Teollisuuden lobbarit ja trollit ovat jälleen pauhaamassa ettei ilmaisen puun tuotanto loppuisi. Hallinon ylläpitämiä taimikauppoja ja metsänmuokkausta maksamalla ja lopuksi harvennusten jälkeen on juurituhoinen puusto lahottuu sekin on lahjoitettava sellun tuotantoon.   Ruotsiin ja  taajamiin muuttaneet metsänomistajat ovat nyt eläkeläisiä ja lapset eivät ole pakotetut ilmaista puuta  myymään.   UPM – tutkimus on  hyvinkin kuin pukki kaalimaan vartijana.  Kimpassa voi myydä puita ilman yhteismetsääkin ja pitää hinnan ylhäällä sanella hakkuutavan.

Anneli: ”Eli poistetaan perintövero kokonaan Ruotsin tapaan. Samantien joutaa pois myös lahjavero.

Jos metsätalouden kannattavuus paranee, metsä on houkuttelevampi sijoituskohde, puun kasvatukseen panostetaan enemmän, puuta tulee enemmän markkinoille ja verottaja saa omansa kerrannaisvaikutusten kautta.”

Metsä on Suomessa sijoituskohteena jo nyt ylikuumentunut. Kannattavuuden mahdollinen parantuminen nostaa metsätilan hintaa, mikä syö kannattavuuden. Toisaalta ilmaiseksi saatu perintömetsä tuskin lisää metsän arvostusta. Saajalle se on vain metsää, jota voi hoitaa tuottoa hakien tai omistaja voi sairaanhoitajan palkalla elää kuten ennenkin ja unohtaa metsän. En siis näe yhteyttä siinä, että tällainen lisäisi aktiivisuutta, jolloin valtio saisi menetetyt perintöverot takaisin. Toki metsätalouden harjoittamisen kannalta muutos olisi järkevä.

Tällä hetkellä hakkuita ei voi lisätä, ellei puuston kasvu parane. Ja parantuminenkin tapahtuu hitaasti hyvän hoidon myötä eli puukauppojen verotulojen kasvu voi tapahtua hitaasti. Tässä velkaantumistilanteessa tarvitaan vaihtoehdot menetetyille veroille.

Kivirannan artikkelissa oli kaksi erikoisuutta, mitkä ovat aiheen kannalta aivan keskeisiä asioita.

733 miljoonaa ei ole merkittävä asia? Johan paljon pienemmätkin budjetointiväännöt ovat ongelmia.

Toinen oli laskelma siitä, miten luovutusvoittoverotus kompensoisi perintöverot. Tämä perustui täysin hatusta temmattuun esimerkkiin, joka voisi toteutua tai sitten ei. Oma arvaukseni toteutumisen todennäköisyydelle on selvästi alle 50%.

Noin kevyellä pohjalla ei muutoksia voi tehdä, huomattavasti parempaa analyysiä tarvitaan.

Metsä on erityistapaus   säännellyn puun hinnan ja hitaan kasvun takia.   Vapaa markkinatalous ei määritä puun hintaa kuten on huomattu vuosikymmenten aikana,  ja kiertoajat on pitkiä, yli sukupolven kestäviä.  Siksi perintövero olisi hyvin perusteltua poistaa. Perintöveron maksaja maksaa myös puun myyntiveron joskus jopa kahteen kertaan verotetusta puusta jossa perintövero on jo ainakin 3. vero.

Mutta mikään vero ei poistu, kun uusia on suunnitteilla.  Al-verokanta noussee 25 %:iin ja muita veroja voi tulla myös.  Metsien myyntihintoja on nostanut varsinkin metsävähennys joka on ollut suurin veroale metsäpuolella.

Kasvukeskusten ulkopuolelta onkin maksettu taloista yleensä  ylimääräistä , kun niiden talojen hinnat on laskeneet.   Verotus on epätasa-arvoista.  Oikein isot firmat ei juuri veroja maksa (Esim. Kojamon vuokrafirma) .   Ei ainakaan samoja %:ja kuin yksityiset pienomistajat.