Jos metsä on ollut kasvukykyinen, lietettä on ajettu kasvuaikana kohtuullisesti, eikä valumia vesistöihin ole syntynyt, millähän perusteella tuomio on annettu? Kyseessähän on luomu-lannoite.
Aikoinaan MH lentolannoitti metsiään. Alueiden lampiin ropisi kuin raekuurot ureaa valkoisenaan Kemiran keinolannoitetta.
Tuomion perusteeksi saattaa riittä se, että lietteellä metsiään lahjoittanut oli pelkkä maatalon isäntä. Hänellä ei ehkä ollut professorin arvonimeä. Laki on kaikille sama, rikosnimikkeet ja tuomiot vaihtelevat.
Sehän on selvä että kaikki luonnon vesiin valuvat, ihmisen kaivamat, sala ja avo-ojat pitäisi kiireesti tukkia koko valtakunnan alueella sopivalla kiviaineksella, riittävän pitkältä matkalta jotta liikoja humus vesiä ei enään pääsisi vesistöjämme ja niissä asuvia kaloja pilaamaan. Oikotietä ei ole. Pieni ja halpa hanke siihen nähden mitä niiden kaivaminen on ollut. Virheet pitää myöntää ja korjata mitä korjattavissa on.
Minä ajattelin kaivella ojia sarkojen väliin siellä missä olen juuri raivaamassa. On niin selkeä ero kasvussa kun vertaa kasvua kun suurin osa alueesta on ojitus/navero mätästetty. Sarkaväli on liian leveä niin pitää saada vesi liikkeele ja happea maahan. Tässä ei kyllä mitään vesistöjä ole kummemmin ympärillä niin ei liene isoa vahinkoa tulevan mutta kasvu kiittää.
Juuri tuossa vìme viikolla rämeelle kaivatin ojia sarkojen väliin. Vanhat ojanvarret pukkas hyvin puuta jotka harvennin viime talvena ja sarkojen keskelle tein ojalinjat. Levitytin horus tuhkaa keväällä ja nyt uudet ojat niin rupeaa puuta pukkaamaan. Ei ole tuommoisissa paikoissa oikein muuta mahdollisuutta jos meinaa saada puuta kasvamaan kun puu ei ole vesikasvi. Se on tämä puuntuottajan elämä tämmöistä tasapainoilua oikeita ratkaisuja etsien. Varsin mielenkiintoista kumminkin kun suunnittelee ja järjestelee kaiken maailman hankkeita puunkasvun parantamiseksi sekä hiilinielujen lisäämiseksi.
Toistan edelleen aiemmin sanomaani: kaikki Suomen soiden turve pitäisi pikimmiten kaivaa pois ja myydä energiana tai raaka-aineena ulkomaille. Hapen kanssa reagoiva turve tai vedessä lilluva turve on vaarallista, koska siitä voi tulla hiilipäästöjä ja koska siitä liukenee humusta ja ravinteita. Näin ollen parasta hankkiutua siitä eroon ja muuttaa se rahaksi, ja jättää vastaavasti maan alla olevat hiilet ja öljyt rauhaan, kun ne eivät sieltä käsin pilaa maan pinnalla olevia asioita.
Siinä menisi sitten suoluonto myös jos turve poistetaan ja myydään ulkomaille. Päästömielessä hanke olisi järkevä, koska saisimme itse tulot ja polton päästöt menisivät ulkomaille. Sama periaate kuin öljymailla.
Kunhan USA vetäytyy Pariisin ilmastosopimuksesta koko hanke todennaköisesti kaatuu ja EUkin joutuu lopettamaan tämän kalliin hullutuksen.Turpeen uusi tuleminen on sen jälkeen mahdollista.
Kärkkäinen sai hyvät evästykset Hesarissa. Monimuotoisuutta tai vesistöjä ei tiettävästi ole pilattu. Ilmastovaikutus on vähän kysymysmerkki, mutta ehkä ei ilmastoakaan ellei suo ollut paksuturpeinen. Kasvaa ehkä ainakin sen verran kuin turvetta hajoaa, ehkä enemmänkin, jos lannoittaa sen. Olisiko tarvittu kuitenkin lupa ojittamiseen… sitä viranomainen vielä hetken pähkäilee.
Martti Nurmi:”Me pilaamme vesistömme. Kansallisomaisuutemme on hulevesien viemärijärjestelmä.”
Vesi piste fi karttapalvelusta voi katsoa Suomen pintavesien luokat ne ovat ovat joko erinomaisia tai hyviä. Metsälehden lukijoiden kuvista voi käydä katsomassa hanaveden, Hukkajoen, Oulujärven kirjoittajan lähijoen (jonka valuma alue on 90%sti ojitettua) veden värin tänä syksynä tulvasateiden jälkeen. Hukkajoen veden väri on sama kuin lähijoen ja Oulujärven vesi on lähes hanaveden luokkaa. Metsälehdessä keskustellaan juuri näistä Hesarin esille ottamista ilmasto-ja luontoaiheista ja jos täällä ei julkaista kommentteja, niin ne kannattaa käydä lukemassa Metsälehden keskustelupalstalta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.