Härkönen ym. 2023 julkaisussa käsitellään tummumista eli liuenneen orgaanisen aineen käyttäytymistä tarkemmin. Kurjen kysymää asiaa ei sanota suoraan. Semmoinen käsitys kuitenkin näistä turvemaiden tutkimuksista jäänyt, että niin kauan kuin turvetta hajoaa, humusta liukenee veteen, ja etenee sen mukana vesistöihin, ellei sitä jossain vaiheessa pysäytetä.
Kappaleessa 3.4 puhutaan suojavyöhykkeistä. 20-30 metriä pidetään useimmiten riittävänä.
Härkönen, L.H., Lepistö, A., Sarkkola, S., Kortelainen, P., Räike, A. 2023. Reviewing peatland forestry: Implications and mitigation measures for freshwater ecosystem browning. Forest Ecology and Management 531, 120776.
Onhan myös turvetta kasvavilta luonnon soiltakin tulevat vedet ruskeita ja se ruskeus tullee, kun rahkasammalen juuret kuolevat, maatuvat ja hajoavat mikrobien vaikuksesta turpeeksi. Voi tietenkin tulla väriä myös turpeen hapettumisesta ojitetuilla soilla.
AJ:n edellisen sivun linkistä: Silva ry:n metsälaskurilla molempien metsiensä vesistöpäästöt.
Ensiksi tulee mieleen, onko Alikoiviston hakkuualue edes jonkin vesistön varrella tai rannalla, jolle riittää 10..20 m suojakaista sertien mukaan, Jos on kauempana, niin eihän sinne kilometrien päässä olevaan vesistöön mitään valumapäästöjä voi kaiken järjen mukaan mennä, kun vielä on kuivaa kangastakin. Ilman kauttako päästöt sinne Saaristomerelle joutuvat? Kyllä on taas jk- huijaus huipussaan.
Silva-laskuri on humpuukia eikä tietenkään ota huomioon esim. maapohjaa, joka on hiekkaa tai soraa eli vettä läpäisevää, josta vesistöön ei mene koskaan mitään päästöjä vaikka olisi lähellä vesistöä.
Tässä esimerkki sellaisesta paikasta. Mainostetaan jk-ta, vaikka se ei edes onnistu männyllä noilla hiekkakankailla eikä männyillä yleensäkään missään.
Olen kysynyt tätä joskus ennenkin, mutta en tainnut silloin saada vastausta. Mistä johtuu Pielisen veden tummuus? Minun ymmärtääkseni sen valuma-alueella ei ole erityisen paljon soita.
Nimenomaan Pohjois-Karjalan Pielisestä puhutaan. Soita toki on, mutta todella paljon on myös kuivempia maita, ja etenkin kun otetaan huomioon niiden suuret korkeuserot.
Taannoin televisio Uutisissa näytettiin talvivaarasta 2 putken päätä, josta toisesta tuli ihan ruskeaa vettä ja toisesta täysin kirkasta. Talvivaaran vesi oli tietysti se mistä tuli kirkasta ja se ruskea vesi oli suovettä joka kulki talvivaaran ohi. Missään vaiheessa tätä ei selitetty katsojille vaan saivat itse miettiä kumpi on kumpaa. Mitähän tavallinen kansalainen ajatteli kumpi on kumpaa?
Turvemaiden vesiohjeissa mainitaan, että turvemailla on puilla usein kaliumin puutetta, joka heikentää puiden kykyä käyttää turpeen hajotessa vapautuvia ravinteita hyväksi ja lisää niiden huuhtoutumista (fosfori ja typpi). Tätä voidaan estää tuhkalannoituksella.
Niin tuohon oli syynä ison puuston haihdutus, kun maapohja kuivuu syvemmältä. Ratkaisu tietenkin voi olla tuhkalannoitus, mutta myös kaikkien puiden poitaminen eli avohakkuu ja uudistaminen.
Avohakuussa ravinteikkaan ojitetun turvemaapohjan turpeen hajoaminen on vähäisempää kuin verrokki alueella eli myös turpeen kiintoaineiden (orgaaninen hiili) määrä vähenee ja samalla ravinne päästötkin.
Sain nämä ravinnepäästöt Niemiseltä 2 vuotta sitten,että kaikilta ojitetuilta suomailta fosforin päästöt olivat 580 tonni/v ja typen 8000 tn/v. Muutama vuosi sitten nuo lisääntyneet päästöt Luke ilmoitti 13 000 tn/v typpeä (vanha oletus oli 500 tn/v) ja 500 tn/v fosforia, ovatkin taas tarkistuneet. Tästähän tämä vanhojen ojitusalojen ravinnepäästöjen kauhistelu on lähtöisinkin ”saattavat olla moninkertaisia kuin mitä on luultu”.
Esimerkiksi typen osalta ojitettujen suometsien typpi-päästö on alle typpilaskeuman, niin missä ongelma?
Lisäksi Ojasen (ks linkki alla) mukaan karujen suo-ojitusalojen turve kasvaa lähes luonnon soiden tapaan eli siellä ei edes turve hajoa eikä sitten voi vesiä ruskistaa, jos se ruskeus on vain hajoamisesta johtuva.
Samassa linkissä ravinteikkailla suo-ojituksilla näkyy olevat useita tutkimuspisteita, jossa CO2-sidonta on jopa -5 tn/ha/v. Miksi näitä paikkoja ei tutkita ja vihjailla, että ojitusalueiden päästöt saattavat olla mitättömät.
On maantapa, että suomalainen metsätalous käy syylliseksi lähes mihin tahansa kielteiseksi koettuun asiaan. Tieteen ei silloin anneta turhaan häiritä tarkoitusperiä. Ei ole aivan yksi eikä kaksikaan kertaa, kun joku muu syy aiheuttaa aivan merkittäviä vahinkoja ympäristölle, mutta jostain kumman syystä suuria otsikoita ei silloin synny. Pieni uutinen paikallislehdessä riittää. Yksi esimerkki vaikkapa Jyväskylästä, missä kolmen kilometrin pituinen 250 mm paineviemäri poistetaan nyt järven pohjasta. Monelta on jo unohtunut tai mennyt kokonaan ohi viemäriputken poiston syy…
Avohakkuu voi toisaalta nostaa veden pintaa liikaa turvemaalla, jolloin päädytään kunnostusojitukseen josta tulee kulut ja vesistöpäästöt. Turvemaiden ongelmana on siis että välillä vettä on liikaa ja välillä liian vähän. Säätöpato auttaisi jos pinnanmuodot ja ojasto sallivat sellaisen.
Karut ojitusalueet kerryttävät turvetta, mutta ne jäävät metsänkasvatuksen ulkopuolelle pääosin. Nämä lienee huomioitu kasvihuonekaasujen raportoinnissa käytetyissä kertoimissa. Osa näistä voi siirtyä ennallistuessaan metsistä takaisin luokkaan kosteikot.
Jos turvemaiden maaperän hiilen hajotus on lähes yhtä suuri kuin niillä kasvavan puuston sidonta, voitaisiin yhtä hyvin polttaa turve suoraan eikä kierrättää puiksi. Vaikka ravinteita ei tulisi ojista vallan kohtuutonta määrää (etenkään maatalouden verrattuna!), tulee kuitenkin kiintoainetta ja humusta. Talvien lyhentyessä päästelyaika pitenee.
Ojasen poikkeavia havaintoja en osaa kommentoida. Linkitän kohta esseen jonka löysin eilen Ojaselta…
Neliraajajarrutuksen sijaan metsäalan tulee pyrkiä ympäristövaikutustensa tunnistamiseen ja vähentämiseen vai mitä?
Ei niitä metsätalouden vesistövaikutuksia kannata vähätellä. Ei taida olla vuottakaan kun tuli tutkimus että vanhatkin metsäojat tuovat vesistöön merkittäviä määriä ravinteita. Humusten virtaaminen vesistöön onkin tuttu ilmiö uusien ojien osalta.
Mitä tuohon paineviemäriin liittyy niin siitä kyllä tiedän jotain. Se poistetaan sen vuoksi koska uusi viemäri on vieressä. Tuo vanha paineviemäri on tasan yhden kerran vuotanut sekin rannassa. Vanha painevirmäri ei poisteta sen vuoksi että se vuotaisi vaan sen vuoksi ettei se vuoda. Sen käyttöikä ajallisesti on tulossa päätökseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään