› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 41 42 43

  • Metsätalouden kannattavuus

    Lähetetty: 1.11.2021, 09:13

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen 20.3.2023, 21:42

    Kyllä, juuri noin kuin Puuki ehdotti: puurakennuksen pykääjä voisi saada hiilinielukompensaatiota pysyvän hiilivaraston perustamisesta.

    alentaa metsätalouden kansantaloudellista ylijäämää

    Tätä pohditaan toisaalla. Olisiko takana ajatus, että jos ei tehdä metsiin ”ylimääräisiä” investointeja vaikkapa uudistamiseen, nämä resurssit ohjautuvat jonnekin toisaalle, jossa ne tuottavat enemmän hyötyä kansantaloudelle. Mikä takaa että näin käy; voi ne rahat mennä kansantaloudellisesti metsään verrattuna huonompaankin tarkoitukseen, kuten vaikka etelänmatkoihin.

    Tätä voisi kysyä suoraan sylttytehtaalta eli Olli Tahvoselta.

    A.Jalkanen 23.3.2023, 10:45

    Vihreiden metsäpolitiikka -ketjussa sivuttiin jalostusarvoa ja sen nostoa. Se ei ole ihan yksinkertainen analysoitava. Kuten aiemmin kerroin, laskin tilastoiduilla Kiinaan myytyjen sellun ja sahatavaran hinnoilla, että metsänomistajalta ostetusta ja jalostetusta puukuutiometristä tuli viejälle suunnilleen saman verran vientirahaa molemmista, 100 euroa per m3 vuonna 2021. Periaatteessa kuitupuusta ei siis kannattanut maksaa lisää.

    Sahatavaran hinta oli 200 euroa/m3 ja sellun hinta 600 euroa/tn. Raaka-aineen menekki huomioitiin ja sen keskihinta per m3. Tässä ei huomioitu mitenkään käytetyn energian tai työpanoksen määrää tai muita raaka-aineita. Ei myöskään energian hintaa, jonka teollisuus sai puun poltosta tai sahaaja sivujakeistaan, mutta ne jossain määrin kumoavat toisensa, jos verrataan jalostavan yrityksen tuloja (sellun ja sahatavaran myyjää). Tämä yksinkertaistettu laskelma on kuitenkin vain suuntaa-antava.

    Tuotepaletti on tietenkin paljon laajempi. Olisi hyvä jos joku vaikka Metsälehti tekisi tutkivaa journalismia asiasta: mikä on teollisuuden puustamaksukyky kuidulle ja tukille, kun huomioidaan jalostavan teollisuuden tuotepaletti?

    Teollisuus ei ota tähän kantaa. Mielestäni se voisi jotenkin perustella erityisesti kuidun heikkoa hintakehitystä: onko siihen perusteita ja mitä ne ovat? Mikäli on perusteita johdettuna tuotteiden hinnoista, silloin jalostusastetta olisi syytä nostaa. Kuitupuusta tehdään ehkä liian halpoja tuotteita, jos sen hinta ei pysy kustannusten ja inflaation tahdissa? Ovatko teollisuuden voitot pysyneet samana aikana samalla tasolla reaalisesti? Metsäteollisuus on syklinen ala; mikä silloin on ”oikea” raaka-aineen hinta? Paljon on kysymyksiä, vähän vastauksia.

    Gla 23.3.2023, 12:04

    ”Olisi hyvä jos joku vaikka Metsälehti tekisi tutkivaa journalismia asiasta: mikä on teollisuuden puustamaksukyky kuidulle ja tukille, kun huomioidaan jalostavan teollisuuden tuotepaletti?”

    Toiveet on nyt korkealla, kun lehteen alkoi kirjoittaa muuan tutkija. Mutta kuten tuota jalostusastettakin tarkastelit, kovin yksinkertainen asia sekään ei ole. Sitäkin kiinnostavampi.

    A.Jalkanen 23.3.2023, 12:07

    Gla. Metsälehden osaavalle toimitukselle pitää ehdottaa aiheita joita ei ole vielä tarpeeksi käsitelty. Minä olen vain vierailemassa.

    Gla 23.3.2023, 15:07

    Mikä olikaan Planterin otsikko, jossa näitä käsiteltiin?

    R.Ranta 23.3.2023, 16:23

    Sinulla AJ on omituisia vertailuja metsäuudistamisesta etelänmatkoihin. Vertaat pääomalle tuoton etsimistä kulutukseen.

    Minäkin olen usein kuullut, että metsää kannattaa edelleen kasvattaa pienelläkin tuotolla ennemmin kun laittaa hakkuutulo uuteen autoon jne.

    Jos taloudellinen  ajattelu on tuollaisissa kantimissa, niin sana tutkija joutuu omituiseen valoon.

    Tahvonen sai jo Metla aikanaan metsäammattilaisten vihat, kun tuli heidän ikiomalle hiekkalaatikolle, jossa oli kehitetty todella omaperäinen ekonomia. Perustuslakivaliokuntakin oli saatu uskomaan, että ilman muuta metsänomistajan edun mukaista on ennemmin otaa 60.000 euroa kuin 400.000 euroa ja 40-vuotia uusi metsä.

    Iso osa metsäammattikunnasta ei koskaan kykene ylittämään tätä rimaa.

     

    Visakallo 23.3.2023, 16:41

    ”Iso osa metsäammattikunnasta ei koskaan kykene ylittämään tätä rimaa.”

    Oletko sinä R.Ranta tehnyt sen?

    A.Jalkanen 23.3.2023, 17:05

    Tuossa vertailussa oli RR kyse kansantaloudellisesta ylijäämästä eikä metsän uudistamisesta. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä teet talousosaamisestani vähillä tiedoilla. Hyväksyn kyllä sen että metsänuudistamiseen ja muuhunkaan toimintaan metsissä ei kannata yli-investoida. En kuitenkaan tarvitse tähän laskelmia vaan pärjään maalaisjärjellä, koulutuksella ja Tapion metsänhoidon suosituksilla.

    En tiedä kannattaako esimerkkejä talouteen muuten ottaa enää 30 – 40 vuoden takaa pinta-alaverojen ajalta, vaan puhutaan mieluummin ihan nykypäivästä ja nykyisistä laeista.

    reservuaari-indeksi 23.3.2023, 17:16

    Niin. EOS:a myöskään miten m:kästä otsikosta kesk:-lu on jos talouden kannattavuus perustuu seur.:aanlaskelmaan. Jos 10 € sijoituksella saa 10 € takaisin niin tuotto-% on tasansata.

    Mutta on:han se niin kin, että kirjoittaa pitää ja keskust-:lla jos näppäimi:stö on kunnossa!

    ♥ Kerttu

    Visakallo 24.3.2023, 20:57

    Mikä näkemys Kertulla on siitä, miten metsätalouden kannattavuutta saadaan parannettua?

Esillä 10 vastausta, 411 - 420 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 41 42 43