Järvien ja lampien laskuojat ruopattiin ojitusten yhteydessä. Vedet putosivat tuon n. metrin. En ole kaasuasiantuntija, mutta pilkkireijistä nouseva löyhkä muistuttaa likakaivoa. Salolampia, ei ole viemäreitä koskaan ollut lähimaillakaan. Olin poikasena tutkimusporukassa, joka kartoitti soiden turvevaroja. Näytekairan kun nosti varovasti ylös ja raapaisi äkkiä tulitikun reijän päällä syttyi vähäksi aikaa sininen liekki. Ja haju oli sama kuin pilkkireijällä noilla lasketuilla metsälammilla.
Reima tuolla edellä taas tapansa mukaan lasetteli aivan puuta-heinää Suomen järvien tilasta. Suurin osa järvistä on aivan hyvässä, jopa erinomaisessa kunnossa. Jos kaikissa järvissä olisi happikatoa, ei meillä olisi järvikalojakaan, muutama ruutana korkeintaan. Ylivoimaisesti yleisin ongelma on järvien alikalastus.
Tämä joki edelleen on parempi kalapaikka onkijalle kuin mikään Kuusamon joki. Kokeiltu on. Näitä joka joen kaloja riittää onkia, uistella ja verkoilla pyytää ihan kuten ennenkin. Koskaanhan tähän jokeen ei ole lohikala noussut kutemaan, vaikka hyviä kutukoskia olisi, sillä vesi on aina ollut ruskeahkoa suovettä. Pääjokeen ennen voimalaitosten rakentamista kyllä Itämeren lohi on noussut ja nouse nytkin jokisuun kalateitä, joten ihan hyvässä kunnosssä päävesistö ja isommat järvet ovat.
Eipä juuri ojitusvesistä ole ollut valittamista ainakaan täällä, vaikka jokivesistö ottaa valuma-alueltaan kymmenien tuhansien hehtaarien ojitusalueiden vedet. Suurempi ongelma on vesirutto, jota järvien matalat lahdet kasvaa.
Huonosti on sitten Reiman ranta-asiat. Voit kuitenkin vapaasti tutustua aivan viralliseen tutkimustietoon Suomen vesistöjen tilasta, niin huomaat olevasi lähes yksin ongelmiesi kanssa.
Joka ojasta jotain tulee. 20 vuotta sitten eräs järvi oli avoin vesialue. Tekivät 2 turvesuota tulojoelle josta järveen tulee vesi pituus yli 20km joella . Nyt järvi on kuin pelto täynnä järviruokoa ja kaislaa. Ainut hyvä puoli hirveän hyvä sorsajärvi. Näin saastutti aikoinaan 300 ha turvesuota.
Arto, voisiko olla niin, että piisamit ovat pitäneet järven puhtaana kaislikosta aikansa ja sitten kadonneet ja järvi kasvaa umpeen? Tällaistakin tapahtuu.
En tiedä millä mittarilla mitattuna vesistöt ovat hyvässä kunnossa. Mutta jos Rovaniemen alapuolelta lähtee niitä katselemaan, niin ruskeaa vettä on. Lohikalat maistuu mullalta.
Menkää lappiin katsomaan, mitä ne kirkkaat vedet on.
Kyuinka suuri osa on hyviä? Ilmeneekö se ko tutkimuksesta?
Missä ovat ne heikot ja miksi ne ovat heikkoja?
Mitä on tutkittu ja miten?
Mistä johtuu että näitä voida vähentää muttei vähennetä?
Ainakaan minulle se ei tuosta linkistä selvinnyt, eikä vaikuttanut uskottavalta.
Kun turvesuo otettiin käyttöön, tehtiin kaikki mahdollinen ja vedet meni lamoee puroon jne, käyttöön otto näkyi keskisuuren järven laadussa välittömästi. Miksi ne päästöt ei pysähtyneet niihin lampiin joiden kautta vedet meni keskisuureen järveen?
Ekologinen tila on hyvä, mutta kemiallinen tila huono. Mittaukset tehty suurilta järviltä, pienten vesistöjen osuus mittauksissa edelleen vähäinen. Tolopaisella hyvä kysymys: Mitä on tutkittu ja miten?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään