Keskustelut Metsänomistus Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 129)
  • Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

    Merkitty: 

    Olen ”juurille paluun” myötä alkanut vasta tänä vuonna seurata ostomielessä metsätilakauppaa ja tuntuu ainakin Etelä-Karjalassa julkisessa välityksessä (Metsätilat.fi) olevista tiloista maksettavan vähintään 10-20 % yli summa-arvon käyvän arvon 5-30 ha tiloista. Tarjouksia kuulemma jättävät kovasti metsärahastot ja tuntuu kuplaa olevan näiden toiminnassa. Onkohan muillakin alueilla vastaavaa ilmiötä? Muista sijoituskohteista tuttu malli menee, että rahastot pumppaa ostoilla hintaa ylös, kun niihin sijoittajia tulee, mutta laskusuhdanteessa sitten osakkaiden lunastusten myötä niiden on pakko omaisuutta myydä. Olisiko nyt viisasta myydä liikenevät tilat ja ostaa sitten laskusuhdanteessa metsää takaisin järkevämpään hintaan?

  • Puuki

    Turvemaille saattaa  tulevaisuudessa tulla hakkuurajoitteita, joiden vaikutusta ei ole ennakkoon otettu huomioon. Korkojen nousu jossain vaiheessa on tulollaan vaikka nyt onkin ollut tavallista paljon pidempi vaihe , jolloin ne on laskeneet. Suursijoittajat ostaa nyt esim. Suomen pitkäaikaisia velkapapereita miinuskoroilla mutta ei ne niitä hyväntekeväisyysmielessä hanki ; kun korot nousee alkaa rahastus eikä silloin velkavivutkaan enää toimi kuten nykytilanteessa. Sijoitusriski on nykyään metsäpuolellakin entistä suurempi . Silloin tuotto-odotuksenkin pitäisi olla suurempi, jotta uutta metsää kannattaisi hankkia korkeiden hintojen aikana.

     

     

    Gla

    Jos sanoo, ettei välitä prosenteista, on täysin tuuliajolla metsätalouden suhteen. Summa-arvomenetelmässäkin käytetään prosentteja. Erona tuotoarvomenetelmään on vain se, ettei prosentit ole näkyvissä, vaan ne esim. taimikon arvon on otettu valmiiksi lasketuista taulukoita. Mutta kun prosenttia ei kerrota, ei sillä tarvitse päätään vaivata. Minua kyllä kiinnostaa, miksi taimikon taulukkoarvo on esim. 1800 €/ha + maapohja n. 500 €/ha, kun taimikossa olevan puuston arvo on jokseenkin 0 €. Eikö teitä kiinnosta, jotka ette prosenteista välitä?

     

    jees h-valta

    Kyllä ne kasvuprosentit sieltä ihan maalaisjärjellä löytyy Gla, ei niitä mistään taulukoista tarvitse haeskella. Oma pää riittää toistaiseksi ainakin sanomaan mitä metsästä on odotettavissa ja mitä ei. Kyllä minun järkeeni mahtuu taimikkometsänkin arvo. Sinnehän on ne metsän kasvun eväät jo rakennettu. Ei kuluja vaan pienen viiveen jälkeen alkaa niitä kasvuprosentteja tippua ja kahisevaa kohti mennään joka vuosi. Mikä sitten on minkäkin vuoden tuotos sen määrää luontomme eikä se prosenttilaskuri, onneksi. Mehän vain hallinnoimme luonnovaroja ja ohjailemme mieleiseemme suuntaan, emme omista yhtään puuta ennen kuin luonto on ne meille suonut. Luonnonvarojen hyödynnys on aika sikäli mukavaa puuhaa että sen tulevaisuuden laskeminen on täysin turhaa touhua. Sitä saamme mitä tilaamme tai sitten emme.

    Kalle Kehveli

    ”Jos sanoo, ettei välitä prosenteista, on täysin tuuliajolla metsätalouden suhteen”.

    Juuri näin, koska keskuudessamme on suuri joukko, jotka eivät osaa laskea, ovat metsätilojen hinnat kivunneet sille tasolle, ettei sijoitusmielessä ole mitään järkeä niitä ostaa. Näille ihmisille muut arvot ovat tärkeämpiä kuin metsän tuotto. Harmi vain, että todelliset puuntuottajat eivät voi enään metsään sijoittaa.

     

    mehtäukko

    Kuka on väittänyt ostavansa näitä ylikorkeisiin hintoihin hilattuja palstoja?

    Metsuri motokuski

    Luin tässä taannoin että eräs metsärahasto oli myynyt metsänsä ulkomaiselle sijoittajalle kun tarvittavaa tuottoa ei syntynyt. Nyt kyseinen taho etsii uusia kohteita, joissa olisi mahdollisuus saada tavoitetuotto aikaiseksi. On kuulemma vaikea löytää. On tuo kanssa eräänlaista kansallisomaisuuden myyntiä ulkomaille. Vastahan tässä oli puhetta venäläisten maakaupoista niin Saimaalla kuin puolustusvoimien varuskuntien lähistöillä.

    Jos noilla hinnoilla mennään kuin Gla kirjoitti niin onhan metsälle vaikea odottaa tuottoa noilla hinnoilla. Mutta ihmisillä on paljon irtorahaa , niin perittyä kuin tienattuakin, joten aina ei tule tuottoa laskettua. Mutta kyllähän se ”köyhät” pudottaa kyydistä.

    oksapuu

    Niimpä…

    Markkinahinnoilla ne tilat pitää ostaa jos tilalliseksi aikoo. Liikaa kun alkaa korkoa, konttaamista ja nannannaata tuijottamaan jää kyllä ilman…

    Perikunnat ja sukulaiskaupat sitten erikseen…

    tamperelainen

    Gla:Miksi taimikon hinta 1800e?Ei varmuuttaole,mutta voisiko se olla taimikon perustamikustannus,johon on sitten lätkäisty sisäinen korko,joka voisi olla etelässä kuusitaimikossa MT:llä 3,5%. ? Vai jotain muuta ?

    Aimo Jortikka

    Mitähän diskonttauskorkoa  nämä ns ammattisijoittajat nykyään käyttävät kun korot on manipuloitu negatiivisiksi Euroopan keskuspankin toimesta. Tuskin rahan painokoneet jyllää vuosikymmeniä eteenpäin, mikä on kuitenkin metsänomistukseen horisontti.

    Reima Ranta

    Tehdään karkea, yksinkertaistettu esimerkki.

    Paljonko maksaisimme kuvitteellisesta metsästä, jonka puustosta saisimme 35 vuoden kuluttua 100.000 euroa? Oletetaan, että metsälle ei tarvitsisi tehdä mitään tuona aikana, eikä siitä olisi tie yms. kuluja ko. aikana. Jätämme myös esimerkissä maapohjan arvon huomiotta, koska sen merkitys on vähäinen.

    Jos ostajalla olisi käytettävissä ostoon rahaa, jonka korko on 1 %, hän voisi maksaa siitä enintään 70.600 euroa, että saisi omansa pois 35 vuoden kuluttua.

    Jos ostajalla olisi käytettävissä ostoon rahaa, jonka korko on 3 %, hän voisi maksaa siitä 35.500 euroa.

    Jos ostajalla olisi käytettävissä ostoon rahaa, jonka korko on 5 %, hän voisi maksaa siitä vain 18.100 euroa, että saisi omansa pois 35 vuoden kuluttua.

    Miltä kuulostaa – onko korolla merkitystä, vai pitääkö se vain sivuuttaa olan kohautuksella? Meillä ei ”kontata” jne.

    Me emme tiedä varmuudella tulevaisuuden puun hintoja, markkinakorkoja, inflaatiota, metsiin liittyvää regulaatiota, mahdollisia metsätuhoja jne. jne. eikä täysin puun kasvuakaan. Niistä me voimme tehdä vain enemmän tai vähemmän valistuneita arvauksia. Oikeastaan ainut minkä me tiedämme varmasti on se, miten korko käyttäytyy tällaisissa pitkäkestoisissa investoinneissa.

    Vaikka emme tiedä, kuinka korot tulevaisuudessa markkinoilla käyttäytyvät, meillä jokaisella on kuitenkin joku käsitys siitä, minkälaisella korolla olemme valmiit näin pitkäkestoisen sijoituksen tekemään.

    Miksi ihmeessä jättäisimme sen ottamatta huomioon, minkä me tulevaisuudesta varmuudella tiedämme,  ja jonka merkitys on näin oleellinen?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 129)