Tekstissä Kurjen linkissä kuitenkin sanotaan että metsäojitetut suot kuormittavat vesistöjä enemmän kuin ojittamattomat, vaikka suolla ei olisi pitkään aikaan tehty mitään toimenpiteitä.
Väite taitaa olla kirjoittajan mielipide eikä pidä paikkaansa ainakaan kiintoainepäästöjen TOC kanssa, joka sitä vesien tummuutta aiheuttaa, sillä ovat yhtä suuret molemmissa 10 000…15 000 kg/km2/v Taulukon 1 mukaan. Tosin Taulukon 1 ravinnekuormitustiedot tukevat kirjoittajan tekstiä.
Luonnontilaiselta suolta typpikuormitus on Taulukon 1 mukaan 1..2,4 kg/ha/v ja Luke (Nieminen) ilmoittaa kaikkien Suomen ojittamattomien soiden 5 milj.ha typpikuorman olevan 8000 tn eli 1,6 kg/ha/v, joka on huomattasti pienempi luku kuin Taulukon 1 luvut 3,1..4,3 kg/ha/v.
Tekstissä ei ole mitään mainintaa typpilaskeumasta 2..4 kg/ha/v, mutta jos se sisätyy mittausarvoihin, niin ojittamattoman suon ja ojitetun kuormitus ei sekään poikkea toisistaan.
Tekstissaä mainitaan, että luonnon soilta fosforikuormitus on mitätön 0,4 kg /ha/v, mutta ojitetuilta soilta vielä vähemmän 5 milj.ha vain 580 tn (Nieminen) eli 0, 12 kg/ha/v.
Nämä typen ja fosforin päästöt olen saanut Niemiseltä eli Suomessa ojitetuilta turvemailta typpikuormitus vesiin on 8000tn/v ja fosforin 580 tn/v. Nieminen sanoo, että aiemmin tuppikuormitus arvioitiin 13 000 tonniksi/v ja fosfori 500 toniiniksi/v ovat vuonna 2022 saamani tiedon tarkentuneet 8000 tonnikkisi ja 580 tonniksi. Liekö tuo typpikuormitus Taulukossa 1 laskettu vanhan 13 000 tonnin mukaan.
Yleistys joka ehkä pitää paikkansa: puustoinen alue, luonnontilainen suo tai kosteikko pidättää ravinteet ja kiintoaineen usein paremmin kuin puuton alue tai ojavesien johtaminen suoraan vesistöön. Miljooniin hehtaareihin mahtuu kuitenkin paljon vaihtelua.
Pertunmaalla isäntä lannoitti liitteellä metsää. Käräjille joutui, rikosnimikkeenä ympäristön pilaaminen. Mitenkähän kävi Jyväskylän p…kaputken vuodossa, kun 6 000 kuutiota sontaa pääsi järveen? Mikä oli käräjäoikeuden tuomio? Laki on kaikille sama, rikosnimikkeet ja tuomiot vaihtelee.
Olen joskus yrittänyt kasvattaa kauraa metsään tehdyssä riistapellossa ilman lannoitusta, ei tullut jyvääkään ja oraat vain kellastuivat. Jos siellä olisi ollut ravinteita jyviä olisi pitänyt tulla. Metsämaassa valitettavasti on hyvin vähän ravinteita, ne ei voi huuhtoutuakaan mihinkään.
Tolopainen, se huono kasvu saattaa johtua maan happamuudesta. Olen saanut käytöstä poistuneen turvesuon saran kasvamaan hyvin kylvämällä siihen erittäin paljon tuhkaa. Tuhkaa ajoin haketta käyttävältä lämpölaitokselta. Muu lannoitus oli hyvin vähäistä. Kasvatin rehukaalia, rehurapsia, rehunaurista ja kauraa. Rehukaali toista metriä korkeaa, rehunauriit olivat aikamiehen nyrkin kokoisia. Valokuviakin löytyy.
Tvärtemot den gängse uppfattningen att humusämnen är särskilt motståndskraftiga, ser vi att dessa försvinner med ökande uppehållstid i insjöarna. Vi ser att molekylernas egenskaper är viktiga för deras omsättning, säger Anne Kellerman, i ett pressmeddelande från Uppsala universitet. Forskningen är ett samarbete med universitetet i Oldenburg, och bedrivs inom projektet ”Color of Water”, som är en sk. stark forskningsmiljö finansierad av Formas.
*
Kurjen Ruotsi-linkistä tietolaatikosta käännös:
”Vastoin yleistä uskomusta, että humusaineet ovat erityisen vastustuskykyisiä, näemme niiden häviävän järvissä viipymisajan pidentyessä. Näemme, että molekyylien ominaisuudet ovat tärkeitä niiden liikevaihdolle, sanoo Anne Kellerman Uppsalan yliopiston lehdistötiedotteessa. Tutkimus on yhteistyössä Oldenburgin yliopiston kanssa ja se tehdään ”Veden väri” -hankkeessa, joka on Formasin rahoittama niin sanottu vahva tutkimusympäristö.”
Eli humusaineet hajoavat kyllä aikanaan vesistöissä, mutta entistä hitaammin? Toisin sanoen toivoa on: jos humuksen tuotantoa valuma-alueelta saadaan vähennettyä, vesistöt saattavat pitkän ajan kuluessa kirkastua.
Väitöskirja vuodelta 2015 sivu 33: ”DOM removal processes: biodegradation, photochemical oxidation, and sedimentation via flocculation.” Sivuilla 35-40 tulokset tiivistetysti englanniksi ja ruotsiksi.
Kellerman, A. M. 2015. Molecular-level dissolved organic matter dynamics in lakes. Constraints on reactivity and persistence. Digital Comprehensive Summaries of Uppsala Dissertations from the Faculty of Science and Technology 1260. 49 pp. Uppsala: Acta Universitatis Upsaliensis. ISBN 978-91-554-9260-1.
Kysymys asiaa ymmärtäville: onko humuksen kulkeutumista vesistöihin mahdollista vähentää ja/tai humuksen poistumista vesistöistä nopeuttaa kemiallisesti, esimerkiksi tyyliin Littoisten järven kirkastaminen?
Kommentti HS:
”Tähän ongelmaan pitäisi tarttua ennallistamissuunnitelmassa ja ja taklata se toteutuksessa.
Metsätalouden vesiensuojelun pääongelma ovat kai kiintoaineet ja veteen liuenneet humusaineet vanhoilta ojitusalueilta, siis ojien mukana kulkeutuvat aineet, ei niinkään suojakaistojen puute tai kapeus. Kun sadevesi kulkee metsän läpi, siitä pidättyy ravinteita metsän kasvuun. Kiintoainekin voi pidättyä, jos veden kulkua saadaan hidastettua ennen vesistöä. Sen sijaan humusaineiden määrä valumavedessä voi jopa kasvaa veden matkalla ojittamattoman suon kautta.
Ruotsalainen tutkimus vuodelta 2015 kertoo, että humusaineet häviävät vesistöstä aikanaan biologisen hajotuksen, valon ja flokkulaation eli saostumisen avulla (Anna Kellerman: Molecular-level dissolved organic matter dynamics in lakes. Constraints on reactivity and persistence). Tarkoittaako tämä sitä, että jos humuksen valumaa soilta saadaan hillittyä, vesistöt voivat kirkastua pitkän ajan kuluessa?”
No jos se ruuttaminen nyt lopetettaisiin niin luulisi että saran vuoren päästä voi olla kirkkahampi. Ei vaan ole se ruuttaamisen lopettaminen kärkiteemana maalaistenliiton miehillä. Niiku näköpiirissä.
Harvalla kurjella niitä paranormaaleja ravinnesieppareita ojissa on, loppuin lopuksi.
”Tarkoittaako tämä sitä, että jos humuksen valumaa soilta saadaan hillittyä, vesistöt voivat kirkastua pitkän ajan kuluessa?”
Luulisi tohtorisnaisen pystyvän johonkin päättelyketjuun. Kellarissa taitaa tarttua tuo päättömerkkien kanssa sekoilu.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.