Niin, eihän siellä Jyväskylässä ehtinyt tulla siitä viemärin sisällöstä kuin kokonainen saari järveen, ennen kuin vuoto huomattiin. Sitä en tosin muista, oliko kysymyksessä juuri sama paineviemäri.
Ei ollut. Oli kyseessä uuraisilta tuleva paineviemäri. Sekään ei itseasiassa särkynyt vaan vuoto tuli siitä kun pumppaamosta katkesi sähköt ja ylivuoto ohjasi vedet nautiaiseen. Silloinkaan ei tullut saarta vaan reilu ylivuoto. Nyt pumppaamon sähkönsaanti on varmistettu agrikaateilla.
Sain lisätietoa Metsäkeskukselta turvemaiden hakkuista. Maaperän luokittelutieto ei välttämättä ole aivan sataprosenttisen varma, mutta kohtalaisen varma kuitenkin.
Vuosina 2020-2024 on tehty turvemailla jaksollisia kasvatushakkuita 329742 hehtaarilla. Pienaukkoja tai poimintahakkuita tehtiin 19976 hehtaarilla, joka on 5,7 prosenttia kasvatushakkuiden yhteissummasta 349718 hehtaaria. Pienaukkoja tehtiin vain noin kymmenesosalla jatkuvan kasvatuksen hakkuualasta. Uudistushakkuita tehtiin turvemaalla 98523 hehtaaria.
Tästä voi päätellä viisi asiaa. 1. Turvemaiden hakkuita tehdään vuosittain noin 100000 hehtaarilla, joka on (tarkistamatta tarkkoja lukuja ja arvioiden loppuvuoden hakkuut) noin 15 prosenttia kokonaishakkuualasta. 2. Turvemailla on varaa lisätä jatkuvaa kasvatusta. 3. Kovin suureksi niiden osuus ei kuitenkaan tule kasvamaan, ellei niitä aleta tehdä enemmälti kivennäismailla. 4. Hakkuiden valvontaan osuu hyvin vähän jatkuvan kasvatuksen kohteita, joten jos niistä haluaisi kunnollista tietoa, niihin pitäisi kohdistaa erikseen lisäotantaa. 5. Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa turvemaiden osuus metsämaista on suuri, joten siellä niiden hakkuutavoilla on enemmän vaikutusta vesistöihin kuin etelämpänä.
PS. Jatkuvan kasvatuksen tarkemmat tilastot varmasti kiinnostaisivat: miten ne uudistuvat, millaisia puustopääomia niissä on ja kuinka paljon tuhoja, erityisesti tuulituhoja.
Ei niitä metsätalouden vesistövaikutuksia kannata vähätellä. Ei taida olla vuottakaan kun tuli tutkimus että vanhatkin metsäojat tuovat vesistöön merkittäviä määriä ravinteita.
Mitä sitten pitäisi tehdä?
Esimerkiksi typen osalta ojitettujen suometsien typpi-päästö on alle typpilaskeuman ja fosforipäästöt nousivat 500 tonnista vain 580 tonniin.
Tässä Härkösen linkissä kerrotaan vesien ruskettumisesta vain yksi syy, rikkipäästöt ovat laskeneet ja vesien noussut pH näkyy vesissä orgaanisen aineksen nousuna koko Euroopassa
Happosateethan kirkastivat vesiä Suomessakin kristallin kirkkaiksi.
Mitä pitäisi tehdä? Mutkia, pohjapatoja, säätöpatoja, kosteikkoja, pintavalutuskenttiä… Lisää jatkuvaa kasvatusta soveltuvissa metsäkohteissa sen aikaa kuin se toimii.
Riippuu mitä päästöä mitataan. Humusta vesistöön aika vähän tulee kaupungeista. Samoin fosforipäästöt on aika hyvin kurissa. Lääkejäämät ovat melkoinen ongelma. Niitä ei voi vielä poistaa puhdistamoilla.
Vähän aiheen viereen tämäkin, mutta onko vanhoille turvesoille perustettava aurinkopuisto kovin hyvä idea? Turpeen hajoaminen jatkuu kuten turvepelloissakin, metsittää ei voi ja vesi on kuitenkin pidettävä poissa ja johdettava jonnekin humuksineen kaikkineen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään