› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätilarakenteen järkevöittäminen

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 42)
1 2 3 4 5

  • Metsätilarakenteen järkevöittäminen

    Lähetetty: 8.6.2014, 17:09

    Uudessa keväisessä metsäpoliittisessa selonteossa kiinnitetään jälleen huomiota metsätilakoon kasvattamiseen ja tilarakenteen järkeivöittämiseen. Samaa asiaa on toivottu muidenkin tahojen toimesta. Toki näin, koska sirpaleinen tilarakenne ei hyödytä ketään.

    Mitä asian eteen on tehty? On ehdotettu poliittisia keinoja, jotka kuluttavat valtion rahoja. On ehdotettu keinoja, jotka ovat lähellä joidenkin poliittisten ryhmien intohimoja. On ehdotettu keinoja, joista pitää metsänomistajat. Ei siis ole ehdotettu mitään järkevää.

    Tuntuu siltä, että tehdyillä selonteoilla ei ole mitään merkitystä. Tilakokoa ei halutakaan oikeasti kasvattaa, vaan toive on sama kuin toivottaisiin vain auringonpaistetta ja hyvää lomasäätä.

    Ehdotan keinoa, joka ei maksa yhteiskunnalle mitään, ei ole aluepoliittisesti eikä puoluepoliittisesti puolueellinen:
    Naapuritilan puuntuottajalle etuosto-oikeus samankaltaisine rajoitteineen kuin etuostolaissa.

    Todennäköisesti jotkut tyrmäävät ehdotuksen perustuslain vastaisena. Ehdotus ei ole ongelmaton, mutta paljon suurempia perustuslailliisa ongelmia sisältyy niihin ehdotuksiin, joita poliittiset etujärjestöt ovat esittäneet tilakoon kasvattamiseksi.

    Tekijä
    putte
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • raivuri 25.6.2014, 07:08

    Kuviokoko on tietysti tärkeä asia, mutta jos pystyy niputtamaan monia kuvioita ja työvaiheita samalle hakkuukerralle niin kuviokoon merkityskin pienenee merkittävästi. Itse ainakin pyrin isoon kuviokokoon, mutta toisaalta huomioin maapohjan uudistamisessa erittäin tarkkaan, joka toisinaan johtaa alle hehtaarin mäntykuvioihin välissä olevilla mäillä.

    Gla 25.6.2014, 07:44

    Metsävähennyksestä vielä turhan kommenttiin liittyen. Miksi investointikulut ei pitäisi olla vähennyskelpoinen erä? Yrittäjämäisyyden peräänkin kovasti huudetaan.

    Vähennyksen voi hyödyntää välittömästi, kun hakattavaa löytyy. Hakkuun jälkeen puustopääoma laskee, jolloin myös tilan arvo alenee. Mahdollinen myyntivoitto siis pienenee luonnostaan vähennyksen käytön myötä. Toisaalta jos metsävähennyksen käyttää mahdollisimman nopeasti, mutta myy tilan vasta myöhemmin, inflaatio syö metsävähennyksestä koituvaa rasitetta. Vastaavasti inflaatio syö vähennyspohjaa vailla hakkuumahdollisuuksia olevilla tiloilla. Jos jotain periaatteellista muutosta pitäisi suunnitella, vähennyksen hyödyntämismahdollisuuksia taimikkovaltaisille tiloille voisi kehittää esim. kemerana jaettavan rahan sijaan.

    uudehko metsänomistaja 25.6.2014, 07:55

    Metsävähennys ja erilaiset keinotekoiset keinot metsän omistuksen tai hankkimisen estämiseksi johtavat vain koko alan väärään kehitykseen.

    Metsätilan koon sekä kuvikoon vaikutus hakkuun todellisiin kustannuksiin lienee varsin helppoa selvittää. Tosin kaikkiin tutkimuksiin liittyy aina olesuhteita.Tälläisiä tutkimuksia on varmasti tehtykin paljon. Niiden tulosten saattaminen yleiseen tietoisuuteen kuuluisi mielestäni Metsälehden velvollisuuksiin.

    Periaatteessa kuviokoko määräytyy aina maaston ja metsän mukaan. Kuviokoon keinotekoinen kasvattaminen johtaa menetyksiin puuston kasvussa. Ei hyvä.

    Tilakoon kasvattamista rajoittaa se, että moni haluaa omistaa metsää vaikkapa sitten pienen alan. Tätä ei haluta myydä, koska omistamisen halu on niin kova. Toisaalta pääomaa ei ole suuremman metsätilan hankkimiseksi.

    Yhteismetsää merkkinoidaan yhtenä tekijänä isomman tilakoon tuomien etujen saavuttamiseksi.Tällöin kuityenkin häviää, tai ainakin pienenee omistamisen tunne ja siksi asia ei sovi useimmille.

    Ihmettelen sitä ettei voimakkaammin pyritä itse myynti- ja hakkuutapahtuman samanaikaisuuteen naapurien kesken. Tällöinhän tilakoon suuruuden tuomat edut saattaisivat toteutua myös pienmetsälöissä.
    Jokainen omistaisi ja hoitaisi itse tilansa, mutta puut myytäisiin yhteiskaupalla.

    Mielestäni MTK ja MHY olisivat omiaan levittämään tietoa suunnitelluista kaupoista. Metsätilojen omistus on siirtynyt yhä enemmän ja enemmän kaupunkeihin eikä vanha kylässä löytyvä tieto löydä likikään kaikkia metsänomistajia.Tässä saattaisi löytyä saumaa MHY:n muuttuvalle roolille lain muutoksen jälkeen.

    Gla 25.6.2014, 08:31

    Uudehko mo: ”Metsätilan koon sekä kuvikoon vaikutus hakkuun todellisiin kustannuksiin lienee varsin helppoa selvittää. Tosin kaikkiin tutkimuksiin liittyy aina olesuhteita.Tälläisiä tutkimuksia on varmasti tehtykin paljon. Niiden tulosten saattaminen yleiseen tietoisuuteen kuuluisi mielestäni Metsälehden velvollisuuksiin.”

    Kirjallisuudesta löytyy näitä tuloksia, joten ne ovat kaikkien saatavilla.

    U mo: ”Ihmettelen sitä ettei voimakkaammin pyritä itse myynti- ja hakkuutapahtuman samanaikaisuuteen naapurien kesken. Tällöinhän tilakoon suuruuden tuomat edut saattaisivat toteutua myös pienmetsälöissä.
    Jokainen omistaisi ja hoitaisi itse tilansa, mutta puut myytäisiin yhteiskaupalla.
    Mielestäni MTK ja MHY olisivat omiaan levittämään tietoa suunnitelluista kaupoista.”

    Totta, mutta vastuuta voi ottaa itsekin asiasta ja tiedustella mhy:ltä alueen tilannetta sekä kertomalla lähivuosien aikeista. Tai sitten olla itse yhteydessä suoraan naapureihin.

    Korjuupalvelun ja muokkauskoneen liikkeet mhy suunnittelee jo nyt siten, että siirtoja tulee mahdollisimman vähän ja matkat ovat lyhyitä. Samoin ostaja saa noutaa puupinot samalta seudulta, parhaassa tapauksessa saman tien varresta, jolloin vajailla kuormilla ajelu jää lyhyeksi.

    Pete 25.6.2014, 10:30

    Raivurille, maapohja kannattaa toki huomioida uudistamisvaiheessa tarkkaan, jotta uusi sukupolvi kehittyy mahdollisimman nopeasti. Tästäkin huolimatta, tai juurikin siksi, alue voidaan hyvinkin käsitellä kerralla. Karu männikkötöppyrä vaatii vähemmän raivausta, mutta kun se tehdään reippaasti ja riittävän aikaisin, niin heikommankin pohjan kuvio voidaan käsitellä ensiharvennuksessa samaan aikaan kuin rehevämpi isompi alue. Entistä enemmän kannattaa myös miettiä pitääkö puita kasvattaa aivan joka aarilla. Heikommat alueet, jos niitä on vähän ja sirpaleisesti, voi aivan hyvin jättää enemmän tai vähemmän pysyvään rauhoitukseen metsänkasvatuksen talouden siitä juurikaan kärsimättä. Omistaja toki päättää mitä tehdään!

    raivuri 25.6.2014, 13:05

    ” Heikommat alueet, jos niitä on vähän ja sirpaleisesti, voi aivan hyvin jättää enemmän tai vähemmän pysyvään rauhoitukseen metsänkasvatuksen talouden siitä juurikaan kärsimättä. Omistaja toki päättää mitä tehdään!”

    Toki jotkut pahimmat kivikot ja kalliot kannattaa jättää jo työläyden takia. Tarkoitinkin viestissäni lähinnä kuivia hiekkaisia mäentöppyröitä, joita en todellakaan jättäisi hoidon ulkopuolelle. Niillä voi kasvattaa laadullisesti erinomaista mäntyä.

    putte 25.6.2014, 18:18

    Pete:
    >>Kunnan tai valtion etuosto-oikeus on perusteltua kunhan lunastushinta on riittävän korkea. Naapureille ei tällaista oikeutta pidä antaa.<>Käsittelyalan koko ratkaisee paljon enemmän kuin koko tilan koko.<>Tilakoon kasvattamista rajoittaa se, että moni haluaa omistaa metsää vaikkapa sitten pienen alan.<>Yhteismetsää merkkinoidaan yhtenä tekijänä isomman tilakoon tuomien etujen saavuttamiseksi.<<

    Sirpaleisen tilakoon kasvu tuskin palvelee juuri ketään, kun perimmäinen tarkoitus olisi parantaa ja kasvattaa tilarakennetta. Tähän ainoa järkevä lääke on naapurin etuosto-oikeus.

    Panu 25.6.2014, 23:08

    @putte Ei se nyt ainoa ole, kuten kirjoitin voi myös kannustaa pakottamisen sijasta. Jos pakottamaan lähdetään niin kyllähän silloin keinovalikoimaa piisaa.

    putte 26.6.2014, 03:46

    Panu:
    >>@putte Ei se nyt ainoa ole, kuten kirjoitin voi myös kannustaa pakottamisen sijasta. Jos pakottamaan lähdetään niin kyllähän silloin keinovalikoimaa piisaa. <<

    Ajatus naapurin etuosto-oikeudesta on kaukana pakottamisesta. Se edellyttää kahden vapaaehtoisen toimen samanaikaista toteutumista. Ensin kiinteistön omistajan on vapaaehtoisesti luovuttava kiinteistöstä. Toiseksi naapurin on samanaikaisesti oltava halukas ostamaan myyty kiinteistö. Mielestäni tämä on keinovalikoimassa hyvinkin vapaaehtoisuuden kriteerit täyttävässä päässä.

    Panu 26.6.2014, 09:22

    Totta, ei se ole pahimman luokan pakottamista mutta kuitenkin omistajan oikeuksien kaventamista mitä en ikinä tule kannattamaan. Eli et saisi myydä sille ostajalle, jolle haluaisit myydä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 42)
1 2 3 4 5