasto-omistajan naapuri ja melko laiskaa on hakkuutoiminta ollut vielä kummankin omistamilla alueilla. Ois eri tavalla puuta matkannut tehtaille, jos tilat olisi minulle jollain kaupalla päätyneet. Vaan oli niin isoja tiloja, ettei riittänyt pelimerkit alkuunkaan.

    ollikolli 7.12.2017, 21:58

    Korko on tietysti keskeinen tekija arvonmaarityksessa, se joka toisin vaittaa ei ole perehtynyt asiaan. Turha haukkua nasaviisaksi ekonomiksi jos ei itse omaa kannattavuuslaskennan perustaitoja.

    100000 arvoinen paatehakkuupalsta on hakkuun jalkeen hyvinkin 10000-17000 arvoinen , riippuen mm tuotto-odotuksen korkokannasta. Puhtaasti matematiikkaa, turha vaittaa vastaan tai haukkua nasaviisaaksi….

     

    tamperelainen 7.12.2017, 22:16

    Kuinkas esim 02 puustossa(EH tehty) käy kun ynnätään puuston arvo + odotusarvo ja siitä lasketaan nykyarvo.Onko ne odotusarvot yleensä kohdillaan?

    Gla 8.12.2017, 07:54

    Jees: ”Koska Gla olet viimeksi ostanut uuden metsätilan?”

    En koskaan, mutta vanhan tilan olen viimeksi ostanut jokunen vuosi sitten. Muutamaan vuoteen en aktiivisesti ole tarjontaa seurannut, tänä vuonna kävin katsomassa yhtä palstaa, jossa ihan laskemalla totesin aukon uudistamisen olevan kannattamatonta puuhaa eli ilmaiseksi olisin voinut palstan ottaa ja siinäkin olisi ollut riski tappion tekemisestä.

    Jees: ”Epäilen tosiaan vahvasti ettei noilla Glan laskelmilla ainakaan metsätaloutta laajenneta piiruakaan.”

    Epäile pois, mutta laajentuminen riippuu lähinnä tuottovaatimuksesta. Jos riittävää tuottoa ei ole luvassa, eikö olekin vain hyvä asia, ettei sellaista taloudellista toimintaa ainakaan laajenna? Ilman laskemista ei miinaa voisi välttää.

    Jees: ”Toki saa olla näsäviisas ekonomi mutta jos perintömetsä on se temmellyskenttä jossa sitten saa laskutointa laajan kaavan mukaan harjoittaakkin niin mitään ulkoistumista noista noin ahtaista raameista ei ole näköpiirissä.”

    Perintömetsää ei minulla ole hehtaariakaan, kuten ei myöskään perintörahoilla ostettua metsää. En väitä, että olisin onnistunut metsätaloudessa paremmin kuin joku toinen, mutta erona moneen muuhun on ainakin se, että metsänhoito on opettanut paljon asioita taloudellisesta toiminnasta ja oppiminen jatkuu edelleen. Tiedän myös, missä olen tehnyt virheitä. Yhtä hyvä tilanne ei ole niillä, jotka ei prosenteista välitä.

     

    Metsäkupsa 8.12.2017, 08:36

    Edellä tulikin vastaus siihen,miten metsäomaisuus vuosien saatossa laajenee,kun tekee tarkkoja laskelmia.Itsellä on kokemuksia kahdesta täysin erilaisesta naapurista.Toinen teki tarkkoja laskelmia,ei eläessään mitään saanut ostettua mitään,kun ei kannatanut.Oli maanvujelijä ja ison perintötilan omistaja,kuoli 50 vuotiaana kateelisena,nyt leski möi tilan sopuhintaan metsäsijoittajalle.

    Toinen rajanaapuri taasen on  karjalan evakko,maansiirtoyrittäjänä elämän työnsä tehnyt.Samalla 60 vuotta osteli metsätiloja tuhansia hehtaareita,lakelmat  olivat päässä.Hän käveli myytävän tilan läpi ja tiesi heti,paljonko maksaa tilasta.Sata tilaa osti yli 80 vuotiaana .Nyt on hoitokodissa,metsistä puolet yhteismetsänä ja toinen mokoma lapsilla henkilökohtaisena omaisuutena.

    Jälkimmäistä vaatimatonta miestä pidän esikuvanani ja toisesta naapurista muistona rajariitoja ja kateuden voitelemaa rinnakkaiselämää.Oma kokemukseni on,että tarkan laskelman tekijät vielä laskeskelevat,kun jo kauppakirjoja toisaalla kyseisestä tilasta allekirjoitetaan.Jokainen osa yhden kaupan tehdä,mutta jos ensimmäinen on huono,niin suuri todennäköisyys on,että myös viimeiseksi jää.Kyllä useimmat laskelmat tarvitsee,mutta ei kaikki.

    tamperelainen 8.12.2017, 09:07

    Kupsa puhuu viisaita.Tiedättekö muuten tapauksia,että metsäpalstan osto olisi aiheuttanut konkurssin?

    Gla 8.12.2017, 10:17

    Metsäkupsa: ”Edellä tulikin vastaus siihen,miten metsäomaisuus vuosien saatossa laajenee,kun tekee tarkkoja laskelmia.”

    Tarkoititko minua, kun en ostanut pääasiassa aukkona olevaa palstaa? Olisiko pitänyt maksaa puustoarvion mukainen hinta 11000 €, jossa heinittymään päässyt kostea aukko olisi vaatinut glyfosaattia, ojituksen, muokkauksen ja istutuksen, jotta siihen jotain olisi kasvanut? Edellisen polven puuston juurikääpätilanteesta ei ole tietoa, mutta hakkaamatta olevat nurkat ei nekään kaksisessa kunnossa olleet. Ylitiheää 02 kuusikkoa yms. hoitoa vaativaa eli ennuste ei miltään osin ollut hyvä. Kaksi hyvää asiaa palstassa oli. Tieyhteys ja iso yhtenäinen kuvio, jos nurkkia ei huomioida.

    Paljonko itse olisit valmis tuollaisesta etelän 9 ha mt-kankaan palstasta valmis maksamaan?

    Konkurssia ei tuostakaan olisi tullut, kun rahoitus olisi ollut kunnossa. Ainoastaan kaikilla käsitettävissä olevilla koroilla tappiota ostohinnan verran + osa uudistamiskuluista.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 129)
1 2 3 … 6 7 8 … 11 12 13