› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätiehankkeen kannattavuuspohdintaa

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 87)
1 2 3 … 5 6 7 8 9

  • Metsätiehankkeen kannattavuuspohdintaa

    Lähetetty: 25.12.2019, 18:31

    Merkitty: 

    Näin pimeinä pyhävapaina tulee pohdiskelua kaikenlaista tulevaa joista yhtenä tulevien leimikoiden ennakkosuunnittelu ja näiden hinnoittelutekijät.

    Tulevien leimikoiden vaikutuspiiriin johtaa varsitieltä mäelle nouseva karttamerkintänä ajopoluksi merkattu n. 400 m pitkä ja kolme metriä leveä ura, jossa ei ole kunnollista kääntöpaikkaa, ainoastaan pistoja vanhojen pihaliittymien kohdilla. Kulutuskerrosta tuolle uralle ei liene ajettu milloinkaan, muutamia maakiviä joutuu  autolla ajellessa aina väistelemään ja ajamaan palteiden päällä. Suopainanteen kohdalla ojat on matalia eikä rummun kunnosta varmuutta. Metsäsuunnitelman mukaan tien varren kuviot on kuitenkin kesäkorjuukelpoisia. Metsäsuunnitelmassa ei ole mainintaa tien kunnostustarpeesta.

    Jos tässä saisi kemeran ehdot jotenkin täyttymään perusparannukselle ja tieluokkaa nostettua, niin mikä olisi vaikutus M3 hintaan? Vai olisiko tässä kannattavampi vaihtoehto vain normaaliin ylläpitoon kuuluvat hoitotoimenpiteet? Onko joku teettänyt kemeratuetun tien perusparannushankkeen mhy:n kautta ja millaisia kokemuksia oli hankkeesta?

    Tien vaikutuspiirissä tulisi lähivuosina olemaan n. 2700 m3 uudistettavaa ja jokunen sata mottia harvennuksia. Tila sijaitsee pohjois-savossa. Ura ei kuulu tienhoitokuntien piiriin vaikka vaikuttaa muutaman eri metsänomistajan alueella.

    Tekijä
    Rixxxa
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 26.12.2019, 16:33

    Hyvä jos metsäautotie on kuljettavassa kunnossa ja sille on käyttöä. kalleimman mukaan tehtynä metsäautotie hankkii yleensä itsensä takasin muutamassa kymmenessä vuodessa, jos siihen on saatu kemeratukea. Muuten ei juuri koskaan. Mutta ei aina kannatakaan tehdä kalleimman mukaan vaikka hyvän tien tekisikin. Suunnittelukuluissa voi ainakin säästää.

    Tuensaanti ehtona oli ainakin ennen tien pituus ja vaikutusalueen koko. Omallekin tielle saa ymmärtääkseni kemeratukea, jos on riittävästi hehtaareja ja tarvetta hakkuisiin, jotta homma ylipäänsä olisi järkevää .

    Paikoin on vesillä  ajokoneen reitti tulevalle leimikolle. N. 400 m ajomatka mutta ei kannata tien pätkää tehdä, koska ei maksaisi koskaan itseään takaisin se tie . Palstan siihen kohtaan pääsee hyvin traktorilla hoitotöihin eikä kantohintaa kannata käyttää tientekoon. Muutaman satasen huonompi hinta 100 m tavallista normia pidemmän m-kuljetuksen takia ei haittaa mitään.     Etukäteen kannattaisi ajella se ura traktorilla ennen pakkasjaksoa, niin ei pursu savivelli urista puun ajon aikana.

    oksapuu 26.12.2019, 16:58

    Mitäpä sellaisella metsätilalla tekee mistä ei saa puita pois. Suojelu tai metsästys?

    Siperian asfaltti on tietysti halpaa, koko tilan myynti on myös hyvä vaihtoehto. Metsätilojen kysyntä on nyt kovaa ja hinnat tapissa…

    Kerrataan nyt viellä että omalla maalla sen tien erään firman suunnittelukuluilla jo maksaa…

    mehtäukko 26.12.2019, 18:03

    Tuo on täyttä totta. Erään puljun mt peruskorjauksen suunnittelutyö kun maksoi yli tonnin/km, eihän siinä ole järjen häivää.

    Nimetön 26.12.2019, 18:13

    Vaikia tarjousta kyselemällä saada selville mikä on leimikon hinta esim. talvikorjuuna tai kesäkorjuuna tai tien kans tai ilman, yleensä tekevät vain yhden tarjouksen, ota tai jätä.

    Tiehen mihin meinaa kemeraa hakea niin yks ehto tais olla että tielle pitää hakea tieoikeudelta lupa? Tieoikeuden luvassa taas omat ehtonsa esim, kuinka likelle saa tien rakentaa viereiseen tiehen nähden.

    jees h-valta 27.12.2019, 08:19

    Niin, kyllä siinä voi niinkin käydä ettei saa tarjousta esim. ensiharvennuksesta lainkaan tai ei ainakaan rahallista suoritusta siittä. Minulle vaihtoehto oli: tee tie tai ota nollatarjous tai jätä koko ensiharvennusalue tekemättä. Kilometri siirtomatkaa tienvarteen ja sille turvepohjamatkaa melkein koko matka.

    Metsäkupsa 27.12.2019, 08:51

    Tulevaisuudessa ”Siperian asfaltin” varaan ei etelässä ole luottamista.Etenkin turvepohjaisilla tiluksilla tulee ongelmia ,kuten edellä Jessen esimerkki.Mitä tien hintaan tulee,turvemaalle se tulee huomattavasti kalliimmaksi ,kuin kivennäismaalle tehden.Tarpeeseen yleensä tie tehdään,kannatavuuteen vaikuttaa hyötyalueen suuruus suhteessa tie investoinnin kustannukseen.

    Tolopainen 27.12.2019, 09:16

    Vielä alkuvuodesta oli hyvä tilanne myydä heikompia ensiharvennuskohteita kohtuullisella hinnalla, enää tuskin menisivät kaupaksi. Ostot ja hakkuut on pysähdyksissä.

    Visakallo 27.12.2019, 15:45

    Uusimman, kuukauden sääennusteen mukaan talvea ei tule tammikuussakaan eteläiseen Suomeen.

    jees h-valta 27.12.2019, 18:53

    Kesäkelpoisia tässä aletaan tarjoillakkin.

    Visakallo 27.12.2019, 19:11

    Eteläisen ja keskisen Suomen metsänomistajilla on vain kaksi käytettävissä olevaa keinoa, jos aikovat tulevaisuudessa täysimääräisesti jatkaa metsiensä hyödyntämistä puukaupallisessa mielessä. On luovuttava ajatuksesta, että hakkuita tehdään vain talvisin, ja toinen on, että tienrakennuksella ja ojituksilla tehdään kesäkorjuu yleensäkin mahdolliseksi.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 87)
1 2 3 … 5 6 7 8 9