Keskustelut Metsänomistus Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 129)
  • Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

    Merkitty: 

    Olen ”juurille paluun” myötä alkanut vasta tänä vuonna seurata ostomielessä metsätilakauppaa ja tuntuu ainakin Etelä-Karjalassa julkisessa välityksessä (Metsätilat.fi) olevista tiloista maksettavan vähintään 10-20 % yli summa-arvon käyvän arvon 5-30 ha tiloista. Tarjouksia kuulemma jättävät kovasti metsärahastot ja tuntuu kuplaa olevan näiden toiminnassa. Onkohan muillakin alueilla vastaavaa ilmiötä? Muista sijoituskohteista tuttu malli menee, että rahastot pumppaa ostoilla hintaa ylös, kun niihin sijoittajia tulee, mutta laskusuhdanteessa sitten osakkaiden lunastusten myötä niiden on pakko omaisuutta myydä. Olisiko nyt viisasta myydä liikenevät tilat ja ostaa sitten laskusuhdanteessa metsää takaisin järkevämpään hintaan?

  • Mardy

    Gla: Eihän summa-arviossa kantaa korkoon oteta vaan lasketaan puuston ja pohjan arvo laskennallisesti nykyhinnoin hyvin tulkinnanvaraisin korjauksin. Joskus muistan, että pitkän aikavälin keskimäärin toteutuneet hinnat olisivat olleet 80-90 % summa-arvon määrästä, mutta toki näissä vaikuttaa sukulaisten väliset ”alihintaiset” kaupat. Nettonykyarvoa en ole noihin katsomiini ryhtynyt erikseen laskemaan ja ei tässä tilanteessa viitsi edes lähteä palstalle itse arvioimaan, jos innokkaat tarjoavat tilaa näkemättä pelkän summa-arvion perustella jo 20 % ”käyvän hinnan” päälle. Tuotto-/nykyarvo olisi varmasti nykyaikaisempi tapa laskea arvo, mutta eipä mhy:n arvioijat ole ainakaan noihin myyntitilohin niitä tehneet.

    2-3% nyt nollakorkoaikana voi olla ihan kelpo tuotto, mutta kyllä itse sijoitustoimintana hankitulle kohteelle omalla taimikkotyöllä odotan haarukkaa 5-7 % pitkällä tähtäimellä, kun velkavipua ostamiseen käyttäisin.

    Gla

    Join kertoa, että jos lasket tuoton 5-7 % korolla, metsätilan hinta jää niin alhaiseksi, ettet saa tehtyä yhtäkään vakavasti otettavaa tarjousta. Ainakin etelässä toteutuneet kaupat tehdään puustoarvion tietojen mukaan mainitsemallani 2-3% korolla. Toki jos huomaa puustotiedoissa virheen tai ostaa pääosin päätehakattavaa puustoa, koron merkitys pienenee oleellisesti nuorempaan puustoon verrattuna. Mehtäukon kannattaa suhdetta korkoon valitessaan miettiä, onko viisasta investoida uuteen puustoon esim. 5000 €, jos sillä saa 60 vuoden kuluttua tuloja 15000 €.

     

    mehtäukko

    Joo-o. En ole iki- liikkuja ja elä 120:tä vuotta.

    Noilla aikajänteillä ”saattaa” niin moni muu asia muuttua niin moneen kertaan , että prosenttilaskut unohtuvat.

     

    tamperelainen

    Tunnustaudun Mehtäukon hengenheimolaiseksi.Ilmeisesti Gla haluaa laskea prosentteja tuottoarvomenetelmän avulla,Lukella taitaa olla jokin valmis ohjelmakin.Kuinka hyvin nämä laskelmat sitten tosi elämässä toteutuu?Kasvuolot,puuston kasvu vaihtelee,huomioidaanko siinä metsätuhot,puutavaran muuttuva hinta.

    Gla

    Moni asia voi muuttua, mutta ainakin mahdottomuudet karsitaan heti lähtöön pois. Miten voitte puhua talousmetsästä ilman prosenttilaskua?

    jees h-valta

    Tämän ikäluokan on jo parempi pysyttäytyä isommista prosenteista irti. Toki pienet aina menee. Metsän kuin muunkin laskettelussa.

    Tolopainen

    Nykyisin metsästä saa parhaan tuoton myymällä sen pois. Taatusti myyjä voittaa sijoittamalla saamansa metsärahat rahamarkkinoille, joiden historiallinen tuotto on ollut n.10%. Tietenkin häviää, jos kävelee autokauppaan ja ostaa henkilöauton, jonka arvo on nolla kymmenen vuoden päästä aina voi tehdä huonoja valintoja ja menettää pääomansa. Ei sekään oikein hyvä vaihtoehto ole, että metsän myynnistä saadut rahat menevät lainojen hoitoon tai sikojen kasvattamiseen.

    mehtäukko

    Omalla kohdalla ymmärtäisin promillien laskut tilanteessa, jossa muutaman vuoden aikajänteellä ostaisin metsän, tekisin siinä temput puoleen ja toiseen myyden sitten seuraavalle potilaalle.

    Kun ostotilanteessa sitä on norkoilemassa niin metsänhoitajia,insinöörejä, merkonomeja ja ekonomeja,heitän prosentit heidän punottaviksi ja kintaalla viittaan koko pähkäilylle.Hintataso on mikä on, ja kun loppupelissä muilla tekijöillä kannattavuus ratkaistaan, kiinnitän huomioni niihin seikkoihin.

    Aikoinaan Maatilahallituksen lisämaakaupoissa hinta oli tiskissä. Ota tai jää laskemaan korkojasi ja muille annettiin.

    Apli

    Asuntomarkkinat ja samoin metsätilat on ylihintaisia niin kauan kun lainojen korkotaso on mitä on…. Hyvistä palstoista, kuopion alapuolella, kantavien teiden varsilla joutuu maksamaan sanotaanko järjettömän hinnan enkä usko tähän tulevan muutosta, ennen kuin tosiaan lainojen korot alkaa kunnolla nousta, nyt löysää rahaa on vaan liikaa… Itse en enää ole aktiivisesti katsellu palstoja kuin aivan läheltä omiani..

    tamperelainen

    Metsävähennys halvan lainarahan lisäksi nostaa metsän hinnan pilviin.Tolopaisen ja Aplin linjoilla.Olen huomannut että ylihintaa metsästä maksaa esim yrityksensä myneet,joilla rahaa taskut pullollaan.Veikkaan että metsärahastot 10v kuluttua vaikeuksissa.Taaleri tämän ja huomasi ja myi pois,eikä tilalle uutta hankkinut.Ruotsissa Stora sai ostaa halvalla metsänsä takaisin ja tarttui tietysti tilaisuuteen.EU ja ilmastonmuuttos tulee yhä enempi suitsimaan metsän käyttöä.Tulee jatkoa kymppipykälälle ym muille mo:n ilmaistoimenpiteille

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 129)