Keskustelut Metsänhoito Metsätalouden vesistövaikutukset

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 376)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen
    Ola_Pallonivel

    Mitä sitten pitäisi tehdä?

    Pumpata EU:lta rahaa vesistöjen tilan parantamiseen, kun sitä on saatavilla.

    Perustaa kosteikoita ja ohjata ojien vedet sinne eikä järviin tai jokiin. Jos maaperä on rautapitoinen, toimet pitäisi olla vielä kovemmat.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Mitä sitten pitäisi tehdä?

    Tällä keskustelupalstalla tuo on turvallinen kysymys. Saa valita ihan itselle sopivan vastauksen erään kerroksen asiantuntijoiden vastauksista. Vastauksen laatu riippuu nähdäkseni: pariton-/parillinen päivä, aamu/ilta, viikon nro jne.

    Muutama vastausvaihtoehto, monet samoilta/samalta nimimerkiltä.

    1. Ei mitään tarvetta, koska kaikki on jo kunnossa.
    2. Kaikki on jo tehty, ei voi tehdä enempää.
    3. Ei olekaan oikeesti tehty mitään, eikä tainnut olla tarvettakaan.
    4. No ei tehdä koska etelän metian sala liitto.
    5. Maa- ja metsätalous ei ole ongelma vaan Fiinair, HS, tulvat, sadevedet tai ihan mikä tahansa muu. Kalatkin ..skoo.
    6. Valitus JSN:oon.

    Listaa voisi jatkaa, mutta antaa olla. Jonkun eläköitymissuunnitelmia en ihmettele yhtään, oikeastaan jaksamisen aikajännettä olen enemmänkin ihmetellyt.

    Hanna

    Visakallo Visakallo

    Mikä Hannan oma näkemys ko. asioiden hoitoon on?

    Nostokoukku

    Mikähän olisi tuomio, jos joku isäntä kippaisi 6 000 kuutiota lietettä järveen? Kauanko ympäristökeskuksen edustajalta menisi miettimiseen annetaanko asia poliisin tutkittavaksi. Jyväskylän pa…putken vuoto ei ilmeisesti johtanut tutkintaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Reselle sanoisin että jaksamista edistäisi, jos vertaisten yhteisö osoittaisi kykyä oppia ja muistaa aiemmin opitut asiat.

    Kurki Kurki

    Linkki: https://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/ojittamattomien-ja-ojitettujen-soiden-vesistokuormitus/

    Tässä tutkimustuloksia luonnon soiden ja ojitettujen metsää kasvavien turvemaiden kiintoainepäästöistä TOC (orgaaninen hiili) ja typpipäästöistä. Taulukko 1.

    Luonnon soilta vesistöön kiintoainepäästöt ovat eri tutkijoiden mukaan samaa luokkaa kuin ojitetuilta soilta 10 000..15 000 (TOC) ja luonnon soiden typpipäästö taas 1,0 ..2,4 kg/ha/v eli lähes samat kuin mitä tulee Luken antaman tiedon mukaan, että 5 milj.ha ojitetuilta suomailta N-päästö on 8000 tn/v eli 1,6 kg/ha/v.

    Ei ihme, että Hukkajoellakin raakut ja tammukat pärjäävät loistavasti talousmetsäalueella, sillä ravinnepäästöt ja kiintoainepäästöt ovat samat kuin luonnotilaisella valuma-alueella.

    Eli ojitus eikä metsätalous ole lisännyt ravinnekuormaa eikä kiintoainepäästöjä (tummuus) yhtään luonnontilaiseen valuma-alueeseen verrattuna.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tummuminen tulee kai valumavesiin liuenneesta humuksesta pääosin.

    Keski-Suomessa ei ainakaan ollut erityisen märkä eikä sateinen kesä. Päättelen siitä että oli vaikeaa vetää soutuvene vajaan kun vesi oli järvessä matalalla. Siinä ei-säännöstellyssä järvessä.

    Kurki Kurki

    Kiintoainettahan tuolla TOC:llä juuri tarkoitetaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    TOC, liuennut ja partikkelimainen orgaaninen hiili. Jos olen ymmärtänyt oikein, partikkelit saadaan suurimmaksi osaksi valumavesistä pois esimerkiksi kosteikon avulla, mutta liuennutta humusta ei juuri lainkaan. Luonnontilainen suo tai kosteikko voi jopa lisätä humuspitoisuutta.

    Pohjaveden pinnan tulisi vaihdella mahdollisimman vähän eli ei olla liian alhaalla eikä toisaalta ihan pinnassa, kirjoittavat Nieminen ja Sallantaus.

    https://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/metsaojitettujen-soiden-vesistokuormitus/

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 376)