Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 430)
  • Metsätalouden kannattavuus

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

  • A.Jalkanen

    Timo P:n ajatuksia voi lukea kirjojen ja oman blogin lisäksi Arvometsän blogista. Timo ajattelee selkeästi. On niitä harvoja metsäntutkijoita, jotka ovat jo virassa ollessaan ottaneet kantaa eikä vasta eläkkeellä.

    https://blogs.uef.fi/forest-issues/

    TTL

    Visakallo, ”tuottotukihan” (vrt. edellä) olisi kaikille Suomen metsille vain alle kaksi miljardia vuodessa tuossa muodossa ;)!

    Jos asia nähdään tärkeäksi, niin mitä on 500 euroa vuodessa jokaiselta täysi-ikäiseltä!

    ”Esitys” ei ole nyt 100% vakavasti heitetty, mutta jos hiilensidontaa jostain syystä halutaan nopeuttaa, niin ei tuo kaukana ole.

    TTL

    Kiitos linkistä A.J.!

    Puuki

    Pukkalan ajatus että kuitupuuta ei kannata kasvattaa on hyvä. Viljelemällä istutuksin sitä ei kannata kasvattaa.  Ilmaiseksi luontaisesti tulevat kuitupuut (kuten nopeakasvuinen koivu) kannattaa paremmin. Maailman pelastaminen Suomen hillivarastoja lisäämällä kuulostaa sen sijaan utopistiselta ajatukselta.   Siihen ei riittäsi vaikka Suomen metsien hiilivarasto 3 x :stuisi.

    A.Jalkanen

    Aivan oikein Puuki: ilmaiseksi syntyneitä puita kannattaa kasvattaa. Tästäkin itsestään selvältä tuntuvasta asiasta Timo on muistuttanut.

    Perko

    Monia temppuja ja kokeiluja tutkimuksin jopa pakotteita  on parannella mo:n  saamaa tuloa.  ”Näillä lakeuksilla” on  rajansa millä menetelmillä kykenee tuottavuuden kohentamaan järkevin kustannuksin.   Jäljelle jää ainut puunhinta jolla voi oikaista  taloudellisen tuottavuuden .  Mikäli sitä ei  korjata niin kaikki muu tarpominen ja karsiminen on turhaa.   Se korjaantuu vain  myyjän hinnan määrityksellä! 

    Kiitokset Annelille avauksesta ja  TTL :lle  mainiosta  Eestin puumarkkinakatsauksesta.   Nyt vaalien alla tarvitsee herätellä poliitikot.  Miten ehdokkaat  selvittävät suojelu/nielu lamautuksella  verokertymänkadon joka hakkaamattomalta ha:lta.

    PS . Tomperi,   tuota  edunvalvontaa lojaalisuutta maksajille olen täällä esittänyt  ja siitäkin sain  heikon palautteen.

    Teemu keskisarja kysyy Aarre lehden kolumnissa:

    Perko
    Panu

    Pukkala on Arvometsä Oy:n kautta mukana jatkuvan kasvatuksen bisneksessä. Hänen, kuten monen muunkin, kirjoitukset jatkuvasta kasvatuksesta muistuttavat enemmän uskonnollista saarnaa kuin aitoa halua punnita eri menetelmien hyviä ja huonoja puolia.

    Kuten blogeista selviää Pukkalalla on kokemusta jatkuvasta kasvatuksesta muutaman vuoden ajalta. Kuvat hänen jk-käsitellyistä metsistään muistuttavat normaalisti harvennettuja jaksollisen kasvatuksen metsiä: samankokoista mäntyä ja kehuskelua kuinka alle nousee kuusen taimia. Me kaikki olemme nähneet riesaksi asti kuusialikasvosta männiköissämme. Siitä on vielä aika pitkä matka onnistuneeseen jatkuvaan kasvatukseen.

    Perko

    Eestin  yksityismetsien huutokauppasivut: Timper. ee    . Googlettamalla löytyy.  Meillähän  on noita maksettuja avustajia ja tarkastajia joilla on viisautta jakaa niin tekisivät tai ostaisivat valmiin  ohjelmanlisenssin.   Myyntiin pitää ”tampata” jatkuvasti!  Se on tuottavinta metsänhoitoa.

    15:20

    Panu;      jk-käsitellyistä metsistään muistuttavat normaalisti harvennettuja jaksollisen kasvatuksen metsiä.  Millaista se Panun mielestä tulisi olla?   70 vuotta  käsitellyt tasapäisenä kuin neuvojatkaan  ja metsät eivät käänny yhessä yössä kerralla toiseen moodiin.   Avohoidon jälkeen ”saarnaaja” näytti pyllistäen  kuin toisesta uskosta hakkasi  kuokalla paikkaa johon  taimi piti tampata.   Jk – seuraajat ovat luopuneet siitä uskosta.  Kiertoajan pidennys koettelee erityiseen paljaaksi hakkaajia.   Mikäli propsin  ja tukin hintaero jatkuu niin  €- tuotto-optimi myyntihetki   ei siedä paljon pidennyksiä . Puuki  sie näppärästi  ratkaiset  kolmella tai viijellä muuttujalla milloin ”Oger on kypsää”.   Ota % ja se P/E luku käyttöön.

    Viikonlopun pähkinäksi:  Ajat autolla  2 km -matkan, ensimmäisen km  60 nopeutta,  kuinka lujaa pitää toinen km ajaa jotta keskinopeus olisi 120 km /h ?

    Jovain

    Pystykaupassakin on maksettu jk puusta yli avohintojen ja korjuu ei ole miinusmerkkinen. Se siitä, tuskin Puukin jaksollisen paremmuutta esitetyillä laskelmilla voidaan osoittaa?

    Kompensaatiomarkkina hiilen sitomiseksi on outo. Metsän kiertoajan pidentäminen ehdotetaan kytkettäväksi suojeluun. Eiköhän kiertoajan pidentäminen kuulu ihan normaaliin metsänhoitoon. Lisää tuottoa ja lisää metsän hiilinielua. Jos hiilinielusta maksetaan, se on ylimääräistä, mutta tuskin kuitenkaan sillä perusteella jk metsänhoitoa voidaan kytkeä suojeluun?

    Mm. näistä asioista kerrotaan Timo Pukkalan julkitulossa, ei vaan kuvia, myös kuusen alikasvoksista.

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 430)