Yksityistalouksista metsärahastoihin virtaama raha ei varmasti ole fiksua. Siksi mahdollisimman hyvän varainhoitajan valinta korostuu. Tästä maksetaan luonnollisesti korvaus hallinnointipalkkion muodossa.

Arvopaperipörssistä löytyy monta yhtiötä joiden tuloksenteko perustuu hallintoitavien omaisuuserien jatkuviin palkkiotuottoihin (Evli, eQ, Taaleri, UB, CapMan, Titanium jne..). Rahaa varainhoidon piiriin virtaa kansakunnan vaurastuessa kokoajan enemmän ja enemmän sekä suurten ikäluokkien perinnöt sen kuin kasvavat. Suomen suurimman varainhoitaja Nordean tulokse alarivi koostuu tänä päivänä enemmän varainhoidosta kuin korkokatteesta. Tilanne on poikkeuksellinen ja korkojen noustessa tilanne käy mielenkiintoiseksi myös metsän osalta. Jos markkina aikanaan pettää alta syystä tai toisesti johtaa tämä myös piensijoittajien hermojen pettämiseen ja osuuksien myyntiin rahastoissa.

Jos rahastot (metsä/asunto) joutuvat pakkorealisointeihin lienee ostajan markkinat. Helsingin osakeindeksin tuotto lienee maailman top-3 viimeiseltä sadalta vuodelta. Tämä perustuu pitkälti siihen, että olemme reunapörssi josta myyntipaniikissa dumpataan ensimmäisenä laput laitaan ulkomaisten varainhoitajien toimesta ja loistavia yhtiöitä saa hetkellisesti alennuksella (p/b luvut kävivät finanssikriisissä jopa 0,5 tasolla). Aika näyttää tuleeko korjausliike huomenna, ensi vuonna, kahden vuosikymmenen päästä ja saako kotimaista metsäomaisuutta silloin myös alennushintaan. Yleensä suursijoittajat käärivät silloinkin parhaat tuotot kylmähermoisuudellaan ostamalla vastavirtaa. Yleensä velkavipu on isosti käytössä ja luottokelpoisuus hyvä.

Joten suuri kysymys lieneekin miten kalliiksi tulee mahdollisen käteisposition päällä istuminen tai ovatko metsäkiinteistöjen hinnat kuplautuneet ja kannattaako odotella mahdollista korjausliikettä.

Niin että rahaa on, muttei järkeä. Näin voi kuvata hyvin nykyisiä metsätilakauppoja.

Eivät ole oikeutettuja metsärahastot metsävähennykseen.  Mm tämä leikkaa niiden tuottoja suhteessa suoraan metsäomistukseen.  Toisaalta nämä rahastot eivät maksa verojakaan.  Vasta osakkaat maksavat joko osingoista tai rahasto-osuuksien myyntivoitoista.  Varmaa epäilemättä on, ettei näitä maksettavia veroja kerry, kun ei kerry tuottojakaan.  Sillä tietysti myös suuret hallinnointipalkkiot rasittavat rahastoja.

Pyramidihuijausta metsärahastoissa muistuttaa se, että ne laskevat arvonnousuja, jotka eivät ole realisoituneet.  Aivan kuten tekee Orava-asunttorahasto, joka jakoi niitä toteutumattomia arvonnousuja osinkoina, joiden maksua varten rahasto otti velkaa.  Nythän Oravan osuudet pudonneet alle puoleen huippuhinnoista.

Rahaston taitaa olla käytänössä pakko hankkia uusia osakkaita ja metsiä, jotta sitä toteutumatonta arvonnousua onnistuisi taikomaan.

6% tuotto-odotukseen pitäisi arvon kolminkertaistua 20 vuoden aikajänteellä. Ostamalla nuorta metsää vaikkapa 3000 eur/ha tuollainen tuotto on ihan mahdollinen. Mutta jos rahasto ostaisi päätehakkuukypsää metsää ja saisi omansa heti pois avohakkuulla, olisi rahasto tuhon tiellä, kun siellä uudistamis- ja hoitokustannukset lankeavat täysimääräisenä, jolloin rahasto olisi välittömästi tappiolla tai tuotto-odotus 6% olisikin jatkossa 3%. Rahaston pitäisi tehdä hyviä tilakauppoja, sekä ostaessa että myytäessä ja ammattilaiset kai tuolla touhuaa, jolloin pitäisin mahdollisena, mutta jos rahastoon vain virtaa kokoajan pääomaa niin miten riittää hyviä palstoja markkinoilla.

Jos ja kun metsästä joudutaan maksamaan ostettaessa puuston verojen jälkeistä arvoa enemmän, se tarkoittaa sitä, että metsän tuotto prosentteina hankintamenoista on oltava suurempi kuin ostoon käytettävän rahan korko inflaatiolla vähennettynä. Muuten metsätaloudellinen arvo ei koskaan saavuta ostohintaa. Tuottoa lähdetään tavoittelemaan silloin takamatkalta ja takaliston on kestettävä enemmän tai vähemmän aikaa merivettä. On huomioitava, että metsän kasvu on reaalikasvua, jonka vuoksi nimellisestä rahan korosta on vähennettävä inflaatio.

On täysin ymmärrettävää, että jo pitkään jatkunut näin poikkeuksellisen matala korkotaso on nostanut metsien hintoja. Aivan oleellinen kysymys metsien hinnoittelussa on se, miten korot tulevat käyttäytymään pitkällä aikavälillä.