Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden rakenteelliset ongelmat.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 97)
  • Metsätalouden rakenteelliset ongelmat.

    Metsätaloudella on näköpiirissä monenlaisia ristiriitaisia haasteita, jotka on jotenkin ratkaistava. Mm. isot puunkäyttäjät ostavat halukkaasti puut ja tekevät mielellään myös kaikki tarvittavat metsänhoitotyöt puolestasi, mutta ne eivät halua olla omistajina – mistä se kertoo?

    Se kertoo mm. metsätalouden rakenteellisista ongelmista.

    Metsänomistus on liian pirstoutunutta ja omistus siirtyy yhä kauemmaksi omatoimisesta tekemisestä ja osaamisesta.

    Metsänomistajien ikärakenne on aivan väärä. Omistuksen tulisi siirtyä huomattavasti aiemmin nuoremmille. Tämän ongelman helpottamiseksi sukupolvenvaihdokset tulisi voida tehdä tallaisella ylisukupolvisessa toiminnassa mahdollisimman helpoksi.

    Metsätalouden polttavin taloudellinen ongelma on metsänhoidon investointien pitkä, ylisukupolvinenkin tuloutumisaika, joka karuissa olosuhteissa voi olla jopa monta sukupolvea.

    Kun näin on, perintöverotuksella ei misään nimessä pitäisi edistää tilojen pirstoutumista ja sen vuoksi tehtäviä ”liikahakkuita”. Tämän pitkän investointien tuloutumisen takia olisi oleellisen tärkeää, että  metsätaloudesta veroa kerättäisiin vain ja vain silloin, kun tuloja syntyy. Jopa kymmeniä vuosia ennen tulojen syntymistä kerättävät verot ovat kannattavuuden näkökulmasta tuhoisia, eivätkä edistä metsätalouteen investoimista ja puustopääoman kartuttamista.

     

     

  • Reima Muristo

    Maatalous ja metsätalous liittyvät hyvinkin yhteen, sama ministeriö, sama mukamas etujärjestö mtk.
    Mtk on kuin kusi sukassa tämän hiilinielun kanssa. Peltoja raivataan edelleen ja velvoitteet siirtyvät suoraan metsänomistajien maksettavaksi. Täysin järjettömällä tuella pidetään pellot viljelykäytössä vaikka tuottavuus on täyttä kuraa. Vuokrapeltojen osuus on lähes 40%, on seurausta tuesta, pelto jää edelleen viljelykäytöön vaikka omistaja on lopettanut. Jäädään loisimaan vuokratuloilla joka on palkitsevampaa kuin pellon metsitys. Tämänkin tukimuodon kustannamme me metsänomistajat, sama ministeriö eli sama kustannuspaikka.

    Rane

    ” Jäädään loisimaan vuokratuloilla joka on palkitsevampaa kuin pellon metsitys.”

    Nämä ”Loisijat” eivät siis ole maanviljelijöitä vaan palkansaajia ja eläkeläisiä.Gruppa taas pihalla kuin käytetty vessanpönttö?

    Puuki

    Katovuodet ei rajoitu vain Suomeen. Siksi(kin) maataloutta pitää olla omasta takaa.

    Kaikki hyvät pellot kannattaa nyt pitää viljelyksessä. Pettuleipä on huonoa sulamaan.

    Nostokoukku

    Sitä olen ihmetellyt, että miten jollekkin suuryhtiön keulakuvalle on aina ollut kannattavaa maksaa kymmenien miljoonien optiot, kultaiset kädenpuristukset ja ennenaikaiset eläkkeet, dollarin kurssista huolimatta. Sen sijaan työmiehen pieniin palkankorotuksiin ei koskaan ole ollut varaa, aina ollaan siirtämässä tehtaita ulkomaille ja toimintaa muuten lopettamassa. Näkyikö viime vuoden lakot metsäyhtiöiden tuloksenteossa?

    Puuki

    Jatkuvastihan mm.  paperimiesten palkat on nousseet mutta puun hinta ei . Metsäpää on muutenkin aina jäänyt mopen osilla palkan jakotilaisuuksissa suhteessa tehdaspäähän.

    A.Jalkanen

    Eikö paperimiehet ja ahtaajat olekin saaneet korotuksia, koneyrittäjätkin, joskin pienempiä. Ainut osallinen, joka ei ole saanut vastaavia korotuksia, on alkutuottaja eli puuntuottaja. Voisiko haluttomuus tehdä tarpeellisia taimikonhoitoja ajoissa liittyä jotenkin tähän? Paras perustelu verotuksen muuttamiseen olisi mielestäni pitkä valmistusaika, jona aikana puuntuotanto pitäisi verottaa vain yhden kerran: myytäessä se teollisuudelle.

    Rane

    Gruppien vatsat on Lidlin tuotteilla treenattu niin teräskuntoon että pettuleipä sulaa vaivatta.

    Takaisinveto: Lidl vetää takaisin Vemondo-dippikastiketta | Makuja | MTV Uutiset

    Nostokoukku

    Niin ovat optiot, osingot ja puuteollisuuden lopputuotteiden hinnatkin. Olisiko metsänomistajien etujärjästöllä sormet pelissä puun hintakehityksessä, tai lähinnä ei ole ollut. Olen aina ollut sitä mieltä, että palkkani saa olla 5 euroa päivä, jos tulen toimeen 4,8 eurolla päivä.

    Visakallo

    Jos Reima ihan tarkkoja ollaan, YYA-sopimus ja maataloustuet eivät ole Kekkosen keksintöjä.

    Kokoomuslainen presidentti Juho Kusti Paasikivi valtuutti  pääministeri Mauno Pekkalan (SKDL) allekirjoittamaan vuonna 1948 Suomen puolesta YYA-sopimuksen.

    Maataloustukien alku ulottuu myös paljon ennen Kekkosen aikaa, eli vuoteen 1919.

    Puuki

    Visakallo eläpäs sotke hyvää tarinaa. Kun kepu saadaan syylliseksi jotenkin,niin tosiasiat saa väistyä. avot, niin se on.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 97)