› Keskustelut › Luonto › Metsätalous ja luonnonsuojelu s(u)omessa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 108)
1 2 3 … 9 10 11

  • Metsätalous ja luonnonsuojelu s(u)omessa

    Lähetetty: 18.12.2016, 16:14

    Merkitty: 

    Metsätalouden harjoittaminen ja luonnonsuojelu asetetaan yleensä vastakkain mm. some:ssa .  Näyttää olevan ainakin GP:lla kirjoituksia, joissa arvostellaan metsätaloutta ja puun kasvatusta  melko kyseenalaisin perustein.

    Ainakaan omalta kantilta katsottuna niitä ei tarvitse asettaa ollenkaan toisensa poissulkeviksi tavoitteiksi vaan hyvin onnistuu molempien harjoittaminen rinnakkain ja päällekkäinkin. Siihen suuntaan on monet mo:t ja kait koko metsäsektorikin pyrkinyt kehittämään metsätaloutta viime vuosikymmenet.

    Niihin yliampuviin kommentteihin, joita näkee joissain kirjoituspalstoilla, kannattaa jos kiinnostusta riittää, vastata myös metsänomistajien ja muiden metsäammattilaisten, jottei metsiä koskevat puheenvuorot jäisi aivan väärien väittämien varaan.

    Joskus opiskeluaikoina opiston rehtori kehotti liittymään johonkin luonnosuojelujärjestöön ja tuomaan omia näkökantoja esille siellä rakentavalla tavalla. Ihan hyvä oli ehdotus, mutta se on jäänyt  toteuttamatta, kun on ollut kai liian kiire muualla.

     

     

     

     

    Tekijä
    Puuki
    Teema Luonto Luonto
  • Puuki 27.12.2016, 17:11

    Suomessa on pääsääntöisesti hoidettu luonnon huomioon ottaminen metsänhoidossa  hyvin varsinkin kun vertaa monen muun maan tilanteeseen.

    Suojelualueitakin on olemassa melko kattavasti , tosin pääosa Pohjois-Suomessa. Parantamisen varaakin tietysti on. Metsähallituksen tuottovelvoitteet vähentää sen mahdollisuuksia lisätä luonnonsuojelun pinta-aloja.

    Nyt  kun Metso-varojen puute vähentää ainakin väliaikaisesti yhteistä rahoitusta tärkeiden luontokohteiden suojelussa, olisi tärkeää mo:en omatoimisen suojelun lisäksi, että muutkin luonnonsuojelujärjestöt kuin luonnonperintösäätiö alkaisi itse ostaa sopivaksi katsomiaan palstoja luonnonsuojelutarkoituksiin. Siihen voisi käyttää rahoitusta, jota ne saa lahjoituksina ja myös valtion varoista.

     

     

    Timppa 27.12.2016, 17:23

    Risuparralle tiedoksi.  Laski ei vaadi jättämään yhtään jättöpuuta aukolle.  Sertifikaatti kylläkin vaatii jättämään jättöpuita.  Ei kuitenkaan mitenkään tasaisesti vaan yhden leimikon jättöpuut voidaan jättää pelkästään  yhdelle aukolle vaikka leimikkoon kuuluisi useampiakin aukkoja.

    pihkatappi 27.12.2016, 17:33

    Käytännössä yksityismetsissä jättöpuita on selkeästi enemmän mitä sertifikaatti määrää. Paljon olen tiloja käynyt kävelemässä ja toistakymmentä ostanutkin ja näille aukkoja teettänyt ja nykyisin aina jättöpuita on enemmän mitä sertifikaatti määrää ja niitä jätetään jokaiseen aukkoon. Jos ei erikseen metsänomistaja noita nauhoita, motomies osaa niitä kyllä jättää jolloin suosikki jättöpuita ovat tietysti järeät lehtipuut. Risuparta ei ole varmastikaan kovin paljoa metsissä kuljeksinut, tai ainakin siltä vaikuttaa kun omat kokemukset ovat täysin poikkeavia.

    risuparta 27.12.2016, 19:34

    Tulihan se sieltä jälleen kerran: ”Laki ei vaadi jättöpuita.” Seuraavassa lauseessa ylistetäänkin kuinka hyvin luonto huomioidaan Suomen sertifioiduissa metsissä!

    Ohjeen mukaan jättöpuita pitäisi olla 5-10 ha. Nimenomaan järeitä puita , ei aliskasvos riukuja. Sen koko luokan puita joista kuvion valta puusto koostuu. 5 ha:n aukolle 37 puuta. Yksityisten mailla tämä ei ainakaan toteudu.

    pihkatappi 27.12.2016, 20:16

    Meiläpäin moton jäljeltä järeitä haapoja, koivun pökkelöitä, isoja erikoisia mäntyjäkin, isoja koivuja, kuusikko puskia ym. jää ihan pyytämättä aukkoihin. Itse olen 90-luvun puolivälistä alkaen jättänyt aukkoihin jättöpuita, vaikka sertifikaatteja ei ollut vielä tuohon tarkoitukseen keksittykään ja niin teki varmaan moni muukin jo pljon aiemminkin.

    Ja nyt on joitain vuosia sitten alkanut ilmestymään n. 3 metrisiä järeitä pökkelöitä, ainakin yksityismetsiin. Missäpäin risuparta avohakkuita on tutkinut?

    Visakallo 27.12.2016, 20:29

    Risuparran jutut ovat aina huvittavia, sillä harvoin sama henkilö pystyy niin johdonnmukaisesti kertoilemaan asioista, jotka eivät pidä paikkaansa.

    risuparta 27.12.2016, 22:13

    Visa : onko akateemikko Ilkka Hanskinkin elämäntyö huvittavaa? Hän kun kuvavasi tiedemiehen puolueettomuudella että Suomen metsien monimuotoisuus on tuhoutunut. Tutkimuksiakin tästä on , että lajien sukupuutto jatkuu.

    Visakallo 27.12.2016, 22:41

    Millä tavalla Ilkka Hanskin tutkimukset liittyvät tämän hetken tilanteeseen Suomen metsissä? Eihän täällä kannata vanhentuneita tietoja esittää, sillä sehän paljastuu välittömästi.

    Visakallo 28.12.2016, 09:05

    Helsingin Yliopiston tutkijan Atte Korholan mukaan tiettyjen puulajien suosiminen on itsenäisyyden aikana rokottanut Suomen metsien lajistoa. Toisaalta joidenkin eläinlajien määrät ovat runsastuneet.
    Luonnontieteellinen keskusmuseon akatemiatutkijan Aleksi Lehikoisen mukaan esimerkiksi isojen nisäkäs- ja lintulajien kuten karhun, suden, hirven, laulujoutsenen ja kurjen kannat ovat vahvistuneet. Vielä noin sata vuotta sitten hirvi oli lähellä kuolla sukupuuttoon.

    -Joissakin asioissa meidän on palattava itsenäisyyden ajan alkuun!

    Timppa 28.12.2016, 10:22

    Sikäli kuin olen ymmärtänyt Ilkka Hanski tutki populaatioita pienillä saarilla.  Aika iso ero Suomen metsiin.  Millä tavoin hän hankki vertailuaineistoa vaikkapa 100 tai 150 vuoden takaa.

    Millaista se ”monimuotoisuus” oli parhailla kaskiviljelyalueilla, joista ei tahtonut ainespuuta löytää?  Varmasti puuttuivat vanhojen metsien lajit. kuten myös lähes koko Etelä-Suomesta, jossa metsiä hävitettiin lisäksi rautaruukkien tarvitsen hiilen polttoon, lämmitykseen ym.  Tai tervanpolttoalueella, josta männiköt myytiin tervana Britannian laivastolle ym.

    En kyllä kovin suurta painoa Hanskin puheille tässä asiassa antaisi.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 108)
1 2 3 … 9 10 11