Meillä täällä vedenjakajaseudun laakeilla mailla suurin tuho tehtiin heti ojituksen alussa. Ensimmäiseksi pudotettiin jokaisen järven ja lammen pintaa puoli metriä tai metri. Sitten raavittiin jokainen puro ja pienempi joki suoraksi ränniksi. Sitten ohittamaan soita. Olen käynyt jokaisella kotiseutuni lammella ja järvellä. Ei ole ainoatakaan josta ei lähde kaivettu laskuoja ja jokaiseen tulee pari tai useampi oja, ilman mitään ”vesiensuojelurakenteita” .
Eloperäiseen aineksen sisältämä hiili, ja eloperäisen aineksen keskeinen rakenneosa. Hiili päätyy eloperäisen aineksen osaksi alun perin kasvien yhteyttämisen kautta.
Eihän hiili pelkkänä C-hiilenä esiinny vaan on eloperäisen aineen rakenneosa (puolet kuivapainosta). Hiiltähän humuskin eloperäisenä aineena sisältää. Näin minä sen ymmärtäisin.
Tätä TOC:tä ja rautaa tässä linkissä syytetään vesien tummuuden aiheuttamiseta.
Kts. Wikipediasta artikkeli Humuspitoisuus. TOC on osittain sama kuin humuksen määrä, mutta ei yksi yhteen, eli TOC sisältää kai muutakin, ehkä isompia partikkeleita (hiukkasia). Veden väri kuvaa melko hyvin sen humuspitoisuutta. Ruskea väri voi tulla humuksen lisäksi myös raudasta. Kiintoaine koostuu hiukkasista jotka voivat olla kivennäismaasta tai orgaanista alkuperää? Yksittäinen humusmolekyyli ei ole hiukkanen.
Missä on fosfori, jota irtoaa jokien kivennäismaapohjista ja järvien pohjasedimentistä kalojen tonkimana ja sisäisenä kuormituksena? Luulisi, että sitä on eniten. Mistä tulee fosforilaskeuma? No sitähän ei kannata kertoa, vaikka sitä on puolet metsien päästöistä. Entä sitten metsien päästö? Mistä se tulee? Hakkuutähteissä tietenkin on fosforia, mutta niiden lahoaminen on hidasta ja jäävät paikalle uuden puusukupolven lannoitteeksi. Muokkauksiltakaan ei juuri pääse mitään vesitöihin kun niille on suojakaista.
No pääasia tietenkin on, että metsälous tuottaa päästöjä ja niitä voi laskea Silvan metsälaskurilla.
Itse uskon että laajatkaan suojakaistat eivät estä valumista vesistöihin keväällä kun sulavesi liikkuu roudan päällä.
En tiedä päästöistä mutta jotain vesistöissä on tapahtunut. Vesi näyttää entistä likaisemmalta, maistuu pahalta ei voi juoda siellä missä ennen ja verkot likaantuvat nopeasti. Rannat ovat liettyneet. Ennen 2000 lukua ei ollut täälläpäin missään paikkaa jossa olisi koskaan pitänyt verkkoja pestä. Nyt niitä paikkoja on ja heti yhdessä yössä likaantuu pahasti.
Moni sodankyläläinen ei syö enään kalaa Kevitsan alapuolisilta vesiosuuksilta. Kaivokset ovat yksi pirun keksintö. Pölypäästötkin leviävät 100 km säteelle.
Kevitsa oli kyllä aika karu paikka. Olisittepa nähneet kaivoksen johtajan tonnin seteli- ilmeen, kun kysyimme täytetäänkö monttu toiminnan loppumisen jälkeen sivukivivuorella. Saattoi päätellä ettei täytetä.
Vesi.fi > Teemat > ”Ravinnekuormitus” näyttää kartalla fosforipäästöt. Jos laskeuma ilmasta ei vaihtele alueellisesti, kartan vaihtelut johtuvat valuma-alueen ominaisuuksista (mm. turvemaan osuus) ja ihmistoiminnasta. Kts. myös teema ”Pintavesien tila”.
Jos Kurki haluaa kunnon vastauksia, joutuu kahlaamaan kirjallisuutta – esimerkiksi näistä jo aiemmin esillä olleista ja niiden kirjallisuusluetteloista pääsee eteenpäin. SYKE:n kuormituspiirakka (typpi ja fosfori) näkyy perustuvan VEMALA-malliin kuten vesi.fi-tuloksetkin eli on yhteenveto niistä? Jotkut raakkuraportit myös hyviä lähteitä.
Happamuuden aiheuttamat vesistöhaitat ja niiden torjuntakeinot Sanginjoella. Suomen ympäristö 37.
Mattsson, T., Kortelainen, P., Lepistö, A. & Räike, A. 2007. Organic and minerogenic acidity in Finnish rivers in relation to land use and deposition, Science of the Total Environment 383: 183-192.
Mattsson, T. 2010. Export of organic matter, sulphate and base cations from boreal headwater catchments downstream to the coast: impacts of land use and climate. Academic dissertation. s. 45.
Itse uskon että laajatkaan suojakaistat eivät estä valumista vesistöihin keväällä kun sulavesi liikkuu roudan päällä.
Tuon väitteen todentaminen turhaksi vaatii vain vesinäytteen ottamisen Hukkajoen hakkuun ylä-ja alapuollta keväällä. Kaikki raakkujoet kestää kyllä hakkuut rantaan asti, kuten Hukkajoki Suomen paras raakkujokikin, mutta sertifikaatit vaativat kuitenkin suojakaistan.
Jos haluaa kirkkaat vedet, niin pitää palauttaa rikkipäästöt viime vuoikymmneten tasolle. Tosin happamuus laskee monimuotoisuutta vesissä.
Aina on ollut luontaisesti tummia lampia. Niissä ei verkko siitä huolimatta sotkeennu.
Kyllä tuolla verkoissa on paljon raskaampaa tavaraa kuin väriä. Ihan kunnon kanahkaa. Niinku turvetta pantas sankkoon ja hämmennettäs on verkonpesuvesi
Kaikki vedet eivät ole tummuneet. Kirkkaita jokiakin vielä on.
Se tuo ojituksen tuoma lika liikkuu ison veden aikaan ja kovilla sateilla. Virtapaikat on puhtaampia. Lika seisoo suvannoissa ja suvantojen limakoissa. Kun limakkoa suvannolla melalla pyöräyttää niin tuleepahan ruskea likapilvi. Ei tullut ennen. Vähempiä olivat limakotkin. Ja pohjien hietikoita peittää kosteilla mutakerros. Ennen vanhaan niissä laskettiin laskuverkolla siikaa. Ei siika menisi enää likaiseen verkkoon kun se sen näkee.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.