Keskustelut Metsänomistus Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 129)
  • Metsätilojen kuumentunut markkina ja metsärahastojen tulevaisuus?

    Merkitty: 

    Olen ”juurille paluun” myötä alkanut vasta tänä vuonna seurata ostomielessä metsätilakauppaa ja tuntuu ainakin Etelä-Karjalassa julkisessa välityksessä (Metsätilat.fi) olevista tiloista maksettavan vähintään 10-20 % yli summa-arvon käyvän arvon 5-30 ha tiloista. Tarjouksia kuulemma jättävät kovasti metsärahastot ja tuntuu kuplaa olevan näiden toiminnassa. Onkohan muillakin alueilla vastaavaa ilmiötä? Muista sijoituskohteista tuttu malli menee, että rahastot pumppaa ostoilla hintaa ylös, kun niihin sijoittajia tulee, mutta laskusuhdanteessa sitten osakkaiden lunastusten myötä niiden on pakko omaisuutta myydä. Olisiko nyt viisasta myydä liikenevät tilat ja ostaa sitten laskusuhdanteessa metsää takaisin järkevämpään hintaan?

  • Aimo Jortikka

    Ei kai metsärahastot sentään näin pieniä tiloja osta. Sen sijaan 10- 20 % on vähän, sillä ostajia riittää, eivätkä kaikki ole laskutaitoisia, mutta omaavat kuitenkin syvät taskut. Siis yleensä  pitää pistää vähintään 30% yli pyyntihinnan jos meinaa tarjouskilpailuissa pärjätä.

    Ola_Pallonivel

    Ongelma on siinä, ettet tiedä etukäteen millon hinnat romahtaa. Saattaa mennä 10 tai 20 vuotta. Myydessä joutuu maksamaan verot. Jos myynnistä saaduilla rahoilla meinaat ostaa saman tilan uudelleen, niin paljon saa tilan hinta romahtaa.

    puunhalaaja

    Pirkanmaalla ainakin tämä on ostellut metsiä: http://unitedbankers.fi/ub-metsa/

    Metsäkupsa

    Kyllä Etelä-Savossa on sama tilanne metsätilamarkkinoilla kuin mitä ketjunaloittaja Etelä-Karjalasta toteaa.Kyllä täällä pankin metsärahasto 30 ha metsätilan osti kovaan hintaa,niin että toiset eivät kilpailussa pärjänneet.20 % on vähintään pyyntihinnan ( käyvänarvon)päälle laitettava,jos aikoo tarjouskilpailussa pärjätä.

    Metsärahastot ovat mielestäni saman kaltaisia ,kuin asuntorahastot.Niin kauan kun metsämaan hinta nousee ja rahaston metsissä jäykkijä puita piisaa tuottoa tulee.Mutta ennen pitkään tuotot laskee ja hupenee rahastopalkkioon. Joskus tietysti onnistaa,kuten Taalerin ensimmäinen rahasto,ensin katisteli puupääoman rahakkaat tukkimetsät ja sitten myi Ranskalaiselle sijoittajalle kovalla hinnalla.Taisi vuosituotoksi tulla 10%,joka on loistava tulos.Saada nähdä pystyykö jokin rahasto parempaan,itse epäilen suuresti.

    Varsi

    Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen muutaman tilan ostanut. Viimeisen kahden vuoden aikana pari tarjousta jättänyt, kauppoja ei ole syntynyt. Vaikea ymmärtää, kun yhdessä tapauksessa kauppa syntyi hinnalla joka oli 40% yli tila arvion. Mielestäni arvio oli oikea tai hieman ylä kantissa.  Olen kyllä heittänyt pyyhkeen kehään, en enää seuraa tai etsi myynnissä olevia tiloja.

    mehtäukko

    Ylihintaisten metsätilojen ostossa ei ole mitään järkeä metsätalouden kehittämisen kannalta.

    Aikoinaan puhuttiin esim. lannoituksen paremmnasta tuotosta ostoon nähden ns. normitilassakin. Kuinka sitten hintojen kiehumispisteessä (ylikuumenemisessa…).

    Gla

    Ylihintaisten tilojen ostossa ei tietenkään ole järkeä. Miten Mehtäukko määrittelet ylihinnan? Entä miten sinä Mardy määrittelet oikean hinnan metsätilalle?

    mehtäukko

    Hyvä kysymys.

    Jos metsäläntillä on rantoja/tontteja, sora-alueita yms. jotka hinnoitellaan makeasti, mutta ostajalla ei ole hinkua ja aikomustakaan hyödyntää niitä, tyhjästä saa maksaa.

    Tietysti jos puumäärä ja varsinkin laatu ei kohtaa, tai rajanaapurit kitkuttavat hintaa ”etuihinsa vedoten”, hinta voi karata sietämättömäksi.

    Metsä, jossa on paljon tehtävää kuitenkin vaiheessa ettei se ole unohdettu pilalle, on kohdalle osuessa järkevällä hinnalla paras ostos.

    Gla

    Olisin odottanut, että otat hinnoitteluun vaikuttavista tekijöistä ensimmäisenä esiin koron, mutta et käsitellyt sitä lainkaan.

    Laske huviksesi, miten hinta muuttuu, kun hinnoittelet tilan 2 ja 3 prosentilla. Alkaa tuo käsite ”ylihinta” saada ihan uusia ulottuvuuksia. Samalla voi pohtia sitä, mikä on summa-arvomenetelmällä tehty puustoarvion informaatioarvo. Itse en edes tiedä, mitä korkoa siinä käytetään. Tiedätkö sinä Mehtäukko tai tietääkö Mardy?

     

    mehtäukko

    Minä pidän omalla kohdallani metsätaloutta tarkoituksella sen verran vapaallisena, että koron kanssa pelaamiseen en sorru pitkällä kepilläkään!

    Jos/kun alaa on ylipäätään mahdollista kehittää kannattavasti, kaikki lillukanvarret kumoutuvat kättelyssä ja toistuvasti, kun ollaan tekemättä tai tehdään ratkaisevat tuottavat toimenpiteet nurin kurin.

    Kaitpa metsän osto ekonomienkin mielestä ylipäänsä kannattaa, kun ruåtsissakin Stora Enso on aloittanut metsien haalimisen takaisin…

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 129)