”Metsäojitusten ravinnepäästöt eivät ole niin suuria kuin maatalousalueiden typpi- ja fosforikuormitus. SYKE:n VEMALA-mallin (siis ei VECLIMIT) mukaan vuonna 2022 fosforin kuormituksesta tuli maataloudesta 63 ja metsätaloudesta 17 prosenttia. Typpikuormituksesta maataloudesta 50 ja metsätaloudesta 10 prosenttia.
Niin kauan kuin metsäojitusalueilla on hajoavaa turvetta, jatkuvat myös vesistöpäästöt ja turpeen hajoamisen ilmastopäästöt (typpioksiduuli ja hiilidioksidi). Päästötasoja pitää kuitenkin verrata luonnontilaisen suon päästöihin, eli luonnonsuon metaaniin ja luonnonhuuhtoumaan sekä laskeuman mukana tuleviin päästöihin (sade ja kuivalaskeuma). Saatetaan huomata että metsätalouden synti eli nettolisäys näihin verrattuna onkin melko pieni. Alueiden välinen vaihtelu on suurta. Ojien kunnostuksia ja soiden ennallistamistoimia pitää harkita tarkasti alueen ja suotyypin mukaan.
Hankalimmin hallittavia ja haitallisia vesistöjen virkistyskäytön kannalta ovat valumavesien kiintoaineet ja humus, jotka samentavat ja tummentavat vettä. Myös luonnonsuo päästelee humusta, joka on suokasvien hajoamistuote. Ilmaston lämpeneminen lisää turpeen hajoamista ja sadantaa, mikä johtaa tummenemisen kiihtymiseen.
Kaikessa turvemaiden käytössä sekä maa- että metsätaloudessa pitää muistaa vesiensuojelun rakenteet. Ravinteet ja kiintoaineen saa osittain napattua talteen kasvipeitteiseen suojakaistaan, kosteikkoon tai pintavalutuskenttään. Ojavesiä voi myös johtaa ojittamattomalle suolle eikä suoraan vesistöön, jos pinnanmuodot sen sallivat. Uudet innovaatiot erityisesti humuksen suodattamiseen turvemaiden valumavesistä olisivat erittäin tervetulleita.”
Metsäojat ei valuta kiintoaineita vesistöön kuin enintään ensimmäisenä vuotena. Jokainen, joka on metsissä ojikoilla kulkenut huomaa tämän. Kaikki muu on vääristelyä.
Kyllä se julkaistiin samoin kuin toinenkin kommenttisi.
Tyrkytin noitakin eilen monet kerrat ja uudelleen tänä aamuna ja oikeastaan riitelyn jälkeen julkaisivat.
Ihme että tämäkin arvostelu julkaistiin ja on saanut nyt 13 kannatusta.
Voitte siellä Hesarissa käydä katsomassa kommenttini Metsälehdessä, vaikka ette niitä julkaisekkaan. Metsälehdessä kyllä keskutellaan näistä Hesarin luonto-kirjoituksista ja julkaisettomat kommentit kirjoitetaan sinne talteen. Metsälehdessä kaikki mielipiteet ovat sallittuja toisin kuin täällä. Uskomatonta mutta totta.
Kehvelille voisi sanoa että toki määrä on varmasti suurin juuri kaivinkoneen lopetettua. Mutta päästöt riippuvat mm. pinnanmuodoista ja maalajista. Omassa koivikossa eli kivennäismaan rehevän maan ojassa on tapahtunut yläjuoksulla eroosiota ja alajuoksulla ojien mataloitumista kun hienojakoinen aines on lähtenyt veden mukaan. Kestää vähän pitempään kuin yhden vuoden se prosessi. Turvemaiden osalta en niin tunne kehityksen nopeutta mutta sammaloitunut oja päästelee varmaan jo vähemmän. Tulos on mitattavissa valimavesistä. Kts. vesi.fi > karttapalvelu > pintavesien laatu.
Hankalimmin hallittavia ja haitallisia vesistöjen virkistyskäytön kannalta ovat valumavesien kiintoaineet ja humus, jotka samentavat ja tummentavat vettä.
Näistähän on tutkimuksia Rantakari ym. TOC-kuorma (tarkoittanee yksinomaan humusta eikä siis sisällä kiintoaineita) näkyy olevan sama luonnon ja ojitetulta soilta 10 000..15000 kg/km2/v.
Lisäksi humusta tulee kaikesta maapohjasta myös kivennäismaiden metsien ja peltojen, jossa maanpinnalla on kasveja.
Ennen kaivovesi oli ruskeaa aina keväisin lumien sulamisen aikoihin, vaikka kaivon yläpuolella mäellä oli vain pihamaita.
Rantakarilla on tuossa helv…. laaja vaihteluväli. Pitäisi avata missä oloissa tulee 1000 ja missä 15000 yksikköä per neliökilometri. Ja voiko määrään jotenkin vaikuttaa.
Metsäuutiset kertoo ’metsätaloudelle herkistä’ vesistöistä. On otettu yksi elinkeino tikun nokkaan. Entä yhdyskunnille ja maataloudelle herkät vesistöt? Eikö voida puhua yleisesti vesien tilasta, kuten nyt pintavesien laatu -aineistossa vesi.fi-palvelussa. Tieto raakuista ja lohista on toki hyödyllinen.
”Asiaa on valmisteltu jo kaksi vuotta sitten ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Työ on kirjattu vesienhoitosuunnitelmissa uudeksi laadittavaksi ohjauskeinoksi.”
Hukkajoen veden laadun täytyy olla vesien laadun normiraja. Mitään perustetta vaatia parempaa metsätalousalueilta ei voine olla. Tuoreiden hakkuidenkin vaikutuksen Hukkajoella veden laatuun ja raakkukantaan voidaan nyt todeta ja saada siitäkin normi.
Mielenkintoista nähdä kuinka tiukkaa linjaa Elyssä on vedetty, kunhan tiedot julkaistaan, sillä Hukkajoen valuma-alueen metsätalouden historia ja veden laatu tulivat vasta tänä kesänä uhkaamaan Ely-keskuksen omia herkkyysarvioita vesistöistä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.