Keskustelut Metsänhoito Metsätalouden vesistövaikutukset

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 376)
  • Husq165R

    Jos mittarina on vaikka ympäristömyrkkyjen määrä niin varmaan on vielä hyvät vedet. Suurin ongelma on rehevöityminen ja sen aiheuttaa lähinnä typpi ja fosfori. Ne tulee pelloilta ja metsistä.

    Limoittuminen, levien lisääntyminen, särkikalojen lisääntyminen, ruovikoiden lisääntyminen rannoilla, näkösyvyyden pieneneminen jne. Ongelma yhdistetään usein pieniin ja mataliin järviin.

    Nuo samat merkit on jokaisen Pielisellä kalastavan tiedossa. Pielinen on kooltaan 100km x 10 km, ei pienimmästä päästä Suomen järvistä. Veden syvyyskin on helposti laajoilla alueilla 20-30m, syvimmillään 60m.

    EDIT jälkeenpäin. Tieto ympäristömyrkkyjen määrästä ei ollut tiedossani.

    Nostokoukku

    Kemiallinen tila on huono Ympäristökeskuksen mukaan. Siinä mitatataan juuri ympäristömyrkkyjä, kuten elohopea, muut raskasmetallit ja palonestoaineet.

    Tomperi

    Kyllä siinä ulkomaalaiset iovat ihmeissään kun hehkutettaan puhtaista vesistä ja heille se tarkoittaa veden kirkkautta, turisteille. Entä siten tämä elohopea pitoisuus kaloissa?  Mikä lie tilanne ojittamattomissa vesistöissä.  Kävin kerran karjalassa jos toisenkin Karjalassavenäjän puolella, vesi oli kirkasta. näkösyvyys useita metriä.  Jälkeenpäin katselin karttaa, ainakin kaksi kolme osaa järven umpärillä olevista maista oli turvesoita, karuja turvesoita koska olivat puuttomia.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Rukopiikki

    Äskettäinhän tässäkin lehdessä oli juttua siitä kuinka Suomen vedet ovat tummuneet. Tummuminen on omasta mielestä ollut suurinta nyt 2000 luvun puolella. Kiintoainesta tuli paljon jo 70-luvulla. Tuo vesienlaatu kartta ei kerro ihan koko totuutta ja perustuu hyvin vähäiseen havaintomäärään. Jos kaikkia suomen järviä säännöllisesti inventoitas niin ei taitaisi mistään riittää semmosta henkilöstöä. Eikä siinä huomioida kertyneitä kiintoaineksia jotka ovat jo pilanneet rannat ja pohjat. Vesi oli koillismaallakin ennen hyvin kirkasta mutta nykyään selvästi tummemmat vedet. Sama isossa osassa lappia. Pohjois-Pohjanmaallakin ne vedet jotka oli luonnostaan hieman tummempia ovat tummuneet selvästi enemmän. Ruotsissa voi käydä katselemassa kirkkaita vesiä ja Venäjän puolella myös.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vesien tummuminen johtuu osaksi happamoitumisen vähenemisestä – happamat eli sairaat vesistöt olivat joskus hyvinkin kirkkaita.

    Ihan kaikkea ei ehditä seurata, mutta olen ymmärtänyt että ihan jokaiselle vesistölle on kyllä laadittu luokitus tai ainakin tavoitteena on laatia. Näin saadaan tunnistettua ja kartoitettua ne joita kannattaisi sitten mahdollisesti koettaa jotenkin ennallistaa.

    Rukopiikki

    Kyllä se tummuminen ihan kiintoaineksista tulee ja etupäässä metsäojituksilta siellä missä maataloutta ei ole. Hapan luonnontilainen suolampikin voi olla vedeltään kirkas. Ei se mitenkään sairas ole.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiintoaineksista ja ravinteista sanotaan, että ne saataisiin pääosin vesiensuojelurakenteiden avulla pysäytettyä normaalitiloissa – ei ehkä kevättulvan tai sulan talven aikaan, kun vesi on korkealla. Varsinainen tummumisongelman hankalasti ratkaistava syy on kai muualla, eli veteen liuenneissa humusaineissa.

    Visakallo Visakallo

    Ainakin meilläpäin on hyvin tummavetisiä metsälampia, joihin ei johda lainkaan ojia.

    Metsuri motokuski

    Niinhän ne Anneli varmaan voitaisiin kunhan joku niitä altaita huoltaisi. Nythän ne kaivetaan ja jätetään täyttymään. Kukaan ei taida tyhjentää koskaan.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 376)