Ei Ruotsinkaan metsissä paljoa ojia ole. Hakea saa. Ei siitä niin kauan ole kun Pohjois-Suomikin oli harvassa tiessä. Tännekin tuli tie vasta 80-luvulla. Jos Kanadan ja Venäjän metsissä olisi teitä niin olisiko kaikelle sille helposti saatavissa olevalle puulle enää käyttöä. Olisi puun hinta vielä matalampi. Miksi ihmeessä sinne sydänmaihin pitäisi vielä ojia tehdä kun hakkaamattomia metsiä on kankaillakin niin paljon ettei ikinä lopu.
En toki tarkoittanut että kanadalaisten tulisi ojittaa soitaan. Sen sijaan kivennäismaametsiä kyllä kannattaisi käyttää enemmän. Meidänkin metsäteollisuusyrityksemme voisivat laajentaa tuotantoa siellä – vaikka yhteisyrityksissä kanukkien kanssa. Olisi kyllä sillekin puulle käyttöä ja paikalliset metsätuhot vähenisivät.
Kyllä kaikki maapallon metsävarat tulisi ottaa käyttöön, kun pyristellään eroon fossiilisista raaka-aineista. Uusia istutusmetsiä pitäisi myös perustaa paljon. Jos tässä epäonnistutaan, tulee kuumat paikat myös meille, ja silloin ei se puun niukkuudesta johtuva hitusen korkeampi kantohinta enää kovin paljon lämmitäkään.
Kanadan metsiä käytetään paljon vähemmän kuin voitaisiin. Metsätuhot ovat suuret. Muuten metsäkuva riippuu siitä mihin päin Tomperi menee. Saman oloinen on metsäkuva kuin meillä, mutta outojakin juttuja tulee vastaan: mäkien päällä kasvaa vaahteraa ja alavilla mailla havupuita, siis päin vastoin kuin meillä. Itse olen nähnyt länsirannikon, Ontarion ja Quebecin metsiä.
Kanada on iso maa noin kplmekymmentä kertaa suurempi kuin Suomi ja sillä on jopa maayhteys jopa Tanskan kanssa niin ei sitä yks kaks tosiaan kanadaa tunne. Jos kävis vaikkapa vain maataloustuotteita siellä nauttimassa.
Kävis kertomassa että jos ne harjoittaisi samanlaista metsien käyttöä niin hiilinielu ongelmaa ei olisi ja Pohjoinen Jäämeri jäätyisi talvisin.
Tomperille vinkkiä Kanadaan. Jos haluaa mennä metsään, siellä on kesällä paljon verenimijöitä. Jos menee keväällä, niin kannattaa käydä nauttimassa ”pancake breakfast” vaahterametsässä mahlan juoksutusaikaan, ehkä maaliskuussa? Jos menee syksyllä, niin syyskuun alussa on ruska niin kuin meilläkin. Käynnin väärtejä: Niagaran putoukset, Quebec City, Vancouver Island ja Vancouverin kaupunki. Kalliovuoret tietenkin myös, sinne saakka en itse ole vielä päässyt.
Meidänkin metsäteollisuusyrityksemme voisivat laajentaa tuotantoa siellä – vaikka yhteisyrityksissä kanukkien kanssa. Olisi kyllä sillekin puulle käyttöä ja paikalliset metsätuhot vähenisivät.
Siinä kyllä kanukit ihmettelisivät, kun Kopran veljekset alkaisivat pistää sahoja ruotuun. Oli jännä lukea sitä, kuinka saivat tehottomat sahat järjestykseen.
Minäkin kävin kerran Kanadassa. Metsiin en ennättänyt. Pääkohde oli West Edmonton Mall, joka silloin 198o-luvulla oli maailman suurin ostoskeskus. Opittiinko jotain? En osaa sanoa yhdestä kohteesta, mutta lopulta rakennettiin myynniltään Pohjoismaiden suurin liikekeskus Jumbo. Niagara on kyllä käynnin arvoinen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään