Ei ole keksitty tapaus lietteenajo. Saattoi olla, en tiedä, navetanpitäjä pakkosaumassakin. Jospa alkoi lietelantasäiliöt talven jäljiltä niin täynnä, että ei ollut vaihtoehtoja. Lehmiä kun on paljon. Jokatapauksessa näin kävi, että lannat ajettiin lumisohjon päälle. En ole maanviljelyn asiantuntija, mutta mielestäni lietelanta livahtaa kuivalantaa herkemmin johonkin mihinkä ei kuulu. Kannettu vesi ei kaivossa pysy, eikä lietelanta pellolla.
Maan reuna-alueella sijaitsevassa kylässäkin kuskattiin katujen lumet koiranjätöksineen ja kaikkine roskineen suoraan mereen häviämään, joten ei tuo tapa vielä mihinkään ole unohtunut.
Vesistöt rehevöityy vähitellen kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksesta, sanoisin itse niin.
Ravinteita ja mutaa kertyy ja roskakala alkaa lisääntyä ja itserehevöittävä kierre on valmis. Lahna on lisääntyny valtavasti ja levinnyt uusiin paikkoihin. Ne tonkii pohjaa joen suvannoissakin ja pistävät mudan liikkeelle. Virtapaikoissa on lisääntynyt säynävä. Isot säynävät on petoja jotka popsii virtapaikoissa muiden kalojen poikasia.
Iso hauki on vesille hyvä kala. Se syö pienempiä haukia ja roskakalaa.
Rukopikki on oikeassa. Särkikalat ovat sisävesillä saaneet lisääntyä holtittomasti, kun niiden pyynti loppui 1960-luvun jälkeen. Sotien jälkeen kaikki kalat tarvittiin ihmisten ravinnoksi ja perunallekin kävivät lannoitteeksi. Kun pienviljelyn aika loppui ja maaseutu alkoi tyhjetä ja ruokaaa sai kaupasta, niin kalastus loppui ja vesien sisäinen kuormitus alkoi. Jos särkikalat sisävesissä saadaan 1950-luvun tasolle, niin vesien tila parantuu huomattavasti. Onhan tuolla särkikalojen nuottauksella jo korjattu monen järven rehevöityminen, mutta kaikkiin vesiinhän nuottaus ei sovi ja vedet ovat sitten mitä ovat.
Puhetta purojen suojakaistoista: tutkijoilta levennysehdotus 30 metriin. Jos lakia muutetaan, kannattaisi tarkastella samalla muidenkin vesistöjen tilannetta. Maatalousalueilta tulee enemmän vesistöpäästöjä per pinta-alayksikkö kuin metsistä. Vuosittain muokattava pelto tarvitsisi kai vähintään yhtä leveän suojakaistan kuin pääosin kasvipeitteinen metsäalue. Metsäsertifiointi määrää kaikille vesistöille suojakaistat. Niiden kattavuus on hyvä ja vaikuttavuus suuri. Maataloustukiehdot ilmeisesti määräävät vesistöille suojakaistat. Onko niitä ja niiden ominaisuuksia mainittu missään laissa?
Lain tulkinta ja korvausasiat pitäisi päivittää. Nykyinen tulkinta ikään kuin palkitsee metsälakikohteen turmelijan: purolta poistuu lain suoja, jos suojakaistan hakkaa pois. 30 metrin kaistat eivät enää mahdu metsänomistajan omavastuuseen saati Mykkäsen 50 metrin kaistat.
Metsänomistajat joutuvat sattumanvaraisesti toisiinsa verrattuna erilaiseen asemaan riippuen siitä, sattuuko omalla palstalla olemaan paljon puroja tai ei lainkaan. Samoin kuin siitä sattuuko olemaan kanahaukan tai liito-oravan pesä tai ei. Hyvin metsiään hoitavat saavat nyt hakkuurajoitusten muodossa rangaistuksia, kun pitäisi saada kiitosta ja tukea.
Leveydestä riippumatta suojakaistoilla kannattaisi tehdä varovaisia poimintahakkuita (jk-hakkuita). Puita valmennetaan eli altistetaan tuulelle ja valtapituus saadaan kaistalla lyhyemmäksi. Silloin on mahdollista että kaista säilyy pystyssä, vaikka viereen tulisi avohakkuu.
Turveinfolla on hyvä Pöyryn kalvosarja humuksesta (linkki sivun lopussa avaa dokumentin). Kuvista voisi päätellä että turvetuotantoalueen ja turvemaametsän ominaiskuormitus on keskimäärin hiukan korkeampi kuin luonnonsuon (jossa soiden väliset vaihtelut ovat suuret).
Luonnontilaiselta suolta vähäisempi osa vedestä laskee ojia pitkin pois. On umpisoita joista ei ole laskuojia ja sitten jostain ison suon kulmasta saattaa lähteä yksi luonnonoja. Kesällä luonnonsuolta iso osa haihtuu ilmaan ja osa imeytyy pohjavesiin. Jos tiheä ojaverkosto niin sateet menee äkkiä alapuolisiin vesitöihin. Joten ei kai se suon kuormituksesta kerro jos mitataan ojasta humuspitoisuuksia. Vissi ero onko niitä ojia suolla yksi vai satoja.
Rukopiikki on oikeilla jäljillä. Kannattaa lukea esim. Suoseuran julkaisu luonnontilaisen suon hydrologiasta. Ojitettu suo ei enää ole suota biologialtaan eikä hydrologialtaan. Se on turvemaalle perustettu puuntutantoalue. Onnistumiset tässä yrityksessä vaihtelevat suuresti.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään