Ei ole keksitty tapaus lietteenajo. Saattoi olla, en tiedä, navetanpitäjä pakkosaumassakin. Jospa alkoi lietelantasäiliöt talven jäljiltä niin täynnä, että ei ollut vaihtoehtoja. Lehmiä kun on paljon. Jokatapauksessa näin kävi, että lannat ajettiin lumisohjon päälle. En ole maanviljelyn asiantuntija, mutta mielestäni lietelanta livahtaa kuivalantaa herkemmin johonkin mihinkä ei kuulu. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, eikä lietelanta pellolla.
Maan reuna-alueella sijaitsevassa kylässäkin kuskattiin katujen lumet koiranjätöksineen ja kaikkine roskineen suoraan mereen häviämään, joten ei tuo tapa vielä mihinkään ole unohtunut.
Vesistöt rehevöityy vähitellen kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksesta, sanoisin itse niin.
Ravinteita ja mutaa kertyy ja roskakala alkaa lisääntyä ja itserehevöittävä kierre on valmis. Lahna on lisääntyny valtavasti ja levinnyt uusiin paikkoihin. Ne tonkii pohjaa joen suvannoissakin ja pistävät mudan liikkeelle. Virtapaikoissa on lisääntynyt säynävä. Isot säynävät on petoja jotka popsii virtapaikoissa muiden kalojen poikasia.
Iso hauki on vesille hyvä kala. Se syö pienempiä haukia ja roskakalaa.
Rukopikki on oikeassa. Särkikalat ovat sisävesillä saaneet lisääntyä holtittomasti, kun niiden pyynti loppui 1960-luvun jälkeen. Sotien jälkeen kaikki kalat tarvittiin ihmisten ravinnoksi ja perunallekin kävivät lannoitteeksi. Kun pienviljelyn aika loppui ja maaseutu alkoi tyhjetä ja ruokaaa sai kaupasta, niin kalastus loppui ja vesien sisäinen kuormitus alkoi. Jos särkikalat sisävesissä saadaan 1950-luvun tasolle, niin vesien tila parantuu huomattavasti. Onhan tuolla särkikalojen nuottauksella jo korjattu monen järven rehevöityminen, mutta kaikkiin vesiinhän nuottaus ei sovi ja vedet ovat sitten mitä ovat.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.