Keskustelut Metsänomistus Metsätiehankkeen kannattavuuspohdintaa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 87)
  • Metsätiehankkeen kannattavuuspohdintaa

    Näin pimeinä pyhävapaina tulee pohdiskelua kaikenlaista tulevaa joista yhtenä tulevien leimikoiden ennakkosuunnittelu ja näiden hinnoittelutekijät.

    Tulevien leimikoiden vaikutuspiiriin johtaa varsitieltä mäelle nouseva karttamerkintänä ajopoluksi merkattu n. 400 m pitkä ja kolme metriä leveä ura, jossa ei ole kunnollista kääntöpaikkaa, ainoastaan pistoja vanhojen pihaliittymien kohdilla. Kulutuskerrosta tuolle uralle ei liene ajettu milloinkaan, muutamia maakiviä joutuu  autolla ajellessa aina väistelemään ja ajamaan palteiden päällä. Suopainanteen kohdalla ojat on matalia eikä rummun kunnosta varmuutta. Metsäsuunnitelman mukaan tien varren kuviot on kuitenkin kesäkorjuukelpoisia. Metsäsuunnitelmassa ei ole mainintaa tien kunnostustarpeesta.

    Jos tässä saisi kemeran ehdot jotenkin täyttymään perusparannukselle ja tieluokkaa nostettua, niin mikä olisi vaikutus M3 hintaan? Vai olisiko tässä kannattavampi vaihtoehto vain normaaliin ylläpitoon kuuluvat hoitotoimenpiteet? Onko joku teettänyt kemeratuetun tien perusparannushankkeen mhy:n kautta ja millaisia kokemuksia oli hankkeesta?

    Tien vaikutuspiirissä tulisi lähivuosina olemaan n. 2700 m3 uudistettavaa ja jokunen sata mottia harvennuksia. Tila sijaitsee pohjois-savossa. Ura ei kuulu tienhoitokuntien piiriin vaikka vaikuttaa muutaman eri metsänomistajan alueella.

  • Tolopainen

    Toistaiseksi olen kieltäytynyt ottamasta vastaan firman sepeliä, on sovittu, että laitetaan puunhintaan ja maksan itse sepelit. Saa laskun ja verovähennyksen, josta on ollutkin puhetta.

    oksapuu

    Heh…

    Muistaakseni Tolopainen kerran kirjoitti että naapuri pitää sen yhteisen metsätien kunnossa. Hyvähermoinen naapuri kun Tolopaisen traktori oli sinne tiemmä akseleita myöten sukeltanut 🙂 …

    Visakallo

    Naapuri siirtyy sovinnolla ojan pohjalle, kun Tolopainen köröttelee tien täydeltä traktorilla vastaan.

    Tolopainen

    Hyvin se rattori pysähtyy, kun vasemmalla puolella jarrut pelaa.

    Rixxxa

    Kiitos asiantuntevista vastauksista. Puolet tien kokonaispituudesta tulisi olemaan omalla maalla. Tuosta toisesta puolikkaasta osa menee naapurin pellon läpi ja osa päättyy toisen naapurin erittäin vähäisellä käytöllä olevan mökin pihaan. Kääntöpaikka tulisi sijaitsemaan tien puolivälissä. Osaako joku ottaa kantaa hankkeen vaikutuksesta kuutiohintaan kannattavuusarvioinnin tueksi?

    Entä miten tuon itse teettämän valmiin tien saisi näkymään kartta-aineistossa varsitienä, että toimistolla kartan ääressä ostomieskin huomaisi asian?

    Vertailuhinnan kysyn ainakin kyseiselle tielle johtavan varsitien hoitourakoitsijalta.

    Saakos purkubetonia käyttää nykyään metsätiepohjissa? Tilan osittain puretussa navetassa sitä olisi reilusti hyödynnettäväksi täyttöihin ja saisi ihan siitä tien vierestä.

    Miikkam

    Lähikuljetuksen hintaan tien vaikutus on luokkaa 0,25€/100m/m3. Puun hintaan kesä/talvileimikko vaikuttaa paljolti sen hetkinen markkinatilanne. Mutta ainakin kesäleimikko menee varmasti kaupaksi ja korjataan nopeasti verrattuna talviseen. Toki savossa vielä talveakin riittää ja noin suuri puumäärä varmasti kelpaa talvellakin. Tulevaisuutta ajatellen kun talvet vain lyhenee on tie hyvä investointi. Betonin käytöstä ei tietoa, mutta kun ei kysele niin saahan sitä.

    Tolopainen

    Purkubetonille  pitää olla esittää sijoituspaikka, johon se laitetaan esim. varastorakennuksen pohjan täytteeksi. Mikä ettei tienpohjaan  sitten ylimääräiset, jos johonkin tarvitsee, yleensä ei tarvita kuin mursketta. Aika kalliiksi tulee alkaa betonia kovin pieniksi paloiksi laittamaan.

    Korpituvan Taneli

    Tuohon kannattavuuteen ei tarvitse räknäillä tämänhetkisiä puun hinta eroja. Tie, silloin kun se tehdään kunnolla ojittaen ja mursketta käyttäen, unohtamatta kunnon rumpuja tarvittaviin paikkoihin, on pitkän tähtäyksen investointi ja kannattaa aina. Ei ole kysymys pelkästään puun ajosta ja kuutiohinnasta. Kyse saattaa monesti olla myös siitä kuinka monta tarjousta saa, vai saako yhtäkään. Uudistuksen yhteydessä tietä tarvitaa kovin moniin asioihin, kannattavaisuutta ei voi kynällä laskea, mutta tie kannattaa aina tehdä.

    Kääntöpaikka pitää tietysti olla tien päässä, ei missään puolivälissä. Kääntöpaikaksi kunnon ympyrä, niin saa tumpelompikin rekkakuski rekan käännettyä. Vaikka olis kunnollinen Y-haara kääntöpaikka, niin aina joku valittaa, vaikka taitajat kiittelisivät. Ympyrä saattaa olla myös tulevaisuudessa tarpeen lannoitus helikopterille.

    Tien teossa en neuvo sen enempää, itse olen teettänyt kemera teinä. Firman rahat pitää tietysti käyttää hyväksi myös. Ei niitä oikein tahdo saada, niitä murskerahoja puun hintaan, kyllä ne pitää erikseen nilkoa firmalta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    mehtäukko

    Samoilla linjoilla. Kun puuta on ja metsätalous mielessä, tie maksaa itsensä monessa muodossa. Olipa tuuli-tai lumituhoja, tiehän on monesti lähtökohta korjuun mahdollistamiseen. Sorkkaeläinten passit ja raadot on hyvä järjestellä tietä hyödyntäen. Raivuista ja mh-töistä nyt puhumattakaan.

    Tolopainen

    Aika harva tuota osaa edes laskea kannattako tien teko. Jos sijoittaa saman rahan rahamarkkinoille vaikka 10k€, 7% korolla sen arvo on 60v päästä 500k€, tie tuskin tuottaa montakaan tuhatta tuona aikana.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 87)