Sain lukea noin kolmekymmentä vuotta sitten monisteen tutkimustuloksista jotka Vapo oli tenyt. Harmittaa jälkeenpäin että lupasin etten sitä kopioi.
Yläreunassa luki salainen ei julkinen
Vapon tutkimuksen loppupäätelmä oli että allashommalla voidaan turvetuontato aloilta tulevia päästöjä vähentää käyttämä ferrosulffaattia, pelkillä alaltailla ei ollut mitään vaikutusta.
Ja senhän voi todeta jopa Erkkikin joka ei todellakaan totea mitään, ota altaaseen tulevasta vedestä näyte ja tutkituta se altaasta lähtevällä niin …. Tunnetko jonkun noista henkilöistä joille vois sanoa että esitelkää mittaustuloksia ja turhat löpinät ja politiikka pois.
Joku päivä sitten Silvan iso herra kehui suomen metsiä ja kertoi että saksa on hävittänyt metsänsä että ikäänkuin ois metsätön maa. kuitenkin Saksan metsävarat ovat lähes kaksinkertaiset Suomen metsävaroihin verrattuna. Täytynee lukea tarkemmin myöhemmin, samanlasita löpinää vissiin kuin selkeytysaltaiden markkinointi, näyttivät kuin koneeella liejjut otetaan pois pumppaalla kauss pusikkoon ilmateitse…. sama se patojen värkkääminen ojiin menee tasolle höpöhöpö, ei toimi kuin teoriassa ja silloinkin merkityksetöntä…
Täytyy seurata ko organisaatiota ei valjennut pikaisella selaamisella.
Organisation vuosibudjetti 131 000 tuhatta euroa ja kaksi työntekijää. Poliittisiin päättäjiin vaikuttaminen…. no joo järjestää tilaisuuksia ja kuuntelijat maksaa kustannukset hienoja luentoja hienoissa paikoissa… voi toimiakkin.
” Maj ja Tor Nesslingin Säätiö sekä Koneen Säätiö vastaavat kumpikin 50 % osuudella rahoituksesta.”
En tunne ferrosulfaatin hyötyjä metsäojituksilla mutta nuo seminaarissa esiintyneet varmasti tuntevat. Semmoiseen käsitykseen olen jäänyt että ojitusalueiden päästöt olisivat hallittavissa nykyisin keinoin ja jos avuksi otetaan vielä laajemmin jatkuvapeitteinen vaihtoehto. Kaikista hankalimpia kohteita voidaan myös ennallistaa, myös turvepeltoja, mikäli kyseistä kohdetta ei tarvita viljelyyn.
Ongelmaksi jäävät edelleen kevättulvien aikaiset ylivalumat. Juuri luin Suoseuran sivuilta, että niihin vaikuttavat eniten lumen sulamisen aikaiset säät ja sateet, ei niinkään paljon se onko alue ojitettu vai ei.
Kyseessä taitaa olla sama hahmo, jonka kirjoitusten perusteella vesistö vaikutuksiin tähtäävät toimensa vaihtelevat viikoittain. Välillä kosteikkoja on tullut rakenneltua 7, välillä ei yhtään (purettu).
Tekemisiä tarpeetonta edes yrittää ruotia, kun jo kirjoitukset on inspiraatio pohjaisia, mitä milloinkin sattuu tulemaan. Pääasia kuitenkin on, että pääsee kehumaan vaikka sitten olemattomilla askareilla.
Siksi kannattanee lähteä tuosta ongelmien kieltäminen -kohdasta. Tosin tuossa tapauksessa AJ:n taktiikka taitaa olla aika lähellä totuutta.
Niin kuin Leena hyvin tiedät, tehtyä ei saa tekemättömäksi. Tehdyt kosteikot on ja pysyy, yksi uusi on suunnitteilla. Minkälaista luontotyötä siltä Leenalta itseltään sattuu milloinkin tulemaan?
Leenan on ilmeisesti vaikea ymmärtää, että samalla omistajalla on hyvään kasvuun ja tuottoon viritettyjä metsiä, mutta samaan aikaan myös useita luontokohteita.
Ainakin minulle on jäänyt epäselväksi, mikä on Leenan motiivi olla tällä palstalla. Kun toiset keskustelevat, Leena saattaa heittää väliin vain jotakin nimimerkkiä arvostelevan ja paikkansapitämättömän kommentin. Keskusteluksi sitä ei voi parhaalla tahdollakaan nimittää. Jos Leenan tarkoitus on täällä edistää jotain asiaa, esiintymistyylinsä on siihen mahdollisimman huono.
Mitä hyötyä on kokeilla Metsäsilvan laskuria jos parametrit ovat virheelliset, siis puuttellisiin mittauksiin perustavia, ovat kyllä suuntaa antavia en sitä kiellä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.