Se olisi hyvä jos keksittäisiin metsäojitettujen turvemaiden ojavesien humuksen poistoon jokin keino, niin ne voisivat puhdistaa vielä nykyistäkin paremmin sadevettä joka kulkee suon läpi.
Vedenottamoilla humuksen poistoa tehdään käytännössä niin että humus paakkuunnutetaan isommiksi hiukkasiksi jotka voidaan sitten erottaa vedestä suodattamalla tai laskeuttamalla. Tuossa opinnäytetyössä on kokeiltu tuhkan käyttöä apuna tässä.
Nykyiset ojitusalueiden ns. vesiensuojelurakenteet eivät kyllä pysäytä yhtään mitään. Millainen pitää rakenteen olla, että se pysäyttää veteen liuenneet ravinteet? Mitä eroa on kiintoaineella ja humuksella? Jos vesi on happamuuden takia kirkasta, veden täytyy olla todella hapanta. Niin hapanta, että siinä ei elä eikä edes lahoa mikään.
Reseltä on tainnut mennä ihan ohi keskustelu, jota olemme aiemmin käyneet tässä samassa ketjussa nimimerkin Kurki johdolla. Kurki kysyi asiasta suoraan suotutkijalta mutta hänellä ei ollut ihan kaikkea tietoa eli luonnontilaisten soiden valunnan tieto puuttui.
Suo ja metsä siis pidättää sadevedestä ravinteita, minkä takia ulos menevä vesi on usein puhtaampaa kuin se vesi joka sataa suoraan vesistöihin (sadanta). Yksi kurssikaverini teki opinnäytetyön Joensuun metsätieteellisessä sadeveden koostumuksesta ja miten se muuttuu mennessään metsässä puiden latvuksen läpi.
Tuosta esityksestä humus näkyy: s. 13-14: metsäojitettu suo vastaa humuskuormitukseltaan luonnonsuota. Muistetaan kuitenkin että kyseessä on etujärjestön lobbausmateriaali.
Jos tuo turveinfo ja nimim. Kurki nyt kuitenkin jätetään väliin, olen onnistunut ohittamaan toistaiseksi nuo molemmat lukukokemukset. Jos oikea lähde löytyisi niin kiva.
Oletuksella että pointti on edelleen: suon läpi järveen menevä sadevesi on puhtaampaa kuin sadevesi suoraan järveen
Luken tutkimusten (mm. Mika Nieminen) mukaan menee siis näin typen osalta. Tutkimuksen mukaan typpipäästöjä tulee 5 milj.ha ojitusalueilta 8000 tn/v, joka on 1,6 kg/ha/v. Ilmasta tuleva typpilaskeuma on eteläisessä Suomessa 3 – 4 kg/ha/v eli ojitusalueet puhdistavat typpeä. Tämä tuntuu loogiselta tulokselta ottaen huomioon, että puut ja muut kasvit tarvitsevat ojitetulla suolla kasvuunsa paljon typpeä.
Lisäksi kasvillisuuden läpi kulku vähentää ainakin pienhiukkasia kuten nokea.
Fosforista sanotaan että sen huuhtoutuminen liittyy kiintoaineksen huuhtoutumiseen, eli jos kiintoaines saadaan pidättymään ennen vesistöä, niin fosforikin pysyy paikallaan. Kiintoainesta kunnostusojitus todennäköisesti lisää valumavesissä verrattuna siihen että vesi kulkisi luonnontilaisen suon läpi. Kiintoaineen ja typen suhteen auttavat laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät.
Edellisessä linkissä puhutaan siis humuksesta ja väitetään että sen pitoisuudet voivat olla samaa luokkaa luonnonsuolla ja ojitetulla valumavesissä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään