Ei ole säännöstelty. Veden laatu on erinomainen. Kuormitusluokitus sen sijaan kohtalainen, ja sen syitä nyt haen. Kalankasvatus on toinen ja turvetuotanto toinen pistekuormittaja, ja hajakuormitus on alueella vähäistä.
Voisivat myös tutkia miten monta miljardia ympäristötukia on annettu maataloudelle ja mitä sillä on saatu aikaan. Meinaan, vesi.fi kartassa esim kaikki lounais-Suomen ojat ja joet hohtavat fosforista punaisina.
En ole tutkinut VEMALA-mallia tarkemmin mutta kyllä siellä täytyy olla oikeat mittaukset taustalla. Malli sitten ennustaa vaikka pitoisuushavaintojen ja virtaaman havaintojen perusteella kuormituksen koko vuodelle.
Konkreetinen esimerkki ruodittavaksi: taimikkoharvennuksissa huomasin naapuri metsistä alkavien lasku-ojien työntävän vettä käsitellyn tilan lasku-ojaan, joka ei enää vedä. Reuna eh-kuviot ovat alkaneet soistua, kasvavat sammalta pajua ja hiespusikkoa. Mk:n sivuilla tällaiseen yhteen ojaan ei tarvitsisi ilmoitustakaan. Ajatus on hakata ura 5m ojan viereen,poimia ojan päältä ylispuusto ja lopuksi laskeutusallas. Siitä jokeen jää n.40m vanhaa ojaa imeytyskentäksi.
Konkreettinen esimerkki kuinka myös ylistetyt vesiensuojelurakenteet toimivat. Ojat ovat ääriään myöten täynnä vettä ja soistuminen alkaa. Laskeutusallas toimii lirivesi aikana. Kevät- ja syystulvien aikana mönjä lähtee liikkeelle. Ei sitä pidättele edes 40 metrin perkaamaton ojanpätkä, jokeen menee että holahtaa. Kuinka mehtäukko ottaa kiinni veteen liikenneet ravinteet ?
Kevät- ja syystulvien aikana mönjä lähtee liikkeelle
Jos tuo 40 m perkaamaton oja on tasaisella rannalla ja tässä tapauksessa aika pieneltä valuma-alueelta tuleva vesimäärä, niin oja täyttyy ja tulva leviää laajalle alueelle eikä keväinen vesipatja vahingoita puustoa, kun kesäksi kuitenkin vesitaso laskee riitävästi maanpinnan alapuolelle. Hyvä olisi, jos vielä joen tulva nousisi rantaviivasta 100 m rantametsään, niin kaikki ravinteiset tulvavedet joen ja valuma-alueen jäisivät puuston ravinteiksi. Toimiva ratkaisu.
Lähijokeen tulee näitä pieniä ylihypättäviä puroja, joissa kevät tulvat nousevat ylös ojasta ja sateisina syksyinä myös, mutta talvella on vain pientä lirua. Ne laskevat suoraan jokeen ja vievät ojitusalueilta tulevat kiintoaineet ja ravinteet nyt suoraan jokeen. Mutta ne voitaiin kääntää tasaisella joen tulvarannalla kulkemaan joen vartta 50..100m päässä kaivamalla niille uusi uoma niin pitkälle joen vartta kuin pystyy ja kaikki tulvavesien ravinteet jäisivät rantametsille ravinteiksi. Ne olivat mojovia pienen noron varsia, joissa kuuset kasvavat suuriksi.
Tässä olisi yksi hyvä tapa puhdistaa vesistöjä, jota tietenkin rajoittaa se, että oja pitäisi kaivaa monen omistajan maiden läpi.
Puhutte ravinteista, joita muka olisi metsissä ja neuvoilla virtasvassa vedes, mitäs ravinteita sieltä muka voi lieta veteen Kertokaa paljonko on fosforia ja typpeä, en tiedä mutta veikkaan että ei juuri minkään vertaa. Laittakaa numerot pöytään, puhutaan asioista, joista ei tiedetä juuri mitään. Metsässä ei pahemmin ylimääräisiä ravinteita vedessä virtaile, kun niitä ei ole. Muta ei ole mitään ravinnetta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään