Poliitikkojen nopeat mielenvaihtelut ja yleinen syy-seuraussuhteen hämärtyminen sekä vastuuttomuus ovat suurin syy Suomen köyhtymiseen ja velkaantumiseen. Nyt olisi jollekin tutkijalle aihe selvittää, kuinka paljon Vapon ja yksityisten turvesoiden vesienhallintaan käytettiin kaikkiaan rahaa, ja kuinka nopeasti kaikki tämä jäi sitten tarpeettomaksi. Suomeen syntyi hylättyjen pumppaamojen ja pintavalutuskenttien saaristo. Pahaa pelkään, että vihreän siirtymän sähköntuotannossa ja -siirrossa syntyy vieläkin kalliimpaa romua.
Mitä varsin läheltä seurasin Vapon vesiensuojelurakentamista, niin ei ollut halpaa työtä. Muovihitsaajat rakensivat valtavia putkilinjastoja pumppaamolta sopivalle valutuskentälle. Pumppaamot oli verkkoaitojen sisällä naftanasuineen. Keväällä ja syksyllä dieselit pyörittivät agrikaatteja lähes yötä päivää. Eivät vain ehtineet kovin monta vuotta toimia, kun tältä alalta arvottiin matto alta. Nyt rakenteet on purettu, turvesoiden ojista on tullut normaaleja metsäojia.
Nostokoukulla vanhat tiedot puhdistusmenetelmistä.
Turvetta pitäisi nostaa vain sellaisilta soilta, jossa vedet voi johtaa jollekin alapuoliselle suurelle suolle, niin jo kosteikko toimii valutuskenttänä ja suokin monimuotoistuu.
Metsätalousalueella oleva Hukkajoki on vesien laadun mukaan parasta mahdollista, kun raakku ja tammukka siinä viihtyy erinomaisesti ja veden väri ei juuri poikkea tämän lähijoen väristä 29.9 2024 otettujen vesinäytteiden perusteella, vaikka lähijoen valuma alue on lähes kokonaan ojitettua.
Eihän Konneveden kuten Keski-Suomessa muutenkin monella valuma-alueella ole juurikaan yhtään ojitettua suota ja vielä veisialuekin on 2/3 osa valuma-alueesta. Mitenkä ravinnepäästöt typpi ja fosfori nyt niiltä maa-alueilta voivat kovin merkittäviä olla, kun jo laskeuma typellä on 2 kg/ha vesille, jonka maa-alueilla vielä puut käyttävät kasvuun.
Tunnustan, että on vanhat tiedot. Jo melkein neljä vuotta vanhat. Ilmeisesti kehitys on mennyt tuona aikana huimasti eteenpäin. Mutta kun ”pintavalutuskenttänä” on vieläkin useimmiten lampi tai järvi, purojen ja jokien kautta.
Pistäydyin juuri hiljakkoin turvetuotannosta poistetulla suolla…tai oikeastaan osittain käytöstä poistetulla. Paikallinen rajanaapurina oleva yksityinen jatkaa toimintaa ja olisi ostanut Neovankin alueen. Ei ollut kaupan.
Ihmettelin kovasti , kun varmuusvarastoksi kuvittelemaani aumaa oltiin hajottamassa levälleen.
Kaikki turvetuotannossa käytössä olleet putkistot poistetaan ja ojia pannaan tukkoon. On varmaa ,että tulevaisuudessa ylimääräinen vesi ja sen mukana irtoava humus päätyvät alapuoliseen vesistöön ,kun valutuskenttiä ei ole. Olisi ollut fiksumpaa edes käyttää suo loppuun , koska se sijaitsee 20 kilometrin etäisyydellä käyttöpaikasta ,joka alunperin suunniteltiin ”turvevetoiseksi” . Onneksi kyläläisille jäi mahtava kylätie , jonka harjuja leikattiin ,laaksoja tasattiin ja tie levitettiin mittoihin ,jotka mahdollistavat jopa kolmen rekka-auton ajamisen rinnakkain. Alemman vesistön äärellä ei välttämättä olla yhtä tyytyväisiä , kun kura karkaa ojia pitkin suoraan sinne.
Kummastuksen aiheet evät lopu tähän. Kuluneena kesänä huomattavasti kauempana sijaitsevilla soilla nostettiin turvetta ”putket punaisina” ja koneita näytti olevan töissä enemmän ,kun koskaan tähän mennessä.
No käy Kurki katsomassa vesi.fi Rautalampi Rastunsuo ja sieltä laskentapisteet (teema: ravinnekuormitus) joka lienee Neovan velvoitetarkkailua. Myös linkittämäni raportti näyttää että suolta valuu runsaasti fosforia, vaikkakin vähemmän kuin ennen. Kai luonnonhuuhtoumassa on huomioitu sateen mukana tuleva laskeuma myös. Millään muulla tuo Konneveden vihreä väri ei selity. Tyyrinvirran kalanviljelylaitoksen (Savon Taimen) kohdalta ei näytä valuvan päästöjä. Ennen aikaan kyllä valui myös sieltä, mutta toiminta ja rehut ovat kehittyneet.
Täsmälleen samat kokemukset kuin Suorittavalla. Kurjella on varmaan uusinta tietoa vesiensuojelusta, mutta tuo tieto on haaveilua ja utopiaa. Hyvin kaukana todellisuudesta.
”vesistöihin kohdistuvan ulkoisen ravinteiden hajakuormituksen kokonaisfosfori- (P) ja kokonaistyppikuormitusta (N) koskevat tiedot on saatu Suomen ympäristökeskuksessa kehitetystä WSFS-VEMALA-vesistömallijärjestelmästä. Malli kuvaa vesistöjen hydrologista kiertoa, ravinteiden kuormitusta vesistöön ja ravinteiden kulkeutumista ja pidättymistä vesistössä. VEMALA-mallista saadaan arvio kunkin vesimuodostuman ravinnekuormituksesta ja kuormituksen jakautumisesta luonnonhuuhtoumaan ja eri kuormituslähteisiin”
Onko Konnevesi säännöstelty järvi? Luokittelu menee käsittääkseni niin, että säännöstelty vesistö voi olla korkeintaan vihreää luokkaa oli vesi muuten minkälaista tahansa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään