Keskustelut Puukauppa Metsäteollisuus ry: Kiinteistövero 10% vuosituotosta

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 112)
  • Metsäteollisuus ry: Kiinteistövero 10% vuosituotosta

    Metsäteollisuus esittää kiinteistöveroa joka olisi 10% metsän vuotuisesta tuotosta. Vero olisi vähennettävissä 10v kuluessa puukauppatuloista.

    Tällä kertaa metsäteollisuus on kytkenyt kiinteistöveron metsäpuolen sukupolven huojennukseen. Spv asiaa ei MTK:n, metsäteollisuuden ja ministeriön työryhmässä saatu ratkaistua, koska metsäteollisuus edellytti kiiinteistöveron liittämistä pakettiin.

    Eiköhän tässä maassa ole aika luopua konseksuksen hakemisesta joka paikassa ja siirtyä päätöksen tekoon. Toimijat sopeutuu niihin olosuhteisiin jotka poliittisella päätöksenteolla on saatu aikaan.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4nomistajien-spv-n-huojennus-tyss%C3%A4si-kiistaan-1.87604

  • pihkatappi

    Eihän me nyt missään banaanivaltiossa olla. Mutta olisihan teollisuudelle paras että työntekijät ja tuottajat eläisivät kommunismissa ja firma eläisi merkkinataloudessa johtajiensa kanssa.

    Minusta vain ihmeellistä että metsänomistaja Ammattiraivooja kannattaa kaikkea metsäteollisuuden ehdotuksia, noihin kun ruvetaan innolla mukaan niin varmasti ollaan torpparin asemassa. Oletteko jotain lobbareita, vai ihan vain sosialisteja, vai onko aivopesu tapahtunut jossain oppilaitoksessa?

    Korpituvan Taneli

    Tuohon kymmenen vuoden määräaikaan vielä palaisin. Vaikka sen veron saisi vähentää maksettavasta verosta, siinä menisi ainakin korkohyöty hukkaan.
    Lisäksi se rytmittäisi hakkuita ja muita toimenpiteitä kohtuuttomasti. Pienellä tilalla ei välttämättä ole edes järkevää aina alle kymmenen vuoden välein järjestää hakkuita. Pitää yrittää keskittää leimikkoja yhteen että kiinnostaa paremmin. Vallankin pohjoisempana, kuvioita kai käsitellään monesti 15…20 vuoden välein. Pitäisi siis olla hyvin tarkkana että jokaiselle kymmenelle vuodelle varmasti voidaan joku hakkuu palastella.
    Kovin suuret ennakkoon maksetut verot eivät liioin mahdu edes mukaan kun hakkuun yhteydessä tehdään vähennyksiin oikeuttaviakin töitä.

    Nämä ongelmat saattaisivat yllättäen koskettaa isompiakin metsänomistajia. Eri kunnissa olevat palstat kun tietääkseni verotetaan erikseen. Eli tuo jaksotus olisi oltava sitten kullakin omistajalla kuntakohtaista.

    Kokeilisi teollisuuskin ensin kuinka paljon ostotoiminnan jatkuvalla aktiivisuudella puumäärä lisääntyy. Puhuttaisiin vasta sitten kun leimikoista todella on pulaa. Talvileimikosta ei tosiaankaan tule piiskaamalla kesäleimikkoa, eikä kesäleimikosta kelirikkoleimikkoa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja

    Jos kansalla on nälkä ja jollakin on peltoa niin ei minusta oikeus olla tuottamatta ruokaa ole kaikkein pyhin. Jos sivulla 3 sanoin, ett äken ole tämän kannattaja mutta on tässä hyviäkin ajatuksia. Tää kohdistus nimenomaan niihin, jotka ei osallistu valtion rakentamiseen vaan elävät kuin veroparatiisit mihin ei ole nyt mahdollista puuttua.

    Mitä ois kiinteistöverolle vaihtoehtoja millä olisi samanlainen lopputulos? Oisko vaikka joku metsätaloussuunnitelma kun olisi niin väittäisi veron? Siellä 30% maanomistajissa on potentiaalia. Toistetaan vielä, että e. Koivukuidun hakkuut voitaisiin tuplata kestävästi. Ja toinen minkä voi huomioida, että kun lähetään sitten sinne hoitamattomiin metsiin niin sille puulle tulee väkisin hintaa ja aika vaikea sitä on sieltä rahalla houkutella. Kuitupuussa on sen jälkeen laskupaineita kun hoidettujen metsien omistajat maksavat hoitamattomien hakkuut. Hoitamattomuus ja hakkaamattomuus pienentää jokaisen rahapussia (valtion, mo:n ja metsät3ollisuuden) mutta siihen puuttumista maanomistajat pitävät törkeänä loukkauksena?

    Ammatti Raivooja

    35 vuodessa taimikonhoitopinta-alat on puolittunut 300 000:sta 150 000:een, joten työmäärä tuotettua puumäärä kohtaa on yli puolittunut. Maanomistajien tilit ovat nousseet jos otetaan tuotantopanokset huomioon mitä maanomistajat laittavat metsään. Puunhinnan muodostus on ollut ihan oikean suuntaista. Mitään kenenkään selkänahasta enempää oteta, päinvastoin. Maanomistajien asennetta metsiä kohtaan hyvin kuvastaa tämä valitus sen jälkeen kun ilmaiseksi peritään hirveästi hilloa niin kovaa valitusta siitä, että mitään tekemättä ei saa tarpeeksi rahaa kun valtio vie veroja.

    Suorittavalla metsäalalla ei ainakaan kenenkään palkat päätä huimaa, ei metsureiden tai motokuskien. Kannattavuutta joudutaan repimään näiden selkänahasta maanomistajien laiskotellessa ja valittaessa. Otetaan vaikka energiapuu, korjuukustannukset ovat saman verran tai enemmän kuin puusta saatava hinta. Isoilla ja kalliilla koneilla joudutaan korjaamaan laiminlyöntejä. Ei kuule metsäbisnes toimi alkuunkaan sillein, että sitten vaan maksetaan korkeampaa puunhintaa kun mennään yhä vain surkeampiin metsiin. Kyllä se ikävä kyllä on niin, että maanomistajien on luotava edellytykset kannettavalle bisnekselle tai ei ole mitään bisnestä.

    pihkatappi

    Eikös se energiapuun ottaminen mahdollisimman pienestä puusta ollut nimenomaan Metsäteollisuuden vaatimus. Tehkää vaan niinkuin Metsäteollisuuden etujen ja näin ollen Suomen valtion etujen mukaisesti parasta on. Teidän pitäisi seurata yhteiskunnallista elämää ja toimia kansan etujen puolesta, vai miten se pioneerien käsky menee.

    Ihan hirveätä on todellakin lukea 2000-luvulla tällaista. Metsäteollisuus-valtio akseli sanelee ehdot ja sieltä tulee se tuottavuus malli ja me sitten noudatetaan tämän puolueen eli kansakunnan etua. Taimikonhoidot juuri oikean aikaisesti, tarkastus ennen hoitotoimenpiteitä että saat pikku palkkion. Hakkauta puuta säännöllisesti teollisuudelle tai sinua rangaistaan.

    Mitäs jos vaan hinnoiteltaisiin ne leimikot ja puut tien varressa tilanteen mukaan, eikä yritetä rakentaa mitään bolseviikki systeemiä. Ja eikös nyt aika hyvin ole noita leimikoita jäänyt ostamattakin, olisiko ihan markkinalähtöistä ja varmaan parhaat leimikot kelpaavat edelleen. Tuosta kemerastakin voidaan kohta luopua kun laitetaan ne hinnastot leimikoiden mukaan, alkaa se taimikonhoito kiinnostamaan, mutta eihän siihen avohakkuu-taimikonhoito touhuun nyt pakottaa voi, niinkun ei puun myynteihinkään.

    Horjumaton

    Raivooja : Puunhinnan muodostus on ollut ihan oikean suuntaista.

    *** Tämä Ammatti raivooja taitaa olla riistoporvarin ja punikin suloinen hybridi. Tilastoa löytyy aina perustelemaan kuinka puunhinta on kohdillaan ellei nyt peräti ylihinnoiteltu. Palkoista ei suostu tinkimään varmaan minkäänlaisen leipäjonon edessä. Kumma veijari kerrassaan.

    Ammatti Raivooja

    Syitä metsänomistajien liitosta:
    -Metsätilalliset ikääntyvät eikä hoitotöitä jakseta tehdä entiseen malliin itse.
    -Eteläisessä Suomessa metsureita voi olla vaikea löytää, jos raivaussaha ei pysy omassa kädessä. Tietotaito vähenee ja monet metsänomistajat asuvat kaupungeissa.
    -Suuri syy on myös yhteisomistajuus. Perikunnista ei tahdo löytyä intoa yhteisen metsän hyväksi.

    Itse sanoisin myös, että tilastoimaton metsätyö on radikaalisti vähentynyt. Niin sanoin, että työmäärä tuotettua puumäärää kohti on pienentynyt ja pidän siitä kiinni. Se laiminlyönti 30 vuotta sitten maksaa nytten kun sitä selvitellään motoilla, joiden tuntihinta on siellä 100 euron kieppeillä. Se voi olla, että kuitupuun hinta ei ole vielä edes pohjalla kun tilanne huononee jatkuvasti kun tullaan 90-luvulla taimikonhoito iässä tulleisiin metsiin. Ja mitä se on sitten kun hakataan 20 vuoden päästä nyt laiminlyötyjä metsiä. Ei noille paikoille metsätyöpalkoille mitään voi, taimikonhoito on vain työ mikä on pakko tehdä.

    Ne maksaa laiminlyönnit, jotka ovat tehneet kaiken oikein. Siten ihmettelen vastusta kurittaa laiskureita vaikka itse sitten maksaa heidänkin korjuun. Nii kun sanottu, että rahalla ne sieltä lähtee mutta eihän sinne voi rahaa tarjota todellisten kustannusten puolesta, pitää ottaa sitten sieltä takaisin missä on asiat hoidettu. Ei tätä metsäyhtiöiden rahoilla ratkaista ikävä kyllä.

    Visakallo

    Ettei tämä keskustelu nyt menisi ihan aiheettomaksi henkilöön meneväksi syyttelyksi, kerrataan vielä, miksi puun hinta ei nykyisin nouse niin kuin silloin ennen ”hyvään aikaan”:

    Aiemmin devalvointia käytettiin Suomessa yleisesti. Kun Suomen markan arvo muutamana vuotena toisen maailmansodan jälkeen heikkeni noin kymmenesosaan entisestään, markka devalvoitiin vuosina 1945–1947 useita kertoja. Myöhemmin suoritettiin yli 30 prosentin devalvaatio vuosina 1957 ja 1967. Vuosina 1977–1978 markka devalvoitiin kolme kertaa vajaan vuoden kuluessa, mutta vain 5–8 prosenttia kerrallaan, samoin myöhemminkin vuonna 1982. Euroon liittymisen jälkeen tätä mahdollisuutta ei enää ole. Käytännössä mahdollisuus devalvointiin poistui jo syksyllä 1992, jolloin markka päästettiin lopullisesti kellumaan.

    Sisäisellä devalvaatiolla pyrittiin Suomessa välttämään 1990-luvun alun varsinainen devalvaatio, ja ay-liike taipui lopulta palkkoja alentavaan tupo-sopimukseen. Hanke kaatui, koska devalvaatio-odotukset aiheuttivat Suomen Pankin valuuttapaon, joka aiheutti pakkodevalvaation 1991.
    Ennen Suomen markan päästämistä kellumaan Suomen talouden suurena ongelmana oli ns. inflaatio–devalvaatio-kierre.
    Lähde: Wikipedia

    Horjumaton

    Ammatti raivooja ; Nii kun sanottu, että rahalla ne sieltä lähtee mutta eihän sinne voi rahaa tarjota todellisten kustannusten puolesta, pitää ottaa sitten sieltä takaisin missä on asiat hoidettu. Ei tätä metsäyhtiöiden rahoilla ratkaista ikävä kyllä.

    *** En kyllä millään ymmärrä,miksi joku kaavamainen hinta pitää puulla olla. Tienvarsihinta vaan kehiin ja se on siinä.

    Eli puulla on silloin oma hintansa ja korjuulla myös. Silloin se on oikeudenmukaista. Ei luulisi olevan raketti-tiedettä.

    Mutta niin kauan ,kuin kuitupuun hinta keinotekoisesti painetaan pohjille kaikissa kohteissa, tämä on ihan perseestä.

    Ja kyllä se kannattava metsätalous heijastuu metsänhoidon tasoon ratkaisevasti. Nyt voi raivoojan tilastoista johtopäätöksiä jokainen tehdä.

    pihkatappi

    Mä teen kaikki parhaat harvennukset ite, kun niitä on mukava tehdä. Jos metsäfirmat ostaa 15 eur/m3 pieniläpimittaisia ensiharvennuksia, niin teetän ne leimikot niillä pystykauppoina. Mutta luulenpa että niitä ei enää nykyään osteta ihan noin vain keskihinnoilla, eikös nuo konemiehet pistä hanttiin. Metsäteollisuus yrittää tietysti elää yhä hintasopimus aikaa ja rakentaa ympäristöä, joka tarjoaa heille parhaat edellytykset toiminnalle. Tuo ympäristöhän on esimerkiksi Kiinassa jo olemassa ja siihen pitäisi päästä myös täällä, vai mitä Ammattiraivooja?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 112)