› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätilan osto kuolinpesältä osakkaana

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
1 2 3

  • Metsätilan osto kuolinpesältä osakkaana

    Lähetetty: 2.9.2020, 11:36

    Merkitty: 

    Olen muutaman prosentin osuudella osakkaana jakamattomassa kuolinpesässä. Tilalla on merkittävä metsäomaisuus. Olisin kiinnostunut ostamaan pesältä esimerkiksi yhden sen omistamista metsätiloista. Kauppaan pitäisi käyttää ulkoisia varoja koska osuuteni on sen verran pieni.  Olen kuitenkin käsittänyt niin, että kaupasta ei syntyisi metsävähennysoikeutta, koska olen kuolinpesän osakas.

    Voisiko joku asiaan perehtynyt vahvistaa, onko käsitykseni on oikea.

    Jos näin todella on niin ei ole ihme jos tilarakenteet pirstoutuu ja/tai pesät jäävät jakamatta. Ilmeisesti metsävähennysoikeuden saisi, jos pesän metsistä muodostetaan yhtymä ja sitä hoidetaan verotusvuoden. Mutta kun osakkaita on paljon ja osa iäkkäitä tämmöinen kikkailu ei mene kaikille jakeluun.

     

     

    Tekijä
    Tom
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 3.9.2020, 21:32

    Ei se noin mene.  Perikunta saa jakaa omaisuutensa mieleisellään tavalla ilman veroseuraamuksia ellei käytä ulkopuolista rahaa.  Siis jos pesässä on 100000 euroa rahaa ja 100000 euron arvoinen kiinteistö ja osakkaita on kaksi, niin toinen voi saada kiinteistön ja toinen rahat ilman mitään veroseuraamuksia.

    Pari pesää olen ollut jakamassa.

    Puuki 4.9.2020, 06:42

    Jos pesästä muodostetaan yhtymä (ns.verotusyhtymä) , niin muuta jakoa ja lainhuutoja ei välttämättä tarvita.  Sen jälkeen yhtymän toisten osuuksien ostaja saa metsävähennystä  käyttöönsä ostohinnan (=vastikkeellinen osto)  perusteella (ainakin jos ostaa kaikki muut osuudet) .   Yhtymässä  puun myyntejä verotetaan henk.koht. osuuksien mukaan henkilöverotuksessa ei yhtenä kuten pesän verotuksessa.  Pesän puun myynteihin  ym. mh:oon pitää olla kaikkien osakkaiden suostumus.

    A.Jalkanen 4.9.2020, 09:08

    Ensin vaihtoehtojen selvitys asiantuntijan kanssa, sitten selvitys osakkailta, mitkä vaihtoehdot ovat heille hyväksyttäviä. Verottajalta voi olla hyvä pyytää ennakkoratkaisu, mikäli veroseuraamuksia on odotettavissa (jos sellaisen nykyisin saa). Tarkkana saa olla. Kuolinpesissä on omia erityispiirteitään, esimerkiksi se, että kuolinpesäosuus on irtainta omaisuutta, vaikka pesässä olisi metsäkiinteistö.

    Timppa 4.9.2020, 09:50

    Tuo Puukin malli on hyvä, jos kuolinpesässä on vain tuloa tuottavaa metsäomaisuutta.  Silloin puunmyyntitulot jakautuvat osakkaille ja silloin yleensä saattaa joutua maksamaan vain 30 %:n verokannan mukaan, jos ei muuta pääomatuloveroa ole.

    Jos pesässä on muutakin varallisuutta ja se halutaan aikanaan jakaa sitten niin, että joku saa kokonaan vaikka asunnon tai jotain muuta yksin, niin em tavalla jaetussa pesässä syntyy uusia saantoja, joista seuraa varainsiirtoveroja ja mahdollisesti myös luovutusvoittoveroja.

    Tilanteet riippuvat siis  siitä millaista varallisuutta kuolinpesässä on ja miten sitä aiotaan jatkossa käsitellä.

    Ukkopekka 4.9.2020, 10:10

    Kyllähän pesän osakkaat saa jakaa perinnön niin kuin haluavat. Siinä ei ole merkitystä sillä, minkä lajista omaisuutta kukin saa. Verottaja puuttuu asiaan silloin, jos perintöosuudet eivät jakaannu tasan osakkaiden kesken. Jos joku saa enemmän kuin toiset, tästä tasaosuuden ylittävästä saannosta joutuu maksamaan lahjaveroa. Miksi sitten joku saa enemmän; jako on voinut olla alun perin epätasainen tai sitten verottaja puuttuu jonkin omaisuuserän arvostukseen jälkeenpäin. Esim. kiinteistö on voitu arvostaa alihintaan jne.

    Verotuksesta vielä: jos omaisuuslajit jaetaan pesän sisällä (ilman ulkopuolisia varoja) esim. niin, että yksi saa kiinteistön ja toinen rahat, tästä ei tule varainsiirtoveroa maksettavaksi. Tällöin ei muodostu metsävähennysoikeutta. Jos kiinteistö on arvokkaampi kuin mihin käteiset riittää, lopun joutuu maksamaan pesän ulkopuolisilla varoilla. Tällöin tämä ylimenevä osuus on varainsiirtoveron alaista ja siitä muodostuu samalla metsävähennyspohjaa.

    Mikä sitten milloinkin on edullisinta? Jos metsätila sisältää hakattavaa metsää ja se on tavoittena pitää pidempään omistuksessa, metsävähennykselle on käyttöä. Jos se taas on tarkoitus myydä eteenpäin, metsävähennyksestä ei ole iloa, kun se on kuitenkin lisättävä luovutusvoittoon.

    Määrittipä sitten omaisuuslajien arvot miten tahansa, olennaista olisi, että kaikki osalliset ymmärtävät, miten arvo on määritetty ja mitä tavoitteita kullakin osakkaalla on. Jos tämä vielä sitten kelpaa verottajalle ja osakkaat ovat siihen tyytyväisiä, niin mitäpä siihen on kellään muulla sanomista.

    isaskar keturi 4.9.2020, 11:46

    En tiedä, miten menee nyt, kun kokemus on parinkymmenen vuoden takaa. Tuolloin kävin kyllä asiasta verohallinnon ja paikallisen verojohtajan kanssa, joka oli varainsiirtoveropäätöksen tehnyt, pitkän keskustelun. Ihan varma en voi olla kuolinpesän käsittelystä, mutta verottajan syventävistä ohjeista löytyy kuolinpesään liittyen aivan samanlainen esimerkkitapaus 11, vaikkei siinä omaisuuseränä olekaan metsäkiinteistöä.

    Esimerkki 11

    ”Kuolinpesässä on kolme osakasta A, B ja C, joilla kaikilla on kolmasosan oikeus kuolinpesän varoihin. C myy kuolinpesäosuutensa D:lle 150 000 euron luovutushinnalla. A, B ja D tekevät perinnönjaon, jossa D:n osuuteen tulee kesämökki, osakehuoneisto ja auto. Muut kuolinpesän varat tulevat A:lle ja B:lle. Kesämökin arvo jakohetkellä on 120 000 euroa, osakehuoneiston 60 000 euroa ja auton 20 000 euroa. D saa omaisuutta yhteensä 200 000 euron edestä, josta kesämökin osuus on 60 %, osakehuoneiston 30 % ja auton 10 %. Kuolinpesäosuuden luovutushinta jaetaan saaduille omaisuuserille näissä suhteissa.

    D:n tulee suorittaa varainsiirtoveroa 4 % kesämökkiin kohdistuvasta ostohinnasta, eli 90 000 eurosta (150 000 x 60 %). Suoritettava vero on 3.600 euroa.

    D:n tulee suorittaa varainsiirtoveroa 2 % osakehuoneistoon kohdistuvasta ostohinnasta, eli 45 000 eurosta (150 000 x 30 %). Suoritettava vero on 900 euroa.

    Auto on irtainta omaisuutta, johon kohdistuvasta osuudesta ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa.”

    Ja aina kun on kyse kaupasta (varainsiirtovero maksettu) syntyy kauppasummaa vastaava metsävähennysoikeus. Luottaisin näissä asioissa verottajan varsin hyviin ohjeisiin, vaikka verotuspäätökset ovat välillä mitä sattuu. On ainakin, mihin vedota omissa tulkinnoissaan, jos verottajan kanssa joutuu keskustelemaan.

    Timppa 4.9.2020, 12:18

    Noin tietysti kuuluukin käydä, koska D on kuolinpesän ulkopuolinen.  Silloin kaikesta varainsiirtoveron alaisesta saannosta on maksettava varainsiirtoveroa.  Asiaa ei helpota se, että ensiksi myytiin kuolinpesäosuus, jonka kauppa on irtaimiston kauppaa.

    Näkee, että yritettiin kiertää varainsiirtoveron maksua, mutta ei onnistuttu.

    isaskar keturi 4.9.2020, 13:27

    Timppa on oikeassa, pahoittelen huolimatonta esimerkkitapauksen lukua. Verottajan ohjeista löytyy kohta, joka näyttää antavan selityksen omalle kohdalle sattuneeseen (onnekkaaseen) verokohteluun.

    ”7.2 Perinnönjako

    Perintösaannot ovat pääsääntöisesti vastikkeettomina saantoina varainsiirtoverosta vapaita.

    Jos perinnönjaossa varainsiirtoverolain alaista omaisuutta (=kiinteistöjä tai arvopapereita) saanut perillinen on maksanut muille perillisille vastiketta pesän ulkopuolisilla varoilla, on saannosta maksettava varainsiirtovero ulkopuolisten varojen osalta. Jos pesään kuuluva kiinteistö tai arvopaperi jaetaan sen jälkeen, kun pesän rahavarat on jo aikaisemmalla osittaisella perinnönjaolla jaettu, ovat nämä rahavarat luonteeltaan ulkopuolisia varoja myöhemmin toimitetussa perinnönjaossa. Myös silloin on kyse ulkopuolisten varojen käytöstä, kun perinnönjaossa sovitaan, että suoritus maksetaan jaon kohteena olevan kiinteistön tai arvopaperin vastaisesta myyntitulosta. Ulkopuolisten varojen käyttöä ei ole pesän velan vastattavaksi ottaminen (katso kuitenkin yhtiölainan käsittelyä koskeva kohta 2.3.3).”

    Eli nähtävästi meidän tapauksessa verottaja on tulkinnut yhtymän samanlaiseksi tilanteeksi kuin olisi tehty osittainen perinnönjako. Onko sitten niin, että yhtymän käsittely tältä osin aina ja selvästi poikkeaa kuolinpesästä? Tuolloin kun oma tapaukseni oli vireillä juurikin yritin verottajaa saada täsmentämään, mikä muuttaa oikeuskirjallisuudessakin todettua linjaa, jossa yhteisomistuksen purkaminen jakamalla omaisuus samanarvoisiin osiin ei aiheuta veroseuraamuksia. Mielenkiintoista keskustelua ja käytäntö taitaa olla vielä mielenkiintoisempaa, vaikka onkin luultavasti yhtenäistynyt entisestä.

    A.Jalkanen 4.9.2020, 14:18

    Esimerkki yhteisomistuksen purkamisesta. Kaksi tytärtä ja heidän äitinsä omistivat yhtymänä kolme metsätilaa. Tilat yhdistettiin, jonka jälkeen suoritettiin ositus, niin että kullekin tuli yksi metsätila. Ei veroseuraamuksia.

    isaskar keturi 4.9.2020, 15:00

    AJ:n tapauksessa on menetelty Varainsiirtoverotus-teoksen (P. Puronen 2000) oppien mukaisesti. Siinä todetaan ”ettei puhtaasta yhteisomistuksen purkamisesta ole kysymys silloin, kun esimerkiksi kahden tilan yhteisomistajat purkavat yhteisomistussuhteen vaihtamalla kiinteistön murto-osia keskenään. Kiinteistön yhteisomistussuhteen purkamisesta on kysymys vain silloin, kun kiinteistön määräosainen yhteisomistussuhde muutetaan alueelliseksi.” Eli tilojen yhdistäminen ennen jakoa oli se ratkaiseva tekijä, ettei varainsiirtoverovelvollisuutta syntynyt. Toisaalta olisiko ollut kannattavampaa maksaa 4% varainsiirtovero osien vaihtamisesta metsävähennysoikeutta vastaan?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 24)
1 2 3