› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 40 41 42 43

  • Metsätalouden kannattavuus

    Lähetetty: 1.11.2021, 09:13

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Tomperi 1.3.2023, 20:38

    Ohjeistuksessa kuinka kannattaa ja pitää hoitaa metsiä hyvin, ajetaan ja ainoastaan ajetaan metsäteollisuuden etuja ja niiden omistajien etuja jotka omistavat metsäteollisuuden.  Se aika meni 70 luvulla ohi jolloinka se oli vielä koko kansan etu. Nyt se ei ole enää sitä.

    Visakallo 1.3.2023, 22:24

    Kyllä minä ainakin olen käsittänyt niin, että kaikkein eniten metsänomistajille annetaan nyt ohjeita siitä, miten metsät parhaiten varastoisivat ja nielisivät muiden tuottamaa hiiltä. On jo alkanut tuntua siltä, että kaikkien muiden etu onkin tärkeämpi kuin metsänomistajan ja metsäteollisuuden etu.

    Jovain 3.3.2023, 11:07

    Pääomakadosta ja rakenteellisen edun puutteesta se on tavan metsänomistajalla, ei taida riittää enää pääelinkeinoksi, sivuelinkeinona vielä menee. Kovin on vähenemään päin metsänomistajat, joilla puukauppa, korjuu (moto) ja metsien hoito toteutuu omista lähtökohdista. Mieluummin maksetaan palveluista ja onhan se alan liikevaihdon tai tuoton kannalta (puunhinta) huono asia. Metsäomaisuus ja siihen liittyvä yrittäjyys menee hyvää vauhtia uusjakoon. Metsänomistajalla on vielä laskutettavaa -puu, mutta sekin on kierrätettävää ja kierrätetään monen ”tukun” kautta, niin kuin yhteiskunnassa on tapana. Puujalassa riittää laskutettavaa.

    A.Jalkanen 3.3.2023, 12:05

    Tämä on aivan luonnollinen kehityskulku, kun metsänomistajista varmaan puolet asuu jo kaupungeissa ja elanto tulee pääosin muualta.

    Jovain 4.3.2023, 09:26

    Näin se menee sopimusyhteiskunnassa, jossa alkutuottaja ei ole edes neuvotteleva osapuoli. On tarkoituhakuista ja keskittämiseen tähtäävää politiikkaa kaupunkeihin, jossa maaseutua voidaan pitää huonona maaseutuna, jos ei elätä kymmentä kaupunkilaista. Yhteiskuntahyvää on haettu ja haetaan alkutuotannosta, siinä on vaan se huono puoli, että sillä alkutuottajalla jää luu käteen.

    Yhteiskunta voi hyvin, niin ainakin väitetään. Tiedä sitten mitä on ”vieraalla” pääomalla eläminen, kun velkapääomakaan ei riitä. Punapääoma ottaa sieltä mistä saadaan, tässä tapauksessa alkutuotannosta. Maataloudessa mennään vielä niillä rajoilla, omilla pääomilla ja tuotantotiloilla, mutta metsätalous alkaa olla kypsää, ”kansallistettua” omaisuutta.

    Perko 4.3.2023, 12:48

    Metsäntuottavuuteen ovat vaikuttaneet neuvonnan ja ahertajien myyntiin olematon koulutus ja alkutuotannon edunvalvonnan puute. Siitä seurannut helppo huijaus, ay:n  kiristyksellä siirtyi metsänviennin hyöty heille kymmeniä kertoja. Käytännössä ~ 200- 400 ha kuitupuun metsäntuotto kokonaan tarvitaan paperimiehen palkkaan kuukaudessa. Suhde on räikeä! Teollisuuden tuotekehitys on ollut jälkeen jäänyttä ja myyty puolivalmista pulkkia hyvällä katteella, parempaankin olis ollut mahdollisuus. Alkutuotantoon sillä ei ole ollut nostetta.

    6.3.  21:16   Tekstiilikuitujen korvaus puulla  ei muuta puun kantohintaa.  Korvattava puuvilla tuotetaan myös suurten konsernien sortohinnalla eikä riitä edes ruokarahaksi puuvillan keräilijöille.  Puukuidut aiheuttaa lisää nälkää ja ihmisten  vaelluksia.  Puun polttolämmityksessä on hyödyllinen ja  vähäinen haitta kohdistuu öljy-yhtiöiden  haltijoihin eikä  aiheuta lisää laajaa nälkiintymistä.

    Kamppailu hiilinieluista ja suojelusta ovat osaksi hämäystä jotta ”katse pallosta irtoaa”.
    Tärkein on myynnin koulutus jolla näyttää lukuina selkeä tuottavuus eikä ainoastaan avo- tai jk:n vertailusta ja koneiden temppuiluja. Myynnin avustajista ei ole ollut apua ja sitä entistä hapatusta jopa huijareita.
    Pitää avata lailla avoin kaupankäyntioikeus myyjälle määrittää myyntihinta, poistaa monikertaisenverotuksen virheet. Palauttaa täydellinen omistusoikeus, jolla voi määrittää vieraseläinten pidon maillaan. Nämä teesit on naulattava tuleville edustajille päähän selkeänä! Laittakaa lisää korjattavaa edustajallenne.

    Nostokoukku 4.3.2023, 13:04

    Erään puuteollisuusyrityksen pääjohtajan vuosiansio oli 5,5 miljoonaa vuodessa. Aika pitkä pino siihenkin menee. 120 paperimiehen palkat yhdelle miehelle…..

    Visakallo 4.3.2023, 15:42

    Eipä ole suuri ja mahtava Paperiliittokaan enää entisensä. Alkaa vähitellen muuttua nimensä mukaiseksi:

    https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/dfa7f6c3-6146-4edc-a11c-e1ec7c45a68b

    A.Jalkanen 9.3.2023, 12:00

    Verde-lehti kirjoittaa metsänomistajien tavoitteista omistukselleen. Lisäksi kompensaatiokaupasta, josta on mahdollista saada tuloja puun myynnin sijasta.

    http://www.verdelehti.fi/2023/03/09/metsien-hiilensidonta-ja-luonnosta-huolehtiminen-etenevat-jos-euroja-on-tarjolla

    Kommentoin, odottaa hyväksyntää:

    Kompensaatiokauppaa olisi ehdottomasti edistettävä, jotta yritysten ja yksityisten maksuhalukkuutta saataisiin kanavoitua suojelualueiden perustamiseen ja hiilinielujen lisäämiseen. Mahdollisuuksia on jo, muun muassa Luonnonperintösäätiön ja metsänhoitoyhdistysten hiilikaupan kautta. Pelisääntöjen kanssa pitää tosiaan olla tarkkana. Esimerkiksi soiden ennallistaminen on paljon varmemmalla pohjalla, jos se markkinoidaan monimuotoisuuden kohentamisen eikä ilmastopäästöjen pienentämisen avulla.

    Väitteeseen ”teollisuus tarvitsee taloudellisia kannustimia”: ehkä riittäisi jos kuluttajat tekisivät valistuneempia ostopäätöksiä. Teollisuushan tekee sitä mitä kuluttaja ostaa. Suora teollisuuden ohjailu verotuksen ja lisämaksujen kautta voi tuottaa yllättäviä ei-toivottuja sivuvaikutuksia, kuten kasvavaa raakapuun vientiä, mikä ei oikein edistä jalostusarvon noston tavoitetta. Muitakin keinoja on, esimerkiksi puurakenteisten asuinalueiden kaavoitus ja biotuotteiden tuotekehityksen tukeminen.

    Väitteeseen ”tarvittaisiin tullimaksu EU:n ulkopuolelta tuleville puutuotteille”: hiilitulli ei ole aivan aukoton järjestelmä. Metsäteollisuuden kehittyminen sellaisilla alihyödynnetyillä runsaiden metsävarojen alueilla kuin Kanada ja Venäjä vähentäisi siellä metsätuhoja, toisin sanoen lisäisi hiilinieluja. Kasvu voidaan toteuttaa kestävästi, niin että myöskään monimuotoisuus ei vaarannu. Vaatii kyllä laajaa infrastruktuurin rakentamista ja osaamisen parantamista. Ei ole perusteltua estää puutuotteiden tuontia näiltä alueilta.

    Puuki 9.3.2023, 12:10

    Puun tuonti Venäjältä taisi jo pääosin loppua muista syistä .

    Kompensaatiokauppaan pitäisi lisätä puun käyttö rakentamiseen. Tukkipuun lisäkasvu lisää myös pitkäaikasia puuvarastoja.  Bioraaka-aineen kompensaatiovaikutus on myös tärkeä mutta heikommin perusteltavissa joillekin piireille.

    Esim. SE on tehnyt sopimuksen Polestarin kanssa akkujen hiilen korvaamisesta ligniinipohjaisella biohiilellä.  Vähentää fossiilista alkuperää olevien tuoteiden tarvetta ja käyttöä.    Puun myynnin kannattavuuteen sillä lienee vähän tai ei ollenkaan vaikutusta.

     

Esillä 10 vastausta, 401 - 410 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 40 41 42 43