Semmoinen käsitys jostain jäänyt että suositusten mukaan tehty maanmuokkaus (huomioiden mm. sopiva muokkausmenetelmä, muokkaussuunta ja suojakaistat) ei oleellisesti vaikuta ravinteiden huuhtoutumiseen avohakkuualalta.
Voidaan ajatella että kantojen nosto on yksi muokkausmenetelmä muiden joukossa. Sen sijaan hakkuutähteiden ja kantojen korjuu vähentää tutkitusti ravinteiden huuhtoutumista vesiin.
Joka paikassa ravinteiden vesiin huuhtotumisen vaaraa ei ole . Kuivilla/kuivahkoillla kankailla ei ole yleensä ojia tai purojakaan tms. lähimaillakaan. Ja vesien ympärillä on suojakaistat jotka osaltaan estää valumia. Muokkausalueelle paras suojavaikutus saadaan yhdistämällä muokkaamaton kaista ja hakkaamatta jätettävä kaista ennen vesistöä.
Tomperi ihmetteli tuolla edellä, eikö minulla ole mielipidettä kun ketjussa on erilaista, jopa vastakkaista tietoa vesistöpäästöistä. Kyseessä ei ollut tuossa kohtaa oma arvioni, vaan viittasin toisten tutkijoiden tutkimustulokseen. Pyrin aina siihen että kuhunkin ketjuun syntyisi kokonaiskuva siitä mitä asiasta tieteessä tiedetään. Yleensä on niin että tutkimuksen tulos ei ole koskaan valmis, vaan jatkuvasti kehittyvä ja tarkentuva. Esimerkiksi poikkeava tai epävarma tieto saattaa pohjautua pieneen havaintoaineistoon, joka ei kata koko Suomea, kaikkia suotyyppejä tai käsittelyvaihtoehtoja.
Kuivahko kangas voi olla soistunut ja ojitettu. Lapissa yleinen kasvupaikka on soistunut kuivahko kangas.
Kangasmaiden muokkauskuvioiden alareunassakin on hyvin usein kaivettu oja josta humuksen ja ravinteiden matka kohti alapuolisia vesistöjä alkaa. Kaivurimuokkauksissa usein tehdään pisto suoraan vanhaan ojaan joka menee usein suoraan luonnonojaan, jokeen tai järveen.
Vesistöjen rehevöityminen on kumuloituvaa. Jossain vaiheessa alkaa sisäinen rehevöittävä kierto vesikasvillisuuden ja roskakalojen lisääntymisen myötä. Vesistö sitten rehevöityy entisen suuruisella kuormituksella entistä pahemmin.
Yritin tehdä yhteenvetoa tästä ketjusta HS:fiihin:
”Turvemaiden päästöistä on tietoa opinnäytteessä: Tiina Majalahti, Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden vesiensuojelun taso Parkanon, Kihniön ja Karvian alueella (2011). Myös Suoseuralla on tutkimuksesta hyviä yhteenvetoja.
Typpilaskeumaa tulee vesiin ojituksista riippumatta sadeveden mukana; sisävesiin ”sataa” typpeä noin 8000 tn/v. Luken tutkimusten mukaan typpipäästöjä tulee 5 milj.ha ojitusalueilta tuo sama 8000 tn/v, eli 1,6 kg/ha vuodessa. Typpikuorma ei yleensä ole turvemaalta olennaisesti suurempi kuin kivennäismaalta. Metsästä tai suolta valuva vesi sisältää yleensä vähemmän typpeä kuin sadevesi.
Fosforin huuhtoutuminen liittyy kiintoainekseen kuten maapartikkeleihin. Jos ne saadaan pidättymään ennen vesistöä, fosforikin pysyy suolla. Kunnostusojitus lisää valumavesien kiintoainesta. Sammaloitunutkin oja voi toimia riittävän hyvin, kun puusto haihduttaa. Luke on raportoinut että ennen ojittamattomia suometsiä on ojitettu noin 12000 ha viimeisen 10 vuoden aikana. (Korjattu jakson pituus.) Tämä olisi saatava loppumaan. Muistetaan kuitenkin, että fosfori- ja kiintoainespäästöt ovat maatalousmailta kertaluokkaa suurempia kuin metsistä.
Turvemailta tuleva humuskuormitus on rahkasammalien kasvuun liittyvä, osittain luonnollinen ilmiö, joka voi toisinaan olla luonnonsuolla samaa suuruusluokkaa kuin ojitetun suon tai turvetuotantoalueen päästö. Veteen liennutta humusta ei saada pysäytettyä vesiensuojelun rakentein ja vesien tummuminen on viime aikoina kiihtynyt.
Säädettävä putkipato voi auttaa: tulva-aikana saadaan nostettua vedenpintaa väliaikaisesti ylempänä valuma-alueella eikä anneta sen purkautua pysähtymättä vesistöön. Hidastusvaikutusta saadaan aikaan myös muotoilemalla ojastoa uudelleen luonnonmukaisemmaksi eli lisätään siihen mutkia.
Vesiensuojelun rakenteiden rakentaminen ja ylläpito tarvitsevat rahoitusta. Ne ovat kuitenkin ennallistamista hyödyllisimmillään tuottaessaan samanaikaisesti vesiensuojelun ja monimuotoisuuden kohenemista, joten toivotaan että varoja löytyisi.”
Linkistä: Viime vuosina on ilmestynyt tätä käsitystä haastavia tutkimuksia (Nieminen ym. 2017, 2018). Nykyisen tiedon valossa ojitusalueilta huuhtoutuu aikaa myöten enemmän typpeä, fosforia ja orgaanista hiiltä kuin ojittamattomilta soilta, vaikka ojitusalueilla ei olisi pitkään aikaan tehty mitään toimenpiteitä (Finér ym. 2020, Nieminen ym. 2020).
Tämän ketjun sivulla 3 käsitellään tätä (Nieminen ym. 2017, 2018) tutkimusta.
Sivulta 3 Kurjen postauksesta : Vaihdoin viestejä tutkijan (Nieminen) kanssa ja selvisi, että typpilaskeumaa ei ollut huomioitu tutkimuksessa.
Samoin sain selville, että kivennäismaametsien vesistövaikutus on 1,3..1,5 kg/ha typpeä, joka ei nyt paljon poikkea ojittettujen soiden päästöistä.
Luin koko ketjun läpi ja koetin tehdä siitä yhteenvetoa. En lähde kiistämään tutkijoiden viestiä, kun en tunne alan tutkimusta laajasti. Se lienee selvää että luonnonsoiden päästöjä ei vielä tunneta kovin hyvin ja kattavasti.
Kyllä nuo ojitettujen turvemaiden kiintoaineet pitää pysäyttää jo ojitusalueilla muotoilemalla ojitusalueen sarat ojilla jo erillisiksi altaiksi.
Metrin lumipatja antaa 100m vesipatjan sulaessaan. Ojitusalueiden ojien rajoittamat sarat pitää vain nostaa tasaisesti ojienreunolla 200, niin sade ja lumen sulamisvedet pysyvät aina saralla ja suodattuvat turpeen läpi sitten ojiin.
Pillareiden vetämät oja-aurat tekivät tällaisen ojavallin, mutta kaivurilla tehdyt ojitukset ei, sillä se täyden kauhan möykky ojan reunalla ei muodosta yhtenäistä vallia.
Lisäksi ojat pitää tehdä niin syviä, että ojissa on vettä enintään puolet ojan syvyydestä, jota vesien poisto-oja säätää. Tällöin ojissa veden virtaus jää pieneksi ja kiintoaines jää ojiin. Turpeesta tulee hyvä ojapato, sillä se ei veden virtauksessa syövy.
Martti Nurmi kirjoittaa Puruvesi-artikkelin kommenteissa:
”Turvemaiden ojitukset ovat suurin syy siihen, että metsätalous aiheuttaa Suomessa 14 prosenttia vesistöjen fosforikuormituksesta ja 12 prosenttia typpikuormituksesta. Kuormitus voi jatkua vuosikymmeniä uudisojituksen jälkeen. Myös orgaanisen aineen huuhtoutuminen voi lisääntyä, mikä näkyy vesien tummumisena.”
Ojitus siis todennäköisesti lisää typen ja fosforin huuhtoumaa, mutta kuinka paljon verrattuna luonnontilaiseen suohon? Linkin jutun taulukossa on tutkimuskirjallisuudesta poimittuja lukuja. Ahtiainen ja Huttunen (1999) arvioivat fosforin lisäkuormitukseksi 6 kiloa neliökilometrillä vuodessa ja typen lisäykseksi 130-240 kiloa.
”Ojitus siis lisää typen ja fosforin huuhtoumaa, mutta kuinka paljon verrattuna luonnontilaiseen suohon? Suoseura on koonnut vuonna 2020 tutkittua tietoa erilaisten turvemaiden maankäyttöjen vesistöpäästöistä otsikolla ”Ojittamattomien ja ojitettujen soiden vesistökuormitus”. Ahtiainen ja Huttunen (1999) arvioivat fosforin lisäkuormitukseksi 6 kiloa neliökilometrillä vuodessa ja typen lisäykseksi 130-240 kiloa.
Uutta tietoa ravinnepäästöistä on Luken nettisivustolla mm. artikkelissa ”Puuston järeytyminen ja turpeen hajoaminen lisäävät ojitettujen soiden vesistöpäästöjä”. Turvekerros kuivuu entistä syvemmältä kun puusto varttuu, ja vanhoilla ojitusalueilla turve on myös pitemmälle maatunutta. Nämä lisäävät typen päästöjä erityisesti paksuturpeisilla kohteilla. Fosfori voi puolestaan lähteä liikkeelle hienojakoisten maapartikkeleiden mukana matalaturpeisella kohteella, jossa ojat ulottuvat kivennäismaahan saakka. Ojitetuilla soilla on usein puutetta kaliumista, ja jos puusto ei sen vuoksi kasva hyvin, ravinteita ei pidäty vaan huuhtoutuu vesistöön.
Luken neuvoja turvemaiden vesistöpäästöjen estämiseksi: jätä karut suotyypit ja ojituksesta huolimatta avoimeksi jääneet (ravinne-epätasapainoiset) suot ennallistumaan tai ennallista ne; lannoita turvemaat kaliumilla tai tuhkalla; kasvata metsää jatkuvapeitteisenä.
Ojitetut turvemaat on luokiteltu kunnostusojituskelpoisiin ja kelvottomiin Tapion metsänhoidon suosituksissa. Kunnostusojitukset ovat edelleen tarpeen, jos metsä ei uudistu ilman avohakkuuta tai jos vesipinta on liian korkealla. Kunnostukset pitää kuitenkin tehdä vastuullisesti. Vesiensuojelurakenne voi olla esimerkiksi lintukosteikko, jossa sammakkoeläimetkin saavat takaisin kadottamaansa elintilaa.”
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään