› Keskustelut › Tekniikka › Metsätalousinsinööriksi?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 62)
1 2 3 4 5 6 7

  • Metsätalousinsinööriksi?

    Lähetetty: 21.3.2018, 19:12

    Terve!

    Yhteishaut ovat meneillään ja olen kamppaillut kahden alan kanssa, mitä lähtisin opiskelemaan… Rakennustekniikka on mielessä, mutta myös metsätalousinsinöörin ala kiinnostaa, joka ehkä minulle sopisi parhaiten harrastuksien ja mielenkiinnon puolesta. Miten te luulette metsätalousinsinöörien työllisyydestä 5v kuluttua? Ehkä suurin peikko on tuo työllisyys, mitä olen mietiskellyt, sillä lähisukulaiset ovat sanoneet, että työllisyys saattaisi olla tulevaisuudessa aika niukassa, vaikka mielestäni metsätalous olisi juuri se tulevaisuuden ala, kun ei nuoriakaan tahdo metsät enää kiinnostaa.

    Entä miten tuo koulutus työllistää muihin tehtäviin kuin ”metsäkauppaan” esim. Itseäni kiinnostaisi luontokohteiden/virkistysalueiden suunnittelu, mutta kuuluuko tämä insinöörien tehtävään? Lapin ammattikorkeakoulu on siis paikka mihin suuntaan opiskelemaan ja olisi tarkoitus jäädä lappiin. Miten näette pohjoisessa tämän ammatin tulevaisuuden?

    Tekijä
    Kallastaja
    Teema Tekniikka Tekniikka
  • Jätkä 26.3.2018, 13:01

    Meidän ”lapsenlapsi” oli hieman mukana, kun teimme polttopuiksi komeeta koivikkoa. Oikea metsurin varustus ja pikkutulhi sahana ja puuthan alkoivat kaatua sinne, mihin pitikin. Nelivetomönkijällä pöllit klapikoneelle jne. Samoin Raivaussahalla aika selkeää harvennusta.

    Poika tykkäsi hommista ja kertoi hakevansa Metsoppilaitokseen ja alkavansa metsuriksi! Työpaikankin oli jo suunnitellut valmiiksi: Hän alkaa minulle metsuriksi palkkaa vastaan.

    Rehellisesti sanottuna sain kerrottua kierrellen ja kaarrellen, että on olemassa lukematon määrä muitakin ammatteja, joissa mm. palkat ovat paremmmat ja töitä tarjolla enemmän.

    Meni vajaa vuosi, kun hän ilmoitti, että hän ei alakkaan metsäalalle. Puolella lakkasi helpottamasta.

    Jääkiekkoilijan ammattilaisurakin on tainnut jo lakata houkuttelemasta kovin paljoa.

    Siskonpoika valmistui insinööriksi puunjalustuteollisuuteen. Itseasiassa paperitehtaan Prosessitekniikkaan.

    Opiskeluaikana meni noita paperikoneita suomessa seis, mutta hän oli vakuuttunut, että ”Maailmalta löytyy töitä, kunhan on hyvä”. No heti valmistumisen jälkeen sai vakitoimen suomalaiselta tehtaalta. Palkka on hyvä, työ on siistiä ja helppoa – kun sen osaa. Hän oli valmistautunut lähtemään vaikka Kiinaan työn perässä.

    Arto Rovaniemi 26.3.2018, 15:09

    Kuulostat metsämieheltä ja metsämiehen pitää päästä opiskelemaan metsätalousinsinööriksi, että saa ”sielun rauhan”. Olen toiminut Rovaniemellä metsätalousinsinöörikoulutuksessa opettajana vuodesta -91 ja sanon näin kokemuksesta. Aniharvassa  ovat alaan/ammattiin pettyneet, tyytyväisiä ovat valmistuneet ja työllistyneet, kun heitä tapaa. Nimenomaan tyytyväisiä ammatin ja uran valintaan.

    Työllisyys on 5 v:n kuluttua suurella todennäköisyydellä hyvä, koska biotalouden tulevien investointien myötä puuvirrat kasvavat, jolloin metsätalousinsinöörejä tarvitaan lisää kaikissa tehtävissä, puunhankinnassa, metsänhoidossa, neuvonnassa ym. Lisäksi alan sukupolvenvaihdos jatkuu edelleen toimihenkilöiden keski-iän ollessa korkea. Tämä muutos on ollut käynnissä jo pidempään, mutta ei ole vielä ohi.

    Luontopalveluiden ja virkistyskäytön työpaikkoja on vähemmän kuin alan ns. normitehtävien paikkoja, mutta monet niistä kiinnostuneet ovat kuitenkin löytäneet näitäkin töitä varsinkin Metsähallituksesta.

     

    Kallastaja 26.3.2018, 16:55

    Arto, mikä mahdollisuus on jatkokoulutukselle tuon metsätalousinsinöörin jälkeen? Onko mahdollista esim. Mennä lukemaan ympäristötekniikkaa DI:ksi tai metsätieteiden maisteriksi? Jos olet opettaja niin varmaan tiedät, että onko oppilaat jatkanut vielä opiskelujaan tuon koulutuksen jälkeen :).

    Entä kuinka hyvin oppilaat ovat työllistyneet lappiin vai ovatko he joutuneet suuntautumaan etelämmäs?

    Metsuri motokuski 27.3.2018, 11:04

    Mielenkiintoinen oli Rovaniemen Arton kirjoitus. Noinhan se on oppilaitoksen näkökulmasta ajatellen. Itse kirjoitin mitä arki on tänä päivänä. Siinä jäi korostamatta vielä tulosvelvoitteen osuus. Tietty puumäärä on hankittava markkinoilta ja hinnat puulle antaa yhtiö. Ei ole kovinkaan vierasta että kiintiä esim (100 000 mottia ) pitää ostaa tiettyyn hintaan vuodessa ja muut ostomiehet tarjoavat samoista puista muutaman prosentin enemmän. Käy siinä sitten tuloshakuista kilpailua. Nuo metsäkoulujen mainospuheet ovat ihan samanlaiset myös täällä kuljettaja puolella. Miehiä tarvitaan ja työ on siistiä sisätyötä ja leimikot on lähes aina pylväsmänniköitä jota harvennellaan tai hakataan aukoksi uusilla koneilla. Töihin matkustetaan uudella hiluxilla ja radiosta kuuluu mukavaa musiikkia ja aurinko paistaa. Totuus on kuitenkin aika karu ja sen huomaa jo siitä että alle 20 % oppilaista on konekuskeja viiden vuoden päästä.

    Niin on metsäinsinöörejä metsureina, konekuskeina, kauppiana ja pitseeria yrittäjinä. Terve itsekritiikki on tarpeen eikä kannata aina noita mainospuheita ottaa todeksi kaikilta osin. Sillä siinä on kyse myös heidän työpaikoistaan.

    Tuohon Lapin työllisyyteen voit varmaan miettiä itsekkin vastauksen. Kuinka moni ostaa tänä päivänä Lapin puuta. Taitaa Metsähallitus olla suurin metsänomistaja Lapissa. Kuka sinne pääsee töihin niin ei varmaan kulumallakaan lähde mihinkään. Joten paikkoja on taatusti vähän tarjolla.

    Kallastaja 28.3.2018, 18:48

    Sitä tuli sitten haettua metsätalousinsinööriksi! Kiiitos kaikille keskusteluun osallistuneille, saatiin monia näkökulmia esiin! 🙂

    harrastelija 28.3.2018, 19:38

    Metsuri motokuskille sen verran, että samallaista kilpailua ja taistelua se on alalla kuin alalla, nimimerkillä ”kokemusta on”. 7 v kansakoulupohjalla tuli lähdettyä maailmalle ja kyllä se kynnys tuntui monesti aika korkealta. Erilaisia työpaikkoja on ollut n. 10 ja harrastukset päälle. Työt on välillä savottajätkän – erääm Suomen suurimman ammattioppilaitoksen rehtoriin.

    Siinä sai paljolti työn ohella opiskellakin n. 12 vuotta autonasentajasta pedagogiikkaan. Metsäala on lähes koko ajan ollut mieluisa harrastus samoin metsässä liikkuminen metsästyskoirien kanssa. Jälkeenpäin ajatellen kyllä metsäalaltakin olisin perheen elättänyt.

    Kallastajalle onnea valitsemalleen uralle !

    Jätkä 28.3.2018, 19:52

    Metsuri motokuskilta karua totuutta. Viiden vuoden kuluttua konekuskeiksi koulutetuista n. 20 % on edelleen konekuskina.

    Ei sillä, eikä millään, mutta kuljettajien koulutus on tosikallista yhteiskunnalle. kalliimpaa koulutusta on vain hävittäjälentäjien koulutus ja teatterikoulutus, jos lasketaan kulujen ja valmistuneiden suhde.

    MTI:ksi opiskelevien kannattaa ottaa huomioon sekin vaihtoehto, että ei töitä löydykkään valmistumisen jäölkeen. Se, että oppilaitoksen aikana on saanut ”maistiaiset” metsurin, konekuskin, suopuolen, ojittamisen, tientekijän, taimituottajan ja sahurin / höylärin töistä, ei paljoa pohjaa anna niihinkään ammatteihin.

    Liiketalouttakin opetetaan MTI:lle, mutta sekin on suht pintapuolista.

    Ylikoulutusta toki on metsäalallakin noihin ylempiin ammatteihin, mutta esim MH:t ovat ajautuneet melko usein MTI:n vakansseihin. Ehkä mukana on Hyväveli-järjestelmän tukea ja Rotary – Vapaamuurarien valoja?

     

    Tikan poika 28.3.2018, 21:36

    Mettämies viihtyy mettäsä, jos sinne saa mennä tai pääseepi. Kyllä tämän päivän Metsätoimihenkilöt, eivät joka päivä metsään pääse. Jotkut ei pääse enään ollenkaan paitsi viikonloppuna.

    Toivottavasti Lapin selluhankkeet toteutuu. Tällöin on pohjoisen metsillä muukin tulevaisuus kuin suojelu reservinä oleminen. Näin toimihenkilöillä on töitä tulevaisuudessakin.

    Jos junanrata Jäämerelle toteutuu muuttaa se logistiikkaakin aika kivasti pohjoisen eduksi. Saa nähdä!

     

    Aloittajalle vielä vinkiksi.

    -Opiskelee lujaa ja tehokkaasti.

    Alanmies osaa asiansa vaikka unissaan. Jos ei osaa niin selvittää.

    -Bailaa tarpeeksi mutta hillitysti. Koskenlasku on kovasana,  mutta ei syy olla pois oppitunneilta!

    Verkostoidu! Mene opiskelujärjestöihin mukaan. Näin pääset työn syrjään paremmin kiinni.

    Muista myös lukea alanjulkaisuja. Välttämättä viimeisin tieto ei tule koulun aineistosta.

    Viiminen neuvo.

    Muista, että metsämiehen silmä on p…esilmä. Metsä näyttää erinlaiselta kun käännät selän ja katot samaa kohtaa eriltä kantilta. ?

    Näin opettiin Ramk:ssa vuonna 2003- 2008.

    Erittäin pidetyn opettajan toimesta.

     

     

    Jätkä 28.3.2018, 22:09

    MH Veikko Huovisen romaanihenkilö Konsta pylkkänen mietiskeli, millainen on jälkiviisautta. Jälkiviisaan kolmas silmä on somassa paikassa: Se katsoo taaksepäin.

    Kuitenkin olisi hyvä katsoa myös tulevaisuuteen ja se tulee olemaan sellainen, että ainakin Rovaniemen korkeudelta ylöspäin metsätalous pitää lopettaa täysin ja keskittyä matkailun ja turismin hoitoon ja rahastamiseen. Ala kasvaa jatkuvasti, eikä Ruotsi ja norjakaan oikein pysty kilpailemaan sellaisella luonnolla kuin meidän lapissa on.

    Valtion / Metsähallituksen pitää ostaa kaikki maat, mitä myyntiin tulee. Kaivostoiminta pitää lopettaa Lemmenjokea lukuunottamatta.

    Eteläisempi suomi pystyy tuottamaan kaiken puun, mitä teollisuus lähitulevaisuudessa tarvitsee.

    Nyt jo Lappia on vioitettu niin paljon, että kestää vuosituhansia niiden jälkien korjaantuminen, ellei itse aleta niitä korjailemaan.

    Pete 28.3.2018, 23:27

    Aivan käsittämätön tuo Jätkän halu lopettaa metsätalous Lapissa. Onko Jätkä lapissa edes kunnolla käynyt saati ollut? Lappi on aika iso paikka ja sinne sopii oikein maniosti kaikki se mitä siellä nykysinkin tehdään. Nuorien metsien kasvu yllättää jokaisen inventoinnin jälkeen ja metsätalouden operointi ei ole mitään tuhtaamista puolen hehtaarin metsissä. Rahaa tuottava turismi keskittyy rilluttelukeskuksiinja ne eivät paljoa tilaa vie. Pussikeiton keittelijöitä on lopulta vähän ja rahaakin heillä on vähän. Ja jo nykyisellään euroopan suurimmat kansallispuistot tarjoavat jo rannattoman luonnonmetsän patikointiin. Ja hui kauheaa, kaivoksetkin sopivat lappiin oikein hyvin.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 62)
1 2 3 4 5 6 7