Ranta ei nykytilanteessa sitten voi ostaa metsää vapailta markkinoilta, kun 100k€ metsästä joutuu maksamaan 120k€, jos se on sopivalla paikalla hyvien tieyhteyksien varrella. Metsiin on vuosien mittaan maksettu paljon oheiskuluja, ei se riitä, että lasketaan arvoksi pelkkä puusto ja maapohja. Ojitukest ja teiden rakentaminen pitäis myös lisätä hintaan. Korkotaso nyt on alle tuon yhden prosentin, kun otetan kaikki vähennykset huomioon ja omarahoitusosuus.                                                                                           Tietenkin on runsaasti vaihtoehtoisia kohteita rahalle, joissa tuotto on huomattavasti parmpi kuin metsässä, muuten Herliinit olisivat ostaneet kaikki myynnissä olleet metsäpalstat tai muut rahamiehet tavikset olisi jo ajat sitten pelattu markkinoilta ulos.

Jees: ”Kyllä ne kasvuprosentit sieltä ihan maalaisjärjellä löytyy Gla, ei niitä mistään taulukoista tarvitse haeskella. Oma pää riittää toistaiseksi ainakin sanomaan mitä metsästä on odotettavissa ja mitä ei.”

En ole ihan varma, pitäisikö olla puolestasi iloinen vai huolestunut. Itse en pysty maalaisjärjellä pitkän aikavälin tuottoja päättelemään, eikä niin tee alan ammattilaisetkaan.

Itse ostan metsän näppituntumalla,prosenttilaskut olen jättänyt viisaampien huoleksi nykyään.Pyrin tilan hankintamenon kymmenessä vuodessa saamaan takaisin,joskin nykyhinnoilla taitaa tuplasti aikaa tarvita.Itsellä on tarkka tilakohtainen kirjanpito,alkaen 30 vuotta sitten ensimmäisestä ostamastani tilasta.

Paremmin on kannattanut metsätilojen osto,kuin mitä olen usein ostaessa ajatellut.Kalliita useimiten olleet ostaessa,etenkin naapuritilallisten suupuheissa.Usein ensimmäisen haltuunottopuukaupan jälkeen puheet loppuneet ja hiljaisuus alkanut.Tilakauppa kokemukseni on 30 tilaa omiin nimiin,pienin  ja kannattavin ollut 1 ha tila ja isoin 85 ha,siinä kokohaitarin ääripäät.Lisäksi puolitusinaa tilakauppaa olen sopinut sisareni perheelle.Olen ja olemme tyytyväisiä kauppoihin ja satavuotiaaseen isänmaahamme Suomeen.Hyvää itsenäisyyspäivää toivottaa Metsäkupsa.

Metsärahastot pyörittävät ns. fiksua rahaa ja siellä on ammattilaiset pöydän ääressä laskemassa. Esim. Taalerin rahastomyynti oli nykyisessä markkinassa merkittävä omistaja-arvoa luova teko ja varmasti salkunhoitajat tästä bonarit nauttii. Muutenkin suosittelen tutustumaan pörssin puolella Taaleriin sijoituskohteena, todella vahva träkki omistajan lisäarvon tuottamisesta.

Pitää myös muistaa, että rahastoilla voi olla puukaupoissa jonkin verran suuruden ekonomian mukanaan tuomaa lisää hinnoissa, FSC -sertifioinnin mukanaan tuomaa lisää ja varmasti tilapoiminnassa pyrkivät suurimmat rajoitteet jo tutkimaan. Lisäksi lisätuloja voivat tuottaa nyt ja tulevaisuudessa esim. metsästysvuokraus. Kyseisiä tulovirtoja kun prolongaa kiertoajan loppuun, ovat euron puolikkaatkin erittäin merkittäviä tekijöitä. Metsänhoitokuluja on blokattu yläharvennuksilla ja jatkuvalla kasvatuksella. Digitalisaatio saatta tulevaisuudessa myös karsia huomattavasti ostetun toimihenkilötyön mukanaan tuomia kuluja. Nämä ovat tällä hetkellä myrkkyä nettotulojen nykyarvolle.

Tuottavan metsätalouden tekivät ovat vähänkin asiaan perehtyneelle melko simppelit. Kaiken määrittää hankintahinta, jos olet läsnä kylätasolla pääset luultavasti joskus ostamaan ilman vapaiden markkinoiden kilpailua rajanaapurilta etc. Ostat hyviä kivennäismaan kohteita hyvällä tulevaisuuden tilavuuskasvulla tai vaihtoehtoisesti turvemaita jotka menevät kesäkorjuuseen. Jos nämä saat itse laitettua kasvukuntoon ja bonuksena valtiovallan avokätiset kemerat läjän päälle aina vain parempi. Talvileimikot jalostetaan ostajaa kiinnostavaksi käytettävissä olevin keinoin, yhteismyynti esim. tiekunnan kesken tai rajanaapurin kanssa kimpassa on marginaalisesti hyödynnetty keino. Yleensä tekemällä ennakkoraivaukset ennen ostomiehen tuloa, pitämällä litrakoon houkuttavana ja esim. hyödyntämällä kivennäismaiden lähikuljetusmahdollisuudet/penkkatiet pääsee kaupoille.

Ostat nuoria metsiä jotka tulevaisuudessa ylittävät arvokynnyksiä ja omaavat lannoituspotentiaalia. Tukkipuu lisääntyy humisten. Lisäksi lähes koko maassa on nautittua metsätilojen arvononusua mikä on mahdollisuus lunastaa vaikka koko omaisuuserän uudelleenmyynnissä.

Lisäksi kun ymmärrät miten puun tehdashinta määräytyy eli pidät huolta kesäkorjuukelpoisuudesta, rakennutat tarvittavat metsätiet ilman MHY:n tai OTSON apuja (takaisinmaksuajassa näille investoinnille tarvitset korkolaskua ja ymmärrystä hinnoittelun osatekijöistä, tähtitieteellisen pitkiä yleensä runsaiden katteiden ja toimihenkilötyön takia) pitäen lähikuljetusmatkat optimaalisena sekä huolehdit riittävästä käsittelykuvion koosta ja poistuman litrakoosta on homma raiteillaan. Lisäoptiona tosiaan kaikkien soveltuvien kohteiden terveys- ja kasvutuslannoittaminen. Omaa silmää yleensä miellyttää kun Excelissa nettotulojen nykyarvo ja IRR näyttävät myös hyvältä. Sitten eikun selvittämään pitäjän paras laadunhallinnan ammattilainen eli motokuski ja aktiivisesti vierailemaan palstalla omaa osaamista kerryttäen tukkipuukertymän maksimoimiseksi.