Kiitokset Planterille vihjeestä.

Latasin opuksen. En siihen vielä kunnolla tutustunut, mutta vaikuttaa hyvältä. Suosittelen kuitenkin varovaisuutta. Ainakin osalla kirjoittajista on hiukan ”ekologinen” maine – muistaakseni – ja heti alkuteksteissä on esim. maininta: ”entistä ajankohtaisempaa, koska luonnon monimuotoisuuden määrä on kiihtyvällä vauhdilla kutistumassa”
Tuo siitä huolimatta, että mittauksesta määrittelystä sanotaan ilmeisesti ihan oikein näin: ”Koska monimuotoisuudella on useita ilmenemismuotoja, on selvää, ettei sille ole olemassa yhtä ainoaa tyhjentävää mittaria. Onkin tärkeää, että mitattava ominaisuus valitaan huolella, sillä valinta vaikuttaa siihen, millaista tietoa saadaan ja millaisia päätelmiä järkevästä toiminnasta tiedon perusteella tehdään. Toisaalta mitattavan suureen valinta itsessään heijastaa arvojamme ja käsityksiämme monimuotoisuuden olennaisista ja tärkeistä piirteistä. Esimerkiksi elinympäristöjen monimuotoisuuden valitseminen mittaamisen kohteeksi voi kertoa siitä, että tätä monimuotoisuuden ulottuvuutta pidetään erityisen arvokkaana.”

Näyttää monimuotoisuus olevan käsite, minkä voi ymmärtää kuten sattuu sopimaan ja mitata myös kulloisenkin tarpeen mukaan. Ts. jos on oikein ilkeä, voi sanoa, että mitataan mitä huvittaa oman määritelmän mukaan ja sitten kerrotaan monimuotoisuuden vähenevän.

Niin kauan, kun on puhuttu ympäristön – ja luonnonsuojelusta, on Maanviljelijät ja metsänomistajat pistäneet hanttiin kaikkeen siihen suunnattuun.

On vastustettu lannoitteiden käyttörajoituksia, Lietelannan levityssääntöjä ja multausmääräyksiä, metsien ojituksia, turpeennostorajoituksia ym. Ja noiden toimintojen takia järvet ovat täynnä lietettä ja sinilevää, turvesoiden alajuoksuilla kirkkaat järvet ovat vain haikeita muistoja ja uimisen jälkeen pitää käydä peseytymässä.

metsien lentolannoituksissa levitettiin lannoitteita myös ojat täyteen ja nehän laskivat suoraan vesistöihin.

Kuitenkin juuri luonnonvaraisissa elinkeinoissa luulisi olevan elintärkeää se, että ympäristö pysyisi mahdollisimman hyvässä kunnossa ja mikäli mahdollista myös parannellaan luonnossa syntyneitä vaurioita.

Lainaus Puuki: ”Hyvähän se on että tutkivat. Vai oliko sinulle etukäteen jo selvää minkä verran ja minkälaisilta soilta niitä päästöjä tulee ?”

Kiitos kysymästä. On tullut ryypättyä vanhoista suo-ojista useamman kerran. Hyvää kirkasta vettä. Noista päästömääristä en tiedä, mutta taatusti oli etukäteen selvää, että päästöjä tulee kun aletaan vakiintunutta vanhaa ojitusaluetta mylläämään.

Ja niitä ripulipieruja – varren kanssa – tulee kaikilta soilta. Lajilla ei ole väliä.

Vastuutonta rahojen tuhlausta. Niillä seteleillä olisi hyvin voinut jakaa meille köyhille ilmaista viinaa. Nyt hyviteltiin viherväkeä typerillä ja vahingollisilla tempuilla, joita cityvihreä ei vahingoksi osaa tunnistaa.