” jotta väestö saatiin pidettyä leivässä ja nostettua maan talous kasvu-uralle. ”
Heh! Metsäojituksen huippuvuosi oli -69 ja korjattavaa puuta saatiin ohituksen ansiosta vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Miten lienee talous lujittunut tai leipä levennyt kun ”hyöty” on saatu vasta kun yhteiskunta on jo agraarisuudesta poistunut. Kannattaisi joskus lukea historiaa. Heh!
Vanhimmat ojitukset työllisyystöinä on tehty jo 1860-luvulla nälkävuosien aikaan. Metsäojitusohjelmat alkoi 1950-luvulla. Työllisyys on toinen asia metsän lisäkasvun lisäksi joka on ollut hyödyntämässä kansantaloutta myös niissä.
Typpikuormaa vähentävä verrattuna mihin? Oikaisetko Kurki vähän, typpioksiduuli kai haihtuu pääasiassa ilmaan kuten hiilidioksidi? Verrattuna ojittamattomiin tai ennallistettuihin soihin ojitettu hyvin puuta kasvava suo voinee olla ihan kohtuullinen tai jopa hyvä ilmapäästöjen, hiilitaseen ja ravinteiden pidätyksen kannalta. Miinuspuolelle jää soiden monimuotoisuuden aleneminen ml. suolinnusto ja marjat. Sen lisäksi haitat vesistöille valunnan mukana kulkeutuvan humuksen ja kiintoaineen muodossa.
Yksi Hesarin lukija viittasi Simpelejärveen, joka on osa kuuluisaa Hiitolanjoen valuma-aluetta. On järven kunnostushanke meneillään. Katsoin kartasta että järven ympärillä on paljon peltoa, mutta jonkin verran myös ojitettuja soita luoteispuolella järveä. Kunnostushankkeen kuvauksessa ei mainita toimia soilla, vaikka kartan mukaan ojitettujen suoalueiden vedet valuvat kohti järveä jokivesien mukana.
Onko täällä ketään kellä olisi paikallistuntemusta Simpeleen alueelta? Millainen on metsän kasvu soilla, onko kunnostusojitettu, ja millainen on veden laatu joissa ja ojissa, jotka suuntaavat kohti Simpelejärveä? Onko soilla jo aiemmin tehty vesiensuojelun rakenteita ja siksi on jätetty ne alueet pois hankkeesta?
Mielenkiintoista. Rokuanjärvessä huomattavasti sinilevää ainoana Pohjois-Pohjanmaalla, johon ei laske yhtään ojaa. Järvi on Rokuan kansallispuistoa ja hiekkakankaiden ympäröimä.
Sisäinen kuormitusko?
Poikkeuksena on muutama runsasravinteinen järvi, joille tyypillisesti kertyy kesäisin sinilevää. Tällainen on Rokuanjärvi Vaalassa.
Rokuanjärvi on luontaisesti rehevä järvi. Sinileväongelma siellä on ollut kymmeniä vuosia. Järven rehevyyden aiheuttaa syvällä harjussa oleva ravinnerikas maakerros josta ravinteet tulevat järveen. Siellä on myös roskakalaa ja sisäinen kuormitus kova.
Golf-virran heikentyminen kyllä uutisoitiin näyttävästi, että jopa parin vuoden päästä se pysähtyy.
Uutinen on lytätty jo moneen kertaan. Nykyinen tilanne jäämerellä kertoo, että Golf-virran on oltava ennästymäisen vahva, kun Jäämeren reuna on ennätysmäisen kaukana, sillä siihen ei vaikuta aurinko eikä ilmasto, kun ollaan niin pohjoisessa.
Itämeren pohjasta taidettiin keskustella jo aiemmin. Ainakin osalla merialueesta sinilevien osasyy taitaa olla edelleen maatalouden kuormitus mataliin rannikkovesiin.
”Ennallistaminen on erityisen hyödyllistä vesistöille pitkällä aikavälillä silloin, kun ojitettu suo ennallistetaan vesiensuojelukosteikoksi. Edes hyvin intensiivisen metsätalouden kohteena olevalta alueelta ei välttämättä huuhtoudu vesistöihin lainkaan esimerkiksi fosforia silloin, kun vedet johdetaan vesistöön luonnontilaisen tai pitkään ennallistettuna olleen vesiensuojelukosteikon kautta.”
Mitä sillä on merkitystä, jos Pohjanmaalla jonkin pienen joen vesi on hiukan tummempaa tai vaaleampaa humuksen takia. Etelä-Suomessa joet on savisia kun niihin tulee valumavesiä pelloilta. Hoitakaa etelän vetelät vain omat nurkkanne ensin kuntoon. AJ voi lähteä kokeilemaan saapastelua suolla, jonka ojat on tukittu.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään