Nyt sitten ennallistetuista soista tuli ongelma ja niiden päästöjä vesistöön pitäisi puhdistaa. Onko jossain päin Suomea niin vähän luonnon soita, että niitä pitäisi saada lisää, vaikka ojitettuna kasvavat hyvin metsää. Täällä soita oli 70% pinta-alasta ja näkymä ennen kuin tundralla. Nyt ojitettuna maisema on metsäistä.
Olen ehdottanut tuota ojitusalueiden vesien ohjaamista alempana oleville ojittamattomalle suolle kiintoaineiden päästöjen vähentämiseksi ja nyt vasta näen sen ensimmäistä kerta tutkijoidenkin mukaan sopivan siihen tarkoitukseen.
Ravinnekuormitus vesistöihin voi jäädä vähäiseksi, jos ennallistettavan ojitusalueen vedet purkautuvat ojittamattomalle suolle tai ne saadaan ohjattua sinne.
Kai aktiivisesti ennallistettavat kohteet valitaan ensisijaisesti niistä soista jotka eivät kasva hyvin puuta, eli ovat ravinteikkaita, runsaspäästöisiä, mutta ravinne-epätasapainoisia (puuttuu esim. kalium tai fosfori). Nämä ovat monesti monimuotoisuuden kannalta arvokkaita.
Kyllä hirvitti sunnuntaina katsoa erästä pohjois-savon jokea, kun voimakas virtaus oli muuttunut ruskeaksi ripuliksi. Pari päivää satoi tavallista enemmän ja ojat tulvi maajussien peltojen ravinteet vesistöön. Sama tietysti koskee metsien ojia.
Omilla mailla olisi muutama kosteikoin paikka, johon saisi kerrytettyä melko laajoilta alueilta valuma vesiä ennen jokea. Valitettavan vähän käytetty menetelmä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään