Noita jakoja ja kauppoja voi toteuttaa monella eri tavoilla ja niillä sitten voi olla vaikutusta metsävähennysoikeuteen. Jos tehdään kauppaa kuolinpesän osuuksista, ts. jakamattoman pesän murto-osista, tämä kauppa ei muodosta metsävähennysoikeutta kuolinpesälle. Ostajalle itselleen se sitä kuitenkin muodostaa, jos muut ehdot täyttyy. Jos esim. pesässä on vain yksi tila ja ostaja ostaa ensin jonkin osakkaan osuuden ja myöhemmin hankkii omistukseensa koko tilan, saa tällöin käyttöönsä metsävähennyksen myös tuon perintöosuuden kaupan osalta. Tämä on tarkistettu verottajalta.

Jos puita myydään tässä välissä, metsävähennyksen kohtalo riippuu käsittääkseni siitä, onko pesä jaettu (kokonaan) vai ei: jos se on jakamaton, kukaan ei saa käyttää metsävähennystä, koska tulo tulee kuolinpesälle ja pesä siis ei saa vähennystä käyttää. Se on silti jemmassa sillä aiemmat osuudet ostaneella mahdollista myöhempää käyttöä varten. Jos loppukin jaetaan murto-osiksi lopuille osakkaille, kyseessä on yhtymä ja kun osakkaat verotetaan yksitellen, voi metsävähennystä käsittääkseni käyttää, jos sitä on osakkaalla käytettävissä (tätä en tarkistanut).

Viimeistään silloin vähennyksen saa varmuudella käyttöönsä, kun on ostanut koko tilan itselleen. Lainhuutoa hakiessaan joutuu esittämään kaikki saantokirjat ja samalla tulee selvitetyksi, mikä osa tilasta on ostettu ja mihin hintaan. Metsävähennyspohja lasketaan sitten näiden perusteella.

Timpan ohje kuulostaa toimivalle. Tuossa esimerkissä ainoa omaisuus oli tila. Jos mukana on muutakin (esim. talo, pellot, irtain), niin tämä osuus pitää sitten vähentää metsävähennyspohjaa laskiessa. Metsävähennyshän tulee vain siltä osin, kun on jotain metsästään maksanut. Eli perityltä osin sitä ei tule. Mielenkiintoinen on myös tuo pesän ulkopuolisten varojen käyttövaatimus. Jos pesässä on esimerkiksi yksi metsätila, kaksi osakasta ja käteistä ja vieläpä niin, että käteinen ja metsätila ovat samanarvoisia. Tässä sitten toinen osakas haluaa tilan omistukseensa.

Metsävähennyksen saadakseen kauppa pitäisi rahoittaa pesän ulkopuolisilla varoilla. Eli vähennys menetetään, jos potti jaetaan suoraan niin, että toinen saa varat ja toinen metsät. Jos esim. käteinen jaetaan tänään ja tilakauppa tehdään huomenna, niin periaatteessa perintörahat ovat pesän ulkopuolisia ja niillä voisi tehdä kaupan. Tätä en selvittänyt tarkemmin, että onko asiasta ennakkoratkaisuja. Jossain vaiheessa tuo yhteys joka tapauksessa katkeaa, jos ei päivässä, niin milloin sitten? Tai jos ottaa tänään kauppahintaa vastaavan lainan ja maksaa sen huomenna pois jaossa saaduilla varoilla; onko kyseessä pesän ulkopuoliset varat. Tulkitsen niin, että on. Ts. riittäisi, ettei kyse ole kuolinpesän olemassaolon aikana tehdyistä varojen siirroista. Pesähän katsotaan purkautuneeksi, kun jako on (kokonaan) tehty.

Jos olet mhy:n jäsen tai liityt, voit käyttää oman mhy:si tai Metsänomistajien Palvelutoimiston spv-palvelua apuna. Monessa pankissa on myös osaavia ihmisiä. Metsäkeskuksella on myös spv-neuvontaa. Kts. linkit, niistä löytyy yhteystietoja.

http://www.mhy.fi/yhteystiedot/metsanomistajien-palvelutoimisto/metsatilan-omistuksen-vaihdos-palvelut

http://www.metsakeskus.fi/content/perinto-ja-lahjaverotuksen-oikaisuajat-ovat-pidentyneet

Vielä jatkan.  Tietysti on mahdollista, että se perikunnalle jäävä osuus jaetaan ensiksi sen ostoaietilasi murto- osiin siinä suhteessa kuin he ovat kuolinpesän osakkaita sinun jälkeesi ja sillä samalla asiakirjalla ostat itsekultakin hänen osuutensa lopputuloksena, että omistat siitä tilasta 100 %.

Tällä systeemillä on se etu, että pääomatulo jakaantuu, minkä ansiosta myyjien pääomatuloverokin vähän laskee.   Jos perikunta myy, niin kaikki menee yleen 34 %:n verokannalla, koska muutakin tuloa epäilemättä on.

Ja vielä kerran.  Koko ”setti” yhdellä asiakirjalla, jossa on:

-osittainen perinnönjako, jolla saat oman osuutesi tilasta ja muut saavat samoin siinä suhteessa kun koko perikuntaa sinun jälkeesi omistavat

-kauppakirjat, joilla ostat heidän osuutesi

Meidän tapauksessa Mhy arvioi kaikki tilat erikseen.  Jos on aikaisempi metsäsuunnitelma, niin sen päivitys tietenkin riittää mutta on kuitenkin otettava huomioon tila-arvion vaatimukset.

Tila-arviossa otetaan huomioon myös maapohjan ja taimikoiden arvo sekä kasvatusmetsien odotusarvolisä.

Tietysti on monenlaisia perikuntia.  Itse en lähtisi tarjoamaan jotain 3000 euron hehtaarihintaa.  Voi aiheuttaa jonkinlaista epäsopua.  Lähtisin Mhy:n tila-arviosta.  Meillä osuudestaan luopuva veljentytär jäkätti jostain 6000 euron hehtaarihinnasta, mutta onneksi aviomies oli fiksu ja sanoi, että jos aiot olla sukulaistesi kanssa tekemisissä niin hyväksy se arvio.

Kuolinpesän ja kuolinpesästä muodostetun yhtymän jaossa lienee sama periaate: kaikkien pitää saada osuutensa mukainen osuus jokaisesta erillisestä omaisuuserästä. Rahat, metsä, metsäliiton osuudet, rakennukset ja mahdollinen rantapaikka (kesämökki) ovat erillisiä omaisuuseriä. Jos jako tehdään niin, että esim. 5 osakasta saavat jokainen yhden omaisuuserän kokonaan (oletetaan, että saman arvoiset), verottajan mukaan ainakin yhtymässä kiinteän omaisuuden saaja on ostanut muiden osuuden kiinteistöön ja joutuu maksamaan varainsiirtoveron. Tämä tarkoittaa myös sitten sitä, että saa ”kauppasumman” mukaisen metsävähennysoikeuden. Ulkopuolisia varoja ei tarvitse käyttää. Tästä on omalta kohdalta kokemusta. Eli ainakin yhtymässä ositusta ei tarvitse tehdä. Se on oletus. Kaupaksi katsotaan kaikki, missä arvoa siirtyy omaisuuserien välillä.

Itselle tulikin juuri yllätyksenä varainsiirtovero, vaikka yhtymän omaisuus jaettiin saman arvoisiin kokonaisuuksiin. Koska se oli eri omaisuuseriä, ei kyseessä ollut ositus, vaan osakkaiden välinen kauppa. No sehän kääntyi lottovoitoksi, koska metsävähennyksen arvo ylittää selvästi varainsiirtoveron (4%) ja vieläpä kaupanpäälle oli verottajan oma todistus (varainsiirtoveropäätös) siitä, että on tehty kiinteistökauppa.