› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätilarakenteen järkevöittäminen

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)
1 2 3 4 5

  • Metsätilarakenteen järkevöittäminen

    Lähetetty: 8.6.2014, 17:09

    Uudessa keväisessä metsäpoliittisessa selonteossa kiinnitetään jälleen huomiota metsätilakoon kasvattamiseen ja tilarakenteen järkeivöittämiseen. Samaa asiaa on toivottu muidenkin tahojen toimesta. Toki näin, koska sirpaleinen tilarakenne ei hyödytä ketään.

    Mitä asian eteen on tehty? On ehdotettu poliittisia keinoja, jotka kuluttavat valtion rahoja. On ehdotettu keinoja, jotka ovat lähellä joidenkin poliittisten ryhmien intohimoja. On ehdotettu keinoja, joista pitää metsänomistajat. Ei siis ole ehdotettu mitään järkevää.

    Tuntuu siltä, että tehdyillä selonteoilla ei ole mitään merkitystä. Tilakokoa ei halutakaan oikeasti kasvattaa, vaan toive on sama kuin toivottaisiin vain auringonpaistetta ja hyvää lomasäätä.

    Ehdotan keinoa, joka ei maksa yhteiskunnalle mitään, ei ole aluepoliittisesti eikä puoluepoliittisesti puolueellinen:
    Naapuritilan puuntuottajalle etuosto-oikeus samankaltaisine rajoitteineen kuin etuostolaissa.

    Todennäköisesti jotkut tyrmäävät ehdotuksen perustuslain vastaisena. Ehdotus ei ole ongelmaton, mutta paljon suurempia perustuslailliisa ongelmia sisältyy niihin ehdotuksiin, joita poliittiset etujärjestöt ovat esittäneet tilakoon kasvattamiseksi.

    Tekijä
    putte
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Korpituvan Taneli 6.7.2014, 13:47

    Uudehko metsänomistaja:
    ”Kaikki esitetyt keinot tila- tai kuviokoon kasvattamiseksi olisivat vastoin markkinatalouden periaatteita. Omistamisen vapautta ei ole syytä kumota täysin merkityksettömän näennäisen edun takia.”

    On se mielenkiintoista miten kaikki ovat länsimaisen yhteiskuntarakenteen kannattajia, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Sitten kun sosialismin oppeja soveltaen saataisiin omaan pussiin jotain hyvää, niin ylevät periaatteet joutavat romukoppaan.

    Mielestäni tilakoolla eikä kuviokoollakaan ole mitään merkitystä, jos leimikkokoot vain saadaan suurenemaan.
    Aiemmin kun omistin n. 93 ha metsää, myin yhdellä kaupalla 17ha harvennusta, eli yli 800m³ puuta, joukossa, jopa melkoisesti tukkiakin.
    Kun pinta-ala on myynnin takia pienentynyt, nyt n. 70 ha, niin se ei kuitenkaa estänyt tekemästä n. 27 ha:n, 1300 m³, harvennusleimikkoa. Siitäkin tuli hiukan hiukan jopa tukkiakin, mutta pääasiassa energiapuuta, kun kuitua ei eroteltu. Ja kaiken lisäksi ilman ennakkoraivausta, joka nyt ainakin on kuolemanrangaistuksen arvoinen asia täällä palstalla.
    Olenhan toki sen jälkeen tehnyt 2,6 ha miniaukon, mutta se annettakoon anteeksi. Samoin anelen anteeksi sitä että olen Tapanin ja tänä vuonna Emman jäljiltä tehnyt pieniä hankintatukkikauppoja, yksikköhinnoiltaan varsin vaatimattomia, pieniä kun olivat. Niin ja mainitsematta meinasi jäädä se 75 m³ energiapuukauppa hankintana, puolet järeää leppää. Hinta niin ettei kuidusta kyllä enempää saa ja pinta-alakemurat itselle.

    Että tällä tavalla minä puuntuottajaksi kelvoton, jo 70 vuotta täyttänyt, pikkumetsänomistaja olen teollisuuden kustannusrakennetta rasittanut pienellä pinta-alallani. Varmaankin kansantalous olisi aivan toisella tavalla kukoistanut, jos minunkin tilani olisi ollut osa jonkun, esim 40 vuotiaan aktiivisen Puuntuottajan satojen hehtaarien plantaasia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    raivuri 6.7.2014, 14:34

    ”On täysin selvää, että keskimääräiset kulut puun tuottamisessa teollisuuden tarpeisiin nousevat tila- tai kuviokokojen pienentyessä”

    Eipä se nyt näin selvää olekaan. Jos pieniä kuvioita ja työvaiheita yhdistämällä saadaan isompi leimikko, niin se on parempi kuin yksittäisen kohtuullisen(alle 5 ha) kokoisen kuvion sisältävä leimikko.

    Ja toisekseen teollisuuden toiminta edellytysten takaaminen kuuluu virkakoneistolle ja päättäjille, toivottavasti he siinä vielä onnistuvat. Mutta puuntuottajana ja metsänomistajana minua ei kiinnosta juurikaan kuviokoosta (muka) aiheutuvat kustannukset teollisuudelle vaan omat tuloni. Sen sijaan markkinatalous pitää huolen siitä, että isommista eristä saa paremman hinnan.

    MJO 17.7.2014, 10:14

    Onneksi etuosto-oikeutta ei ole enää.

    En olisi minäkään saanut ensimmäistä tilaani hankittua lapsettomalta setältäni, sillä naapurin ukko olisi tullut väliin ihan piruuttansa.

    putte 19.7.2014, 22:45

    MJO:
    !
    >>Onneksi etuosto-oikeutta ei ole enää.

    En olisi minäkään saanut ensimmäistä tilaani hankittua lapsettomalta setältäni, sillä naapurin ukko olisi tullut väliin ihan piruuttansa.<<

    Niin. Tosin tässä ketjussa sellaista ei kukaan haikailekaan. Eikä etuostolaki sellaista edes mahdollistaisi.

    metsänvartija 20.7.2014, 00:13

    MV:llä on pikkutila joka antaa rahaa edullisen asumisen kautta.
    Lähdekin löytyy, ei putkiremonttia ja polttopuuta yllin kyllin.

    Pinta-alaa en edes halua kasvattaa, ennemmin säästän ja sijoitan.

    Raivuuhommista saa lisäansiota.

    MJO 21.7.2014, 13:46

    Putte: Niin. Tosin tässä ketjussa sellaista ei kukaan haikailekaan. Eikä etuostolaki sellaista edes mahdollistaisi.

    Eikös keskustelun avaaja sitä hiukan toivonut?

    Mitä etuosto-oikeus käytännössä tarkoittaisi ja mitä se sitten mahdollistaisi?

    jees h-valta 21.7.2014, 13:58

    Eipä näytä metsänvartija kovasti paljoa elämältään pyytelevän.
    Kummastuttaa vain näissä ”elämäntapaintiaaneissa” että jos on rahaa kuitenkin sijoituspeliin nin onko tosiaan niin ettei omaan elämään kannata sijoittaa esim. mukavamman ja helpomman asumismuodon suhteen? Kun ihminen vanhenee ja toimintakyky huononee onkin sitten aika nopeasti laitosasukas. Kun ei kotona pelaa mikään kuin kantamalla. Oma mielleyhtymä kyllä helpottaa ensin omaa eloa ja sitten vasta aletaan sijoittaa muunlaiseen kapitaalipelleilyyn. Mutta itsekkyydestähän minua kyllä on täällä moitittukkin.

    metsänvartija 21.7.2014, 15:42

    MV elelee askeettista elämää luonnon ehdoilla.

    Pieni toiminta on kivaa kun kaikki ei järjesty itsestään.

    Sijoittaminen, metsään, korkoon, johdannaisiin ja osakkeisiin on aina kiinnostanut. Ja talouden tehokas ohjaus on hallinnassa.

    Metsänhoito&sijoittaminen on mukavaa, MV nauttii.

    putte 21.7.2014, 20:10

    MJO:
    >>Eikös keskustelun avaaja sitä hiukan toivonut?

    Mitä etuosto-oikeus käytännössä tarkoittaisi ja mitä se sitten mahdollistaisi? <<

    Muistaakseni toivoin aloituksessa jotain sen suuntaista, että naapuritilan puuntuottajalle annettaisiin etuosto-oikeus samankaltaisine rajoitteineen kuin etuostolaissa.

    Ko. lakia soveltaen rajanaapurilla olisi määräajan kuluessa oikeus lunastaa myyty puuntuotantoon tarkoitettu kiinteistö, lunastajan aseman ollessa sama kuin ostajalla. Perintökaaren mukaan perillisasemassa olevien kauppakumppanien kohdalla oikeutta ei olisi kuten ei EOL:ssakaan, joten MJO:n ja hänen setänsä välinen kauppa olisi automaattisesti jäänyt lain sovelluksen ulkopuolelle.

    Korpituvan Taneli 21.7.2014, 20:28

    Putte ei siis selvästikkään tiedä mitä ongelmia aikanaan etuostolaista oli.
    silloin tähän etuoikeutettejen luokkaan kuuluivat lähinnä vain maaviljelijät. Millä perusteella nyt sitten määriteltäisiin tämä etuoikeutettujen rälssi?
    Selitä nyt Putte tämä valintaperuste.

    On toki, erityisesti nykyisten perhesuhteitten aikana, muitakin syitä valita ostaja kuin perintösäädösten mukaiset kriteerit.

    Ajatus on pelkästään oman edun tavoittelua. Saat kyllä Putte vastaisuudessa varautua ”järkevöittämään tilarakennettasi” pelkästään riihikuivalla rahalla, turha siihen on ruikuttaa valtiota lain muodossa sinua auttamaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 42)
1 2 3 4 5