Kunnostusojituksissa ja muitakin turvemaiden metsien käsittelyn päätöksiä tehtäessä voidaan miettiä miten veden kulkua voisi hidastaa ennen kuin se päätyy turvemetsästä vesistöön.
Rikin atomimassa on 32 ja hapen 16. Siten SO2-molekyyli painaisi 64 yksikköä (32 + 2 x 16), ja rikkiä siis aineen painosta 50 %. SO4 puolestaan 96 yksikköä (32 + 4 x 16) ja rikkiä painosta 33 %. Näillä luvuilla kertomalla saa päästöjen tonnimäärät ehkä jotenkin yhteismitallisiksi rikin suhteen. Rikin elinkaari ja vaikutus vedessä ja ilmassa ovat hiukan erilaiset, niihin en osaa ottaa kantaa. Molemmat ovat kuitenkin haitallisia metsille ja vesieliöille suurina määrinä, koska ne aiheuttavat happamoitumista.
Korjattu, kiitos Timppa! Olishan tuo pitännä nähä jo silimällään että rosentti män viärin.
Monenlaisia pohjapatoja ja esteitä voitaisiin rakentaan laskuojiin. Saaneeko niihin jotain ympäristötukeakin uuden lain aikaan suometsien hoidon yhteydessä . Suodatusalueet ravinteita ja raskasmetalleja keräämään pajuja istuttamalla pistokkaista olisi ehkä tehokkain menetelmä eikä vain metsäpuolella vaan myös mm. kaivosteollisuuden vesien puhdistukseen.
Ehdottomasti jatkotutkimusten arvoinen ajatus Puuki. Jos saisi suovedestä suodatettua liuenneet humusaineet pois, ojitusalue voisi puhdistaa sadevettä vielä tehokkaammin kuin mitä se nyt tekee. Kaivospuolella vedenpuhdistusmenetelmien kehitystarve tietenkin myös huutava.
Yksi esitys aiheesta humus. Merkille pantavaa s. 13-14: metsäojitettu suo vastaa humuskuormitukseltaan luonnonsuota.
Täällä vedenjakajaseudulla lähes kaikkien pikkujärvien ja lampien pintaa laskettiin metsäojituksen kulta-aikaa 50-100cm. Vanha rantapenkka on vielä näkyvissä. Sen ja vesirajan välissä on nyt 10-30 metrinen hyllyvä hetteikkö. Valitettavasti niissä vesistöissä kamelin selkä on jo katkennut. Ojitusalueilta lasketut kiintoaineet ja ravinteet ovat käynnistäneet prosessin, joka ruokkii itse itseään. Suojelutoimia voi tehdä, mutta nämä vesistöt on jo menetetty. Olen niitä joskus kierrellyt hankikelien aikaan jääkairan kanssa. Reijän kun poraat, löyhähtää kuin likakaivon kannen avaisit. Tupakkaa sytyttäessä aina arveluttaa syttyykö myös metaanipilvi.
Kuinkahan Biolan meinaa saada uudelleen ristityn turpeensa eli ”suobiomassan” korjatuksi suolta? Sinällään ihan hyvä kasvualusta varmasti syntyy kun sekoitetaan puukuituja ja rahkaturvetta.
Täällä vedenjakajaseudulla lähes kaikkien pikkujärvien ja lampien pintaa laskettiin metsäojituksen kulta-aikaa 50-100cm.
Siis ruopattiin järvien laskuojia tuon verran? Tässä lähijoella veden pintaa laskettiin 1950-luvulla ruoppaamalla alempana olevan kosken niskaa ja samalla se laski kolmen järvenkin pintaa. Ompahan nuo rannat nyt kuivenpia kuin ennen.
Reijän kun poraat, löyhähtää kuin likakaivon kannen avaisit. Tupakkaa sytyttäessä aina arveluttaa syttyykö myös metaanipilvi.
Metaani on hajuton kaasu. Haju on sitten jotain muuta. Olisiko viemäriputken pää yläjuoksulla tai ollut joskus?
Seminaariväki voi käydä lähimmän järven rannalla ja todeta että siellä on n. 1 m mutaa pohjalla. Talvella sitten lähes jokaisessa järvessä on happikatoa. Kaikki tämä on maatalouden ja metsätalouden aikaan saannos. Faktat on luonnossa eikä missään propaganda sivustoilla.
Nimetön13.2.2023, 18:11
Ollaanpa nyt rehellisiä. Metsäojitus on suurin ympäristökatastrofi Suomenmaassamme. Kaikki selittelyt turhia. Tehometsätalouden juoksupojat…maksaako joku, vai muuten tyhmiä??
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään