› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 37 38 39 … 41 42 43

  • Metsätalouden kannattavuus

    Lähetetty: 1.11.2021, 09:13

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo 23.2.2023, 11:29

    Asia on juuri niin kuin Puuki kirjotti. JK-laskelmat eivät ole rehellisiä.

    Perko 23.2.2023, 12:01

    On se   outoa kun toisille vain numerot valehtelee.  Visa  julkaise  nuo havainnot  niillä  voi olla  monenlaisia vaikutuksia  jopa  maailmankaikkeuden ymmärrykseen.

    Perko 23.2.2023, 15:16

    Tuossa miun ”tuloilmoituksessani” ei ollut otettu huomioon sitä Puukin pelkäämää jk hinnanalennusta. Luvut ovat saldosta eivätkä mielikuvituksen jatketta. Myyjän  olis hyvä oppia  sanomaan puulleen hinta eikä nyökytellä kanan lailla. Luokitukset hinnassa ovat huijausta koska ne puut ovat  samanlaisia I  ja II luokassa .  Havaitsin myös   hakkaajilla  puutetta  optimi  tuottavuus kokoluokissa toimimisessa kuin myös  tiheysvaatimuksissa jk hakkuulla.   Vakuuttivat olevan koulutettuja    jk  käsittelyyn.   Hakkuu onnistui mainiosti !

    Puukille siitä laho-hylkäyksesttä . Muutama vuosi sitten havaitsin samaa. Olivat yöllä pätkineet ja lahottaneet  pölkyt kun joissain oli sahauksen liisteröimää ruskeaa kuorta pöllin päässä. Tarkisti  kirveellä olivat ihan kovaa puuta. joissain oli nopeakasvuista  joita terä oli repinyt niin niitäkin oli heitetty lahopinoon. Se yöllä tako ei  sovi osaamattomille.

    Jovain 23.2.2023, 20:58

    Voihan metsänhoitoa verrata vaikka 60 vuoden kiertoon. Eroja saadaan ja vaikutusta on, minkälaisella puustopääomalla metsää kasvatetaan, minkälaista puuta ja minkä hintaista puuta kasvatetaan. Hoitokustannuksilla on myös vaikutusta. Voidaan jatkaa useamman kierron ajan, jos puusto ja kasvupotentiaali säilyy. Tähän ei ole estettä ja tuskin kannattaa pelotella, kokemustietoa peitteisestä metsän kasvatuksesta on. Saadaan hyvillä kavumailla tuplat uudistamisessa ja metsän hoidossa, niin väitän, myös tuotossa ja aina voidaan metsä uudistaa, jos sen tarpeessa on.

    A.Jalkanen 23.2.2023, 21:34

    Perko: Luokitukset hinnassa ovat huijausta koska ne puut ovat  samanlaisia I  ja II luokassa .  Havaitsin myös   hakkaajilla  puutetta  optimi  tuottavuus kokoluokissa toimimisessa kuin myös  tiheysvaatimuksissa jk hakkuulla.

    Jovain: Saadaan hyvillä kavumailla tuplat uudistamisessa ja metsän hoidossa

    Jovainin tuplista ei ole vielä näyttöä.

    Yleensä kannattavuuslaskelmissa oletetaan, että jiikossa saa päätehakkuuhinnan sijaan harvennushinnan. Tähän tilanteeseen on vaikea saada parannusta, ellei sitten juurikin noilta jiikoohon erikoistuneilta konekuskeilta, jotka ehkä keikkoja saadakseen hinnoittelevat työn myyjälle ystävällisesti?

    Perko alkaa päästä jo asiaan! Ilmeisesti ei ole aina osattu valita oikein poistuvia puita ja niiden määrää.

    Jovain 23.2.2023, 22:59

    Niin väitetään korkeammista korjuun kustannuksista ja alemmasta puun hinnasta. Ne ovat väittämiä, sillä peitteisessä metsänhoidossa tuotetaan  pääasiassa tukkia ja niistä maksetaan, niin myös korjuussa. Tuplien puolelle kallistuu myös Arvometsän esimerkissä. Säästyy viljelyn ja hoidon, vielä nuoren metsän hoidon kustannuksista. Tuplista voidaan puhua, sillä varttuneiden metsien hoitovaste on merkittävä. Myös kauppatavalla on merkitystä, on metsänomistajia, jotka tekevät vain toimituskauppaa (hankintakauppa).

    jees h-valta 24.2.2023, 07:25

    Ehkäpä siihen hankintakauppaan saattaa liittyä joitain kulujakin jos arvon Jovain niitä tuossa kohtaa laskee mukaan lainkaan.

    Tomperi 24.2.2023, 08:32

    Ketjun alotus otsikko on virheellinen, Eihän ainakaan viitteen mukaan juttu käsittele kannattavuutta millään tavoin vaan suhtaumista kannattavuuteen.

    Tarkoituksellistako?

    A.Jalkanen 24.2.2023, 08:59

    Ei otsikolla ole tarkoitus rajata keskustelua: tähän ketjuun saa kirjoitella mitä vaan kannattavuuteen liittyvää. Miten suhtautuu ja miten mittaa sitä. Opiksi muille ja opiksi itselle.

    Aloituksen viite ei ole paras mahdollinen mutta kuvaa hyvin meidän metsänomistajien joukkoa eli meissä on suuria eroja siinä miten suhtaudumme asiaan. Suhtautumiseen vaikuttanee se kuinka paljon asiasta tietää eli mitä mahdollisuuksia on. Kun on tietoa on mahdollista sitten käyttää eri menetelmiä.

    Sijoitetun pääoman tuotto olisi aivan mainio jos kaikki vaikuttavat tekijät olisi helppo saada numeroiksi joka vuosi. Esimerkiksi itse en juuri nyt osaa kertoa tuota omalta metsätilaltani. En tiedä paljonko puuta on ja paljonko kasvaa. Ehkä pitäisi vilkaista onko metsaan.fi päässyt paremmin kartalle. Myös metsäsuunnitelma on mutta vain paperiversio käytössä. Mhy:n järjestelmä ehkä tietäisi vastauksen jos viitisisi katsoa sieltä.

    Tärkeintä on kuitenkin se että hoitaa työt ajallaan ja siitä olen koettanut huolehtia. Olen havainnut nyt sen että hieman keskikokoista suurempikaan metsätila ei tarjoa kunnon hakkuumahdollisuuksia: kun päätehakkuut on aloitettu varovaisina niin nyt ensiharvennusten pinta-alat ovat liian pienet kannattavasti toteutettaviksi. Tilanne korjautuu kyllä myöhemmin kun on tehty isoja päätehakkuita.

    Tapion ohjeissa on mainittu eri menetelmät mitä voi käyttää jos on tiedot metsästä olemassa.

    Puuki 24.2.2023, 09:05

    Nyt on kantohinnat muuttuneet sen verran, että talviharvennukselta (2.harv.) saa kesäkelin aukkohakkuun entisiä hintoja. Jk:n ja päätehakkuun korjuun hintasuhdetta se ei ole muuttanut miksikään.

Esillä 10 vastausta, 371 - 380 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 37 38 39 … 41 42 43