Tuo A.J:n esiin tuoma sammaloitunut oja on luonnon omaa tuotantoa ja on myös toimintavarma. Viimeksi tosin se sai palstan kevytnimimerkeiltä täystyrmäyksen. Katsotaan nyt, onko vastaanotto vielä sama.
Ilman muuta Nostokoukku luonnonsuolle vedet. Ei nyt tarvihe sentään pikkuasioiden kanssa näperrellä. Kyllä ne ilmastopommit, jos sellaisia luonnonsoilla on, sijaitsevat Kanadassa ja Venäjällä. Lisäksi metsätuhoalueet: häpeällistä kun eivät ole keskittyneet paremmin puuntuotantoon, vaan antavat luonnonprosessien tuhota hyvät hiilinielut!
Nimetön17.2.2023, 20:59
Tutustuin hieman tähän Suoseuraan. Jäi vaikutelma, että ei ole mikään luonnonsuojelujärjestö? Tuo metaanin vapautuminen hapettomassa tilassa oli kyllä tuttu. Mietin vaan, että jos ojituksella ”pohjavesipinta” alenee 0,2…0,4m 3 metriä syvässä turpeessa, niin onko juurikaan merkitystä? Suon pinnan putoaminen poistaa tuon vähäisenkin eron. Ikävä kyllä väyliä vesistöihin tulva-aikana se ei poista.
Ps. Miten poistetaan pysyvästi rekisteröityminen tähän Metsälehteen? Olen hakenut konstia, mutta en ole löytänyt? Olen nähnyt hyviä ja vielä parempia tekstejä tällä palstalla, mutta eiköhän tämä ole nähty!?
Suoseura on suotutkijoiden ja muiden soiden kanssa tekemisissä olevien – eli myös siis turvetta käyttävien – yhdistys.
Jonas, ei kai tarvitse poistaa rekisteröitymistä… et vaan kirjoita etkä lue, niin se hoituu sillä. Olisi kuitenkin hyvä jos tänne kotiutuisi monipuolisesti eri tavoin ajattelevia kirjoittajia, ettei olisi liian yksituumaista touhua. Kyllä muutama kunnon luonnonsuojelijakin joukkoon mahtuu jos kestää sanailun.
Suomen ojitetut suot n. 5milj. ha kasvavat puuta n.20 milj.m3/v. Keskikasvu 4 m3/ha/v on ihan hyvä.
Hieman ihmettelen, mistä ”Kurki” vetelee noita tarkkoja tutkimustuloksiaan? Luulisin, että toisenlaisiakin löytyy, valintakysymys?
Suomen luonnon suot päästävät metaania ja typpioksiduulia Luken laskelmien mukaan n. +13,5 Mekv-tn/v ja suot ovat n. +9,5 Mekv-tonnon päästö vuodessa, kun huomioidaan CO2-sidonta -4,1 Mtn/v.
Ehdottomasti ojitusvesien puhdistamiseksi paras olisi valutuskenttä ojitusalueeseen suhteutettu alempana oleva luonnon suo, joka olisi sellainen vetinen suo, jolta metaanipäästöt ovat suuret. Luonnon soiden päästöjä ei raportoida.
On paljonkin kirjoitettu, kuinka ikiroudan sulaessa Siperian luonnontilaisista soista vapautuu valtavat määrät metaania, mutta Suomessa on oltu, kuin luonnonsoita ja niiden metaanipäästöjä ei olisi olemassakaan. Sen sijaan ojitetut suot on kerrottu olevan maamme suurin ilmasto-ongelma. Kyllähän tällaisen jälkeen alkaa uskottavuus koko ilmastoasiaan olla vakavasti koetuksella.
Luonnontilaisten soiden päästöjen ”unohtaminen” johtuu ilmeisesti siitä, että pitkässä juoksussa ne on arvioitu vakioksi eli tausta päästöksi. Ehkä tästä taustapäästöstä ei ole tarkkaa tietoa, mutta vaikka olisikin ja se esitettäisiin, niin mitä sitten? Vaikuttaisiko se jotenkin? Ehkä psykologinen vaikutus joihinkin.
Jos luonnontilaisten soiden päästöjen vähentäminen olisi järkevää, niin sitten niiden päästötkin olisi otettava huomioon.
Asiasta edelleenkään mitään ymmärtämättä,vähennetäänkö esim.ojitettujen soiden lasketuista päästöistä ”ojittamattomien soiden päästöt” eli mikä on ollut se lähtötaso ennen ojitusta?
Miksi tiedepaneeli IPCC tai poliitikot ovat päätyneet jättämään luonnonsuot kasvihuonekaasujen raportoinnin ulkopuolelle? Ainakin kaksi syytä on.
1. Raportoidaan vain ihmisperäisiä eikä luonnon omia päästöjä, koska niihin emme voi vaikuttaa. Raportoinnilla pyritään ohjaamaan ihmistoimintaa. Ihmisperäisiksi lasketaan suoran kulutuksen kuten lämmityksen lisäksi sellaiset maa-alueet joita ihminen hoitaa, kuten viljelykset ja ojitukset.
2. Luonnonsoiden raportointi olisi epätarkkaa, koska tutkimustietoa ei ole tarpeeksi kaikilta alueilta vaikka Suomesta periaatteessa olisikin. Suomenkin osalta virhemarginaali on ehkä aika iso, koska isoille eri suotyyppien pinta-aloille jouduttaisiin käyttämään keskimääräisiä arvoja. Myös vesistöjen päästöt ovat raportoinnin ulkopuolella tutkimustiedon puutteen vuoksi.
Kohta 2 pätee muutenkin ihmisperäisiin maaperän päästöihin: alueellinen ja ajallinen vaihtelu on suurta. LULUCF-asetus pitäisi ehkä neuvotella uudelta pohjalta 2030 jälkeistä aikaa ajatellen – niin että käytettäisiin kohtuullisen tarkasti mitattavia tunnuksia kuten runkopuun kasvua. Tuntuu epäreilulta, jos mikä tahansa maa joutuisi maksamaan EU:lle sakkomaksuja sellaisen laskelman perusteella, jonka virhe voi olla useita prosentteja puoleen tai toiseen. Varsinkin kun maamme on jo päättänyt pyrkiä hiilineutraaliksi 2035 mennessä.
Ranelle vastaus: ei vähennetä eikä lisätä historiallisia muutoksia eli ei mennä rajapinnan yli luonnonsoiden puolelle. Raportoidaan vain ne päästöt jotka tulevat nyt hoidetuilta alueilta.
Kyllä.Näitä nimimerkkejä jotka kirjoittelevat intensiivisesti muutaman viikon ja poistuvat näyttävästi kun oma missio ei saavuta suurta myötätuntoa on ollut ennenkin.
Helpointa kai on kun poistat salasanan automaattisesta kirjautumisesta jolloin kirjautuminen vaatii enemmän päättäväisyyttä.Joonakselle sen verran respektiä että tämä suon ja petojen ystävä poromies oli ihan virkistävä kehitelmä.Tervetuloa uudella nimimerkillä takaisin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään