Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 430)
  • Metsätalouden kannattavuus

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

  • Visakallo

    Tuo teoriametsänhoito onkin todella hyvä ilmaisu!

    Jatkossa voisikin olla:

    Metsätalous ja Teoriametsätalous.

    Metsänhoitaja ja Teoriametsänhoitaja.

    Metsäasiantuntija ja Teoriametsäasiantuntija.

    Metsuri ja Teoriametsuri.

    Metsänomistaja ja Teoriametsänomistaja.

    Metsäsuunnitelma ja Teoriametsäsuunnitelma.

    Timppa

    Niinpä

    Onhan Miehiä ja Talousmiehiä

    ennen oli Kyljyksiä ja Talouskyljyksiä tai

    Siikoja ja Taloussiikoja (särkiä)

    jalostaisin Visan titteleitä lisäämällä eteen sanan Talous siis tyyliin

    Talousteoriametsätalous

    tai Talousteoriametsäasiantuntija

    Puuki

    Ei esim. erilaisista mh-teorioista ole mitään haittaa, jos ne toimii suunnilleen kuten on alunperin oletettu.    Hyvä teoria tukee käytäntöä, jos se pelittää luonnossakin eikä vain suunnitelmissa.

    mehtäukko

    Mo joka on alunperin ottanut asioista selvää ja osaa ne käytännössä toteuttaa, on aika varmoilla sarallaan. Liiasta tulvasta sekoittuu epävarmalla pää ja tietämättömyydestä viedään kuin pässiä narusta.

    Talousteoreetikot sotkeutuvat ja sokeutuvat palvomaan numeroitaan, odottamaan oletuksia ja luulottelemaan, kunnes eivät olekaan varmoja mistään. Eräät alat vaativat prosentin kymmenyksiä ja pilkkomisia. Metsätaloudessa epävarmuustekijät tasaavat toisiaan, laskipa vaikka kuinka ”haluttuun ” suuntaan.

    Puuki

    Niinhän se voi monelle käydä,kun joku ”arvovaltainen taho” selostaa jonkin teorian olevan jokin  uusi normi, on helposti viepäin vallassa , jos ei itse hallitse laskemista tai ota muuten selvää niistä.

    A.Jalkanen

    Onko kyseessä suunnitelmatalous vai markkinatalous? Vanhempi väki muistaa että ennen oli sellainenkin kuin ”Talouskoulu”.

    Jovain

    Tuskin jää arvailujen varaan kun yhteiskunnassa mitataan institutionaalista etuutta yhteiseksi hyväksi.

    Anton Chigurh

    Kun minä lannoitutan hehtaarin, jolla kasvaa tuhat (1000) runkoa, joiden kasvuvaippa on 10 neliömetriä kullakin rungolla ja lustonohuus 2 millimetriä, niin se hehtaari kasvaa ennen lannoitusta 20 kiintoa vuodessa. Lannoituksen jälkeen kasvu pompsahtaa neljään millimetriin kuudeksi vuodeksi. Lannoituskulu vuotta kohti on muutaman kympin. Korko riittää minulle.

    Viime suvena lannoitutin 47 hehtaaria, 2 prosenttia pohjois-savon lannoitusalasta.

    Tolopainen

    Talouskoulussa opetettiin ruuanlaittoa. Ei siellä ollut tuntiakaan talousoppia.  Ilmeiseti poliitikot olivat aiemmin käyneet tuon talouskoulun. Sittemmin heiltä on otettu valuuttapolitiikka pois näpeistä ja vielä pitäisi ottaa valtion budjettikin, velkaantuminen ei muuten lopu. Äänestämällä ei valita koskaan hyviä johtajia.

    Visakallo

    Anton teki investoinnin hyvään aikaan. Tulevana kesänä lannoitteiden hinnat ovatkin pompsahtaneet aivan uusiin lukemiin ja niiden saatavuuskin voi olla epävarmaa.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 430)