Keskustelut Luonto Metsätalous ja luonnonsuojelu s(u)omessa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 108)
  • Metsätalous ja luonnonsuojelu s(u)omessa

    Metsätalouden harjoittaminen ja luonnonsuojelu asetetaan yleensä vastakkain mm. some:ssa .  Näyttää olevan ainakin GP:lla kirjoituksia, joissa arvostellaan metsätaloutta ja puun kasvatusta  melko kyseenalaisin perustein.

    Ainakaan omalta kantilta katsottuna niitä ei tarvitse asettaa ollenkaan toisensa poissulkeviksi tavoitteiksi vaan hyvin onnistuu molempien harjoittaminen rinnakkain ja päällekkäinkin. Siihen suuntaan on monet mo:t ja kait koko metsäsektorikin pyrkinyt kehittämään metsätaloutta viime vuosikymmenet.

    Niihin yliampuviin kommentteihin, joita näkee joissain kirjoituspalstoilla, kannattaa jos kiinnostusta riittää, vastata myös metsänomistajien ja muiden metsäammattilaisten, jottei metsiä koskevat puheenvuorot jäisi aivan väärien väittämien varaan.

    Joskus opiskeluaikoina opiston rehtori kehotti liittymään johonkin luonnosuojelujärjestöön ja tuomaan omia näkökantoja esille siellä rakentavalla tavalla. Ihan hyvä oli ehdotus, mutta se on jäänyt  toteuttamatta, kun on ollut kai liian kiire muualla.

     

     

     

     

  • A.Jalkanen

    Kannatan ajatusta, että enemmän pitäisi osallistua keskusteluun eri foorumeilla. Tuohon duohon voisi vielä lisätä kolmanneksi metsästyksen ja riistanhoidon. Niillä on paljon yhtymäkohtia sekä metsätalouteen että luonnonsuojeluun, kuten vaikkapa tällä palstalla vilkkaana vellovassa hirvikeskustelussa on nähty.

    Planter

    Olen kyllä seurannut ajoittain GP, metsästäjä ym. palstoja, mutta en riviäkään kirjoittanut, sinne. Koskaan ei saa olla niin omaan poteroonsa kaivautunut, ettei suostu edes miettimään välillä ”vastapuolen” kannanottoja.  Olenpa joutunut muuttaamaankin joitain käsityksiä, vaikka jääräpää olenkin.

    Tälle palstalle pitää kyllä antaa kiitos, että keskustelu on täällä  pääosin hyvinkin asiallista ja hyödyllistä. Jossain lentää loka sellaiseen tahtiin, ettei sinne ole mitään halua osallistua.

    r.ritva

    Äsken tuli radiosta lieko suomi mielestäni yksipuolista keskustelua jossa paistoi hesa/Kerava seudun oma keskeisyys.Pitäisi suojella soita ja metsiä susia jne..Ensinnäkin yksityisen omistajan oma tahto on ainoa oikea koska hän on metsänsä maksaja.Näistä valtion en sano mitään.Kolahti pahasti korvaan kun vaalilupauksissa ei kukaan ota suojelua ohjelmaansa.Johon joku nainen heti äänestä sitä puoluetta.Kun nykyiset vihreidenkään ohjemiin niitä ei otettu.Oli kaikkea muuta.Salolainen taisi olla päällepäsmärinä tässä ohjelmassa.Eihän mikään estä häntä ostamasta metsää ja suojella se.Se on siinä.Hyvä on höyrytä toisen omistamaa.Saattaisipa mielenilmaisua löytyä jos vaikka hänen omistus asuntoa sosialisoitaisiin samalla kriteerillä.

    kiipiä

    Parhaimmat luontotietäjät asuvat yleensä kaupunkialueilla, tuskin ovat asfaltilta maastoon astuneetkaan. Kyllä allekirjoittanut on onnistunut harjoittamaan metsätaloutta hyvinkin luonnonehdoilla. Kaksikymmentä prosenttia maistani on suojeluohjelman piirissä jota alussa vastustin  mutta joka on myöhemmin osoittautunut hyväksi valinnaksi. Kyllä Suomi tarvitsee vahvan metsäteollisuuden jolla saadaan kipeästi kaivattuja vientituloja kansantalouteen – verotuloja unohtamatta joilla osin kustannetaan myös nämä vihervassarit.

     

     

     

     

     

     

     

     

    puunhalaaja

    Luonnonsuojelun ja metsätalouden suhde on jännitteinen, väistämättä. Minulla on metsässä joitakin kymmeniä suoria oksattomia mäntyjä, joiden ympäri ei ison miehen kädet yllä. Tarkoitus on pitää ne pystyssä. Metsätalouden kannalta päätös on järjetön, se on vastoin teollisuuden intressiä. Luonnonsuojelun kannalta ratkaisuni on tietenkin oivallinen.

    Toisaalta jos näkökulmaa laajentaa, ei jännite vaikutakaan niin pahalta. Naapurini ei harrasta moista puunhalailua, vaan pisti nyt syksyllä metsänsä tehtaalle. Naapuri sai rahaa, motokuski ja rekkamies saivat rahaa, paperimies sai rahaa, UPM:n osakkeenomistajat sai rahaa, ja osa kaikesta tästä rahasta palaa yhteiseen pottiin, pysyy hyvinvointiyhteiskunta toiminnassa.

    Luonnonsuojelun näkökulmasta keskeisintä on pinta-alaveron vastustaminen. Voin ilman kustannuksia antaa mäntyjeni keloutua.  Näkisin tuon veron vastustamisen omistajan ja suojelijan yhteiseksi intressiksi. Nykytilanteessa omistajalla on vapaus valita, ja tämä valinnanvapaus on minusta pyhä. Joillekin metsä on elinkeino, toisille se on maailmanpelastusprojekti. Kummatkin ratkaisut ovat ok, kumpaakin tarvitaan. Siitä voidaan tietysti keskustella huomioiko nykyinen lainsäädäntö metsien kaupallisessa käytössä luontoarvoja riittävästi. Itse arvelen, että yksityismetsänomistajat voisivat pääsääntöisesti jatkaa nykymallin mukaan, kunhan riittävä määrä hehtaareja jää suojelun pariin.

    Nuo hehtaarit pitäisi minusta saada ensisijaisesti metsähallituksen metsistä. Puolestani vaikka kaikkia valtion maita voisi kehittää ensisijaisesti luontoarvojen pohjalta. Tämän vuoksi metsähallituksen asema liikelaitoksena tulisi lopettaa ja tulostavoitteet poistaa. Mikäli suojelua kohdistetaan yksityiseen maahan, pitää edetä Metso-mallilla. Verovaroilla ylläpidetty metso-malli jakaa luonnonsuojelun kustannukset kaikille kansalaisille.

    Puuki

    Alkuun itsestäkin  ”perinteisen” metsäopetuksen läpi käyneenä metsäluonnon monimuotoisuuden  korostaminen tuntui joskus vähän haihattelulta, mutta myöhemmin alkoi ehkä ymmärtää paremmin kuinka ekosysteemien toiminta on riippuvainen monista pienistäkin osatekijöistä, joita ei aina tule ajatelleeksi.

    Esim. ns.ötököilläkin ja roskapuilla on usein oma tärkeä tehtävänsä metsissä, vaikka oma haittansakin niistä myyntipuun kasvatuksessa on. (Ötököillä en tarkoita tässä ytimennävertäjiä ym. tuholaisia vaan niiden vihollisia).

    Onhan niillä luonnonsuojelujärjestöjen ihmisillä paljon hyviäkin pointteja jutuissaan, joita kannattaa kuunnella. Mutta joskus pistää silmään ne kommentit, joissa puhutaan selvästi perättömiä esim. luonnon tuhoutumisesta ja  aavikoitumisesta Suomessakin metsänhakkuiden seurauksena.

     

     

     

     

     

     

    risuparta

    Jo on taas metsä porukka niin luonnonsuojelijaa , että. Kun paperilla on sertifiointi voimassa , niin kaikki on mielestään hyvin. Käytännössä mitään EI metsässä mene luonnon kannalta eteen päin.

    Edesmennyt maailman laajuisesti tunnustettu Ilkka Hanski , totesi moneen kertaan että: suomalainen talousmetsän monimuotoisuus on tuhoutunut! Esim. jättöpuut , niitä ei käytännössä koskaan jätetä aukoille. Niinkuin laki vaatii. Muutama alikasvos riuku jonnekin jää. Ensimmäisen tuulen jälkeen ne ovat nurin , josta mo. käy ne hakemassa poltto puikseen.

    Jos jonnekin jätetään haapa puu ryhmä , niin siitä suitsutetaan valtakunnan medioissa kuinka ”monimuotoista” Suomen metsätalous on!

    Visakallo

    Risuparta se lasketteli taas tapansa mukaan sellaista tarinaa, ettei usko siihen itsekään.

    Visakallo

    Puunhalaajalle totean, että Metsähallituksen metsäthän ovat käytännössä jo siirtymässä luonnontilaan, koska niitä hakataan ikään katsomatta siihen tahtiin, ettei hakkuutoimintaa jatkossa enää tarvita.

    puunhalaaja

    Yksityismetsänomistajan ja luonnonsuojelijan yhteinen intressi  olisi metsähallituksen metsien suojelu. Tämä vähentäisi puun tarjontaa Suomessa ja lisäisi kysyntää yksityiselle puulle. Tästä seuraa raaka-aineen hinnannousu. Vielä jos samaan hässäkkään saisi hillittyä puuntuontia idästä, niin jopas.

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 108)