Keskustelut Luonto Metsätalous ja luonnonsuojelu s(u)omessa

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 108)
  • Metsätalous ja luonnonsuojelu s(u)omessa

    Metsätalouden harjoittaminen ja luonnonsuojelu asetetaan yleensä vastakkain mm. some:ssa .  Näyttää olevan ainakin GP:lla kirjoituksia, joissa arvostellaan metsätaloutta ja puun kasvatusta  melko kyseenalaisin perustein.

    Ainakaan omalta kantilta katsottuna niitä ei tarvitse asettaa ollenkaan toisensa poissulkeviksi tavoitteiksi vaan hyvin onnistuu molempien harjoittaminen rinnakkain ja päällekkäinkin. Siihen suuntaan on monet mo:t ja kait koko metsäsektorikin pyrkinyt kehittämään metsätaloutta viime vuosikymmenet.

    Niihin yliampuviin kommentteihin, joita näkee joissain kirjoituspalstoilla, kannattaa jos kiinnostusta riittää, vastata myös metsänomistajien ja muiden metsäammattilaisten, jottei metsiä koskevat puheenvuorot jäisi aivan väärien väittämien varaan.

    Joskus opiskeluaikoina opiston rehtori kehotti liittymään johonkin luonnosuojelujärjestöön ja tuomaan omia näkökantoja esille siellä rakentavalla tavalla. Ihan hyvä oli ehdotus, mutta se on jäänyt  toteuttamatta, kun on ollut kai liian kiire muualla.

     

     

     

     

  • Anton Chigurh

    ilkka hanski: …Pedoilla puolestaan on usein ratkaiseva merkitys kasvinsyöjien kannanvaihtelussa, ja siten niillä on välillinen vaikutus itse elinympäristön rakenteeseen. Tästä on kysymys esimerkiksi haavan, hirven ja suden kannanvaihtelussa meidän pohjoisissa metsissämme. Kun ihminen on ajanut suden lähes sukupuuton partaalle, hirvikanta on kasvanut niin suureksi, että haavan uusiutuminen metsissä on lähes olematonta. Haapa on pohjoisten metsien avainlaji, josta sadat muut lajit ovat jollain tavoin riippuvaisia…

    hemputtaja

    Samaa mieltä. ”Monimuotoisuus” on yksi noista hienoista käsitteistä, joita viherväki käyttää mielellään ja joko tahallaan tai tietämättään väärin. Ohimennen tavallinen tallaaja saa sitten käsityksen, että hävitetty on monimuotoisuus.

    Esimerkiksi mielellään vihjaillaan, että avohakkuut pilaavat monimuotoisuuden, vaikka asia on täsmälleen päinvastoin. Hakkuut takaavat  monimuotoisuuden säilymisen.

    Vihjaillaan myös, että metsätalous tuuppaa lajeja sukupuuttoon. Mitenkähän lienee? En oikein usko.

    Jätetään sekin kertomatta, että esim. uhanalaiset kasvit ovat lähes järkiään  olleet aina harvinaisia ja niistäkin taitaa enemmistö kärsiä maa- ja karjatalouden muutoksesta.

     

    Visakallo

    Metsänhoito  ilman avohakkuutta on luonnonvastaista.  Luonto uudistaa metsän aina aukon kautta.  Avohakkuun vastustajat valehtelevat joko tietoisesti tai tietämättömyyttään, ja heitä tuntuu olevan jopa tällä palstalla!

    Puuki

    Haapojen uusiutumattomuutta  esiintyy varmaan paikallisesti jossain. Monesti ne uusiutuu liiankin hyvin, mutta tärkeä puulajihan se monimuotoisuuden kannalta on. Susikaan ei ole uhanalainen ainakaan Itä-Suomessa, jossa susilaumoja on liikaakin metsäpeuran uhanalaisuuden kannalta.

    Jotkin lajit kärsii metsätaloudesta ja toiset hyötyy. Kuukkeli ei huonona lentäjänä tykkää laajoista avohakkuualueista ja sen kanta on pienentynyt. Harvennushakkuut parantaa monien lajien selviytymismahdollisuuksia . Mm. metso pärjää paremmin harvennetuissa ja enemmän ravintoa tarjoavissa metsissä kuin ryteiköissä.

    Lajiston muuttumiseen vaikuttaa paljon talvien lauhtuminenkin . Ainakin rusakko (jäniksen kustannuksella) ja metsäkauris on hyötynyt siitä levittäytymällä pohjoiseen päin . Myös supikoirat on lisääntyneet monin paikoin. Ilveksien määrä on myös lisääntynyt  (Tm) . Ahma on levittäytynyt etelään päin pohjoisesta.

     

     

    kmo

    Tuolla kylillä kun vanhoilla laidunmailla kasvoi komeat pähkinäpensaat niin menivät ja rauhoittivat pensaikot luonnonsuojelualueiksi. Nyt, muutama kymmenen vuotta myöhemmin kasvavat enää kuusta, ei kannata kuusia kaataakaan kun ei metsäyhtiöt osta mitään suojelualueella kasvanutta.

    Visakallo

    Islannissa luonnonsuojelijat vastustavat voimakkaasti saarella toteutettavia metsityshankkeita, vaikka niillä pyritään palauttamaan saarelle niitä metsiä,  mitkä ihmiset aikoinaan saaren asuttaessaan hävittivät. Juuri tällaisten asioiden takia olen toistuvasti pettynyt moniin luonnonsuojelun nimissä esiintyviin ihmisiin. Eiväthän he luontoa suojele vaan itseään. Mikään ei saisi heidän silmissään muuttua, vaikka se olisi kuinka luonnonmukaista tahansa. Aivan samoin toimivat meillä puolestaan avohakkuun vastustajat.

    risuparta

    Mitenhän monimuotoinen on 50 v. istutus kuusikko? Edes sammaleet eivät kasva kuolleessa metsän pohjassa! Juuri istutettu aukko onkin varmaan hyvin monimuotoinen . Siinähän loistaa vattu ja horsma , joita monimuotoiset hirvet käyvät syömässä.

    Tuttua turinaa vanhoilliselta apulanta ja räkäpetäjä porukalta. Koskaan et muuttua saa. Sama kaiku on askelten.

    Missähän muuten saisi tutustua 5 ha. aukko hakkuuseen jossa on 37 järeää jättöpuuta ?

    pihkatappi

    Sinulle taitaa olla järeä puu sellainen, jota esim. rahastojen jatkuvankasvatuksen metsistä ei löydy ensimmäistäkään. Mutta jos riittää että on pari sylentäyteistä ja 35 vähän pienempää, niin luulisi löytyvän helposti.

    Visakallo

    Risuparta ei ilmeisesti ole koskaan käynyt täysin luonnontilaisessa metsässä? – Suosittelen käymään!  Esim. Evolta sellainen köytyy. Voin kertoa, ettei sen maapohjasta löydy juuri mitään elollista. Siinä mielessä 50-vuotias istutuskuusikko on hyvinkin luonnonmukainen metsä.

     

    Visakallo

    Johan meillä tuo määrä jättöpuita löytyy kolmen hehtaarin aukolta. Eikä koskaan olla niitä viety pois, jos ovat tuulenkaadoiksi muuttuneet.  Jättöpuut ovat järeitä mäntyjä ja lehtipuita. Harvemmin kuusia, koska ne kaatuvat yleensä ensimmäisessä kovemmassa tuulessa. Puuryhmät ovat parempia kuin yksittäiset puut.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 108)